Savonia-artikkeli: Löytyisikö ratkaisu sote-alan työhyvinvointiin taiteesta ja kulttuurista?

21.12.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysalaTKI

Sosiaali- ja terveysala (sote) asettaa työntekijöilleen suuria haasteita, sillä alalla tarvitaan lisääntyväs-sä määrin laajempaa osaamista. Tarvitaan jotain ihan uutta lisäämään alan veto- ja pitovoimaisuutta ja edistämään työssä jaksamista. Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät ovat tähän yksi varteenotet-tava vaihtoehto.

Blogikirjoitus perustuu Heidi Turusen (2021) YAMK-opinnäytetyöhön, joka tehtiin Parasta Pohjois-Savoon! –hankkeelle. Opinnäytetyössä selvitettiin taiteen ja kulttuurin menetelmiä hyödyntävän val-mennuksen merkitystä sote-alan henkilöstön elämänlaatuun, stressiin, asenteeseen moniammatillista yhteistyötä kohtaan ja työyhteisön toimintakulttuuriin.

Sitä mukaa kun taidetta on tutkittu, tieto taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on laajentunut ja taidetta on alettu hyödyntämään yhä enemmän esimerkiksi terveyden edistämisessä. Taiteella ja kulttuurilla on rajattomat mahdollisuudet niin positiivisten kuin negatiivistenkin asioiden käsittelyssä (Malte-Colliard & Lampo 2013).

Hyvällä työilmapiirillä on havaittu olevan vaikutusta koko työyhteisön hyvinvointiin (Nakari 2003). Taide- ja kulttuurimenetelmien avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti yhteisöllisyyteen, avoimuuden lisääntymiseen ja asiakassuhteiden muuttumiseen työyhteisöissä (Väänänen ym. 2011). Jos työhön ei ole motivaatiota ja se koetaan pelkkänä velvollisuutena, voi seurauksena olla työhyvinvoinnin ja työ-kyvyn huononeminen (Työterveyslaitos 2020). Taide- ja kulttuurilähtöisin menetelmin voidaan paran-taa työntekijöiden hyvinvointia tuomalla sen mukana piristystä työyhteisöön.

Parasta Pohjois-Savoon! –valmennus sai aikaan paljon positiivisia muutoksia muun muassa koko-naisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeen aikana henkilöstön elämänlaatu parani joka osa-alueella (kuva).

Henkilöstön elämänlaadun muutos.

Pääsääntöisesti hankkeeseen osallistuneissa toimintayksiköissä toimintakulttuuri muuttui avoimem-maksi ja myönteisemmäksi, mikä toi selkeitä positiivisia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin. Henki-löstön omien vahvuuksien ja taiteen- ja kulttuurin osaamisen hyödyntäminen lisääntyi, joka näkyi työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden parantumisena. Joidenkin toimintayksiköiden haasteena oli edelleen kiire, eikä henkilöstöllä ollut aikaa toteuttaa taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä.

Voidaan sanoa, että tässä hankkeessa taiteella ja kulttuurilla oli selkeä vaikutus henkilöstön tervey-den ja hyvinvoinnin paranemiseen. Havaittiin, että mitä enemmän henkilöstö pystyi hyödyntämään omaa osaamistaan ja suunnittelemaan työtään mielenkiintonsa mukaan, sitä tyytyväisempiä työnte-kijät olivat. Tätä ymmärrystä työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi kannattaa hyödyntää sote-alan johtamisessa.

Kirjoittajat:

Heidi Turunen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Malte-Colliard, Katri ja Lampo, Marjukka (toim.) 2013. Voimaa taiteesta. Malleja taiteen soveltami-seen hyvinvointialalla. Tampere: Tampereen yliopisto. Tutkivan teatterityön keskuksen julkaisu.
Manka, Marja-Liisa ja Manka, Marjut 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum.
Nakari, Maija-Liisa 2003. Työilmapiiri, työntekijöiden hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus. Jyväsky-lä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 226.
Turunen, Heidi 2021. Kulttuuri- ja taidelähtöisillä menetelmillä työhyvinvointia ja toimintakulttuurin muutosta sosiaali- ja terveys-alalle. Parasta Pohjois-Savoon! -hankkeen valmennusten merkitys. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Työterveyslaitos 2020. Työkykytalo.
Väänänen, Ilkka, Rönkä, Anu-Liisa, Kuhanen, Ilkka, Liski, Minna, Niemeläinen, Saara ja Rantala, Pälvi (toim.) 2011. Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Taika 2008-2011. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu.