Savonia-artikkeli: Monialaisilla simulaatioilla kohti yhteistä ymmärrystä

05.12.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysalaTKI

Uusilla hyvinvointialueilla korostetaan entistä enemmän monialaista yhteistyötä. Esimerkiksi uusissa sote-keskuksissa tulee olla monialainen monitoimijainen joukko, joka toimii yhdessä alueensa ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Niissä on tavoitteena edistää moniammatillista tiimityötä. Tavoitteena on mm. toimivien yhteistyömallien ja käytäntöjen luominen eri hallinnonalojen yhteisasiakkaille. Erityisen merkittävää tämä on autettaessa erityisen vaikeassa asemassa olevia ihmisiä. (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020 – 2022. Ohjelma ja hankeopas.)

Työelämästä tulleen palautteen mukaan yhteistyön opettelua tarvitaan jo opiskelujen aikana. Kuvittelemme helposti, että sosiaali- ja terveydenhuollon ihmiset puhuvat samaa kieltä ja näkevät asiakkaan tilanteen samalla tavalla. Voimme kuitenkin tulkita työtoverinkin viestin hyvin eri tavalla kuin se on tarkoitettu (Mönkkönen ja Niiranen 2021, 52). Jotta eri alojen ammattilaiset ymmärtäisivät toisiaan työelämässä, monialaisuutta pitäisi harjoitella jo opintojen aikana.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on nyt kahtena vuonna toteutettu monialaisia simulaatioita. Aiheena on ollut monisairaan iäkkään ihmisen palvelutarpeen arviointi. Mukana toteutuksessa on ollut sosionomi-, sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja suuhygienistiopiskelijoita ja heidän opettajiaan. Simulaatioita toteutettiin kaikkiaan kymmenen. Opiskelijoita oli sekä Kuopion että Iisalmen kampuksilta mutta ne kaikki toteutettiin Kuopiossa, jossa useimmat opiskelivat. Kaiken kaikkiaan opiskelijoita oli mukana 147. Jokaisessa simulaatiossa oli mukana kaksi eri alan opettaja.

Monialaisen simulaation tavoitteet olivat:
• Opiskelija osaa käyttää dialogista vuorovaikutusta
• Opiskelija osaa toimia oman alansa asiantuntijana ikääntyneen terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelujen tarpeen arvioinnissa monialaisessa työryhmässä.

Kaikissa simulaatioissa oli sama käsikirjoitus. Asiakkaana oli muisti- ja monisairas nainen. Hänellä oli myös puoliso, jonka liikuntakyky oli heikentynyt tilanteen takia. Palvelutarpeen arviointineuvottelua veti palveluohjaaja (sosionomiopiskelija). Mukana olivat myös sairaanhoitaja ja fysioterapeutti kotihoidon tiimistä sekä suuhygienisti terveyskeskuksesta. Jokaisesta opiskelijaryhmästä valittiin toimijat kuhunkin simulaatioon ja muut toimivat tarkkailijoina samassa tilassa simulaation kanssa.

Keräsimme jälkeenpäin palautetta oppimisesta simulaatiossa. Opettajat lähettivät yhteisen Webropol kyselyn toteutettujen simulaatioiden jälkeen. 22 % ( 32) mukana olleista opiskelijoista vastasi kyselyyn, joten vastauksia voidaan pitää suuntaa antavina.

Kyselyyn vastaajista 10 opiskeli sairaanhoitajaksi, kuusi sosionomiksi, seitsemän fysioterapeutiksi ja yhdeksän suuhygienistiksi. Vastaajista 59 % opiskeli kolmatta vuottaan ja 41 % toista. Monialaista oppimista oli opiskelijoilla ollut hyvin vähän. 40 % opiskelijoista vastasi, ettei monialaista oppimista ollut ollut opiskeluissa lainkaan. Tulevaa työtä ajatellen opiskelijat pitivät kuitenkin tärkeänä monilaista oppimista (ka 4,1 ja mediaani 4).

Opiskelijoilta kysyttiin, miten tärkeänä he pitivät monialaista simulaatiota oppimisensa kannalta asteikolla ei – tärkeä (1) – tosi tärkeä (5). Opiskelijat pitivät simulaatiota tärkeänä (ka 3,3; mediaani 3). Vastaajien joukosta erottuivat suuhygienistiopiskelijat, jotka eivät pitäneet monialaista simulaatiota niin tärkeänä (ka 2,3; mediaani 2). Heidän joukossaan oli paljon niitä, jotka eivät pitäneet monialaista simulaatiota lainkaan tärkeänä.

Suuhygienistiopiskelijoilla oli kuitenkin ollut keskimääräistä enemmän monialaista oppimista opinnoissaan, hammaslääkäriopiskelijoiden kanssa. Yhteistyö muiden alojen kanssa antaa kuitenkin heillekin laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuvaa asiakkaan tilanteesta.

Sairaanhoitaja-, sosionomi- ja fysioterapeutti- opiskelijat pitivät monialaista simulaatiota erittäin tärkeänä. Keskiarvo simulaation tärkeydestä oli asteikolla ei – tärkeä (1) – tosi tärkeä (5) oli näillä ryhmillä 3,6 ja mediaani 4.

Avoimissa vastauksissaan opiskelijat kertoivat ymmärtäneensä, miten tärkeää moniammatillinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ja miten eri ammattilaiset toimivat asiakkaan hyväksi. Yksi kuvasi tätä näin: ”Opin, miten tärkeää jokaista asiakasta on katsoa eri näkökulmista ei vain omasta”. Joku kuvasi kokonaiskuvan hahmottuvan näin paremmin.

Tärkeä oppimiskokemus oli vuorovaikutuksen oppiminen. Opiskelijoiden tuli ennen simulaatiota opiskella mm. dialogista keskustelua artikkelin pohjalta. Tätä joku opiskelijoista kuvasi oppineensa.

Yhteistyön tärkeyden oppiminen koettiin myös tärkeänä.

”Sain hiukan ymmärrystä, mitä monialainen työskentely voisi olla.”

Opiskelijat kokivat saaneensa tuntumaa siihen, miten voi hyödyntää eri alojen asiantuntijoita työssään. Tärkeänä koettiin myös kotikäynnin käytännöistä oppiminen.

Opiskelijoilta kysyttiin myös, millaista monialaista oppimista he toivoisivat. Moni toi tässä esiin monialaiset simulaatiot mutta myös tiimityöskentelyä kaivattiin. Toivottiin myös, että monialaisia simulaatioita olisi enemmän niin, että mahdollisimman moni pääsisi toimijoiksi. Nyt kussakin simulaatiossa oli neljä tai viisi toimijan roolissa olevaa ja muut toimivat tarkkailijoina. Joku kaipasi lisää myös teoriaopetusta monialaisuudesta.

Monialaisilla simulaatioilla päästiin oppimistavoitteisiin. Tätä palautetta saatiin suullisesti myös heti simulaatioiden jälkeen. Sosiaali- ja terveysalalla on hyvä kuitenkin jatkaa monialaisten simulaatioiden kehittämistä. Pitää esimerkiksi miettiä sitä, miten nyt pieneen osaan jääneet suuhygienistiopiskelijat kokisivat simulaation tärkeänä. Simulaatiot eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös muuta yhteistä oppimista. Esimerkiksi palvelutarpeen arviointiin liittyvästä simulaatiosta olisi hyvä jatkaa palvelusuunnitelmien tekemiseen monialaisissa ryhmissä.

Monialainen opiskelu tarvitsee myös monialaista opettajuutta. Simulaatioiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hoitotyön opettaja Tiina Mäkeläinen, suuhygienistien opettaja Tiina Holopainen, kuntoutuksen opettaja Marita Huovinen, sosiaalialan opettaja Tuula Niskanen ja allekirjoittanut. Toteutuksessa oli mukana myös pari hoitotyön opettajaa. Jokainen meistä oli jälkeenpäin tyytyväinen yhteisestä onnistumisesta.

Kirjoittaja:

Kristiina Kukkonen, sosiaalialan lehtori

Lähteet:
Mönkkönen, Kaarina & Niiranen, Vuokko 2021. Moniammatillinen yhteistyö asiakasturvallisuuden lähtökohtana. Teoksessa Kurki, Taina, Jylhä, Virpi & Kekoni, Taru (toim.). Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020 – 2022. Ohjelma ja hankeopas.