Savonia-artikkeli: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat kaipaavat pompottelun sijaan integroitua hoitoa

04.12.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysalaTKI

Ihmisiä, joilla on sekä mielenterveys- että päihdeongelma, kuvataan usein kaksoisdiagnoosipotilaiksi. Heillä psyykkistä oireilua pahentavat tai ylläpitävät usein päihteet ja mielenterveyden häiriöiden hoito puolestaan on haasteellista ilman että päihdeongelma on ensin riittävästi hallinnassa. Heidän hoidossaan tulee ottaa huomioon molemmat näkökulmat.

Blogikirjoitus perustuu Kirsi Väätäisen (2021) Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa tekemään opinnäytetyöhön. Työn tilasi Helsingin kaupunki, jossa oli kehitetty psykiatriseen avohoitoon kaksoisdiagnoosipotilaan integroitua hoitomallia. Työssä selvitettiin, miten kaksoisdiagnoosipotilaat olivat kokeneet integroidun hoitomallin ja millaisia toiveita heillä on hoidon suhteen.

Perinteisesti kaksoisdiagnoosipotilaita hoidetaan jaksottaisesti ja rinnakkaisesti. Jaksottaisessa hoidossa hoidetaan ensin päihdeongelma päihdepoliklinikalla ja vasta sitten kun päihdeongelma on hallinnassa, aloitetaan psyykkisten häiriöiden hoito psykiatrian poliklinikalla. Rinnakkaisessa hoidossa hoidetaan samanaikaisesti molempia ongelmia, mutta erillisissä hoitoyksiköissä.

Integroitu hoito on uudempi hoitomalli, jossa hoitoa toteutetaan samanaikaisesti potilaalle tarkoituksenmukaisella tavalla ja toteuttava työryhmä on perehtynyt sekä päihdeongelman että mielenterveyden häiriöiden tutkimiseen ja hoitoon.

Tähän tutkimukseen haastatellut kaksoisdiagnoosipotilaat kuvasivat, että perinteisessä hoidossa on monenlaisia haasteita. Hoitopaikoissa keskityttiin usein hoitamaan vain yhtä diagnoosia. Palvelut olivat hajaantuneet ja potilaita pompoteltiin herkästi luukulta toiselle.

”… siellä oli hyvin paljo, niinku keskityttiin siihen psyykkeeseen, psyykkeen ongelmiin ja enemmän ja tää päihdepuoli jätettiin kokonaan varjoon, joka on huono juttu koska se liittyy kuitenkin mun elämään.”

Integroitu hoito puolestaan tarkoitti tutkimuksessa haastatelluille potilaille kokemusta yhtenäisestä ja kokonaisvaltaisesta hoidosta. Integroidun hoidon tavoitettavuus, saatavuus ja helppous nousivat kokemuksissa esille yhtenä tärkeänä tekijänä siihen, että integroituun hoitoon oltiin tyytyväisempiä.

”… täällä on sitten hoidettu kumpaakin käsi kädessä. Ymmärretään niiku lääkehoito ja kokonaisvaltainen hoito paljon paremmin. Tää on ollut paljon monipuolisempi tää puoli.”

Haastatelluille potilaille oli tärkeää se, miten heidät kohdattiin ja miten vuorovaikutus hoitohenkilökunnan kanssa sujui. Myös henkilökunnan hyväksyvän asenteen merkitys oli suuri. Lämmin ja iloinen asenne sekä hoitoon tullessa tervetulleen olon kokemus oli ensisijaisen tärkeää.

”… mä oon huomannut sen että mun on annettu itse oivaltaa asioita. Ettei tunketa niitä juttuja mun suuhun ja että pitäis niiku sanoa mitä halutaan kuulla.”

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat tänä päivänä Suomessa sekä taloudellisesti että kansanterveydellisesti suuria haasteita. Kaksoisdiagnoosipotilaita on aina pidetty palvelu- ja hoitojärjestelmän näkökulmasta vaativana ja heidän hoitojärjestelmänsä puutteet on tunnistettu valtakunnallisesti. Palveluja kehitettäessä on tärkeää tuntea palvelujen käyttäjien toiveet, jotta toiminta olisi potilaslähtöistä ja vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeisiin.

Kirjoittajat:

Kirsi Väätäinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, sairaanhoitaja AMK
Päivi Tikkanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, erityisasiantuntija, TtT, ft