Kansansairaudet ovat väestössä yleisiä pitkäaikaisia sairauksia, jotka vaikuttavat työkykyyn ja lisäävät terveydenhuollon palveluita ja lisäävät kuolleisuutta, jonka kautta ne vaikuttavat suuresti kansantalouteen.

Pitkäaikaiset sairaudet kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, hengityselinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat lisäksi myös huomattavaa inhimillistä kärsimystä. Näiden sairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää merkittävästi vaikuttamalla niiden riskitekijöihin kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön, ruokavalioon ja liikkumattomuuteen.1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii ja seuraa kansansairauksien syntyyn liittyviä syitä ja etsii mahdollisuuksia niiden ehkäisemiseksi sekä antaa suosituksia niin väestö- kuin yksilötasollakin. Vuosikymmeniä jatkuneesta suosituksista huolimatta suomalaiset sairastuvat edelleen tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja muihin kansansairauksiin, joista ainakin osa olisi ehkäistävissä elintapojen muutoksilla.1

Suositusten lisäksi elintapaohjaukseen on kehitetty erilaisia ohjausmenetelmiä ja interventioita, joilla pyritään tukemaan omahoitoa ja motivoimaan elintapamuutoksiin. Motivoivan keskustelun menetelmällä on pitkä historia ja se on laajasti käytössä monialaisen terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tämän lisäksi myös ratkaisukeskeisellä työskentelytavalla nähdään olevan positiivista ja kannustavaa vaikutusta elintapamuutosten ohjauksessa.2

Elintapaohjaukseen ja omahoidon tukemiseen kuitenkin tarvitaan näyttöön perustuvia interventioita ja myös niiden vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi hyvinvointivastuualueille tarvitaan yhä enenevässä määrin asiantuntijoita kehittämään terveydenhoitoa kuormittavia kansansairauksien ehkäisyä, kokonaisvaltaista hoitoa ja potilaan omahoidon ohjausta ja tukemista. Tähän vastataan Kliininen asiantuntija, Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK-koulutuksella, joka käynnistettiin syksyllä 2020 verkostoyhteistyönä Savonia-, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa.

Opinnoista tähän mennessä on valmistunut noin 30 opiskelijaa. Yksi valmistuvista kliinisistä asiantuntijoista on kansanterveyshoitaja Eevariitta Poroila, joka selvitti omassa laaja-alaisessa opinnäytetyössään, millaisia kokemuksia kansanterveyshoitajilla on terveyshyötymallin ja terveysvalmennuksen käytöstä työssään.

Terveysvalmennus osana terveydenhoitajien päivittäistä työtä

Terveyshyötymalli on Edward Wagnerin (1998) kehittämä pitkäaikaissairauksien hoidon ja sen kehittämisen toimintamalli, jossa korostuvat asiakaskeskeisyys, hoidon suunnitelmallisuus ja omahoidon tukeminen. Terveysvalmennuksessa korostetaan asiakkaan aktiivista roolia oman terveytensä huolehtimisessa. Tarpeet ja tavoitteet elintapamuutoksille ovat asiakaslähtöisiä ja ammattilaisen tehtävänä on tukea ja kannustaa tavoitteiden saavuttamisessa.3

Vaikka erilaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita on mahdollista hankkia yksityisiltä palveluntarjoajilta, terveysvalmennusta voidaan toteuttaa myös perusterveydenhuollossa osana terveydenhoitajien päivittäistä työtä.

Terveysvalmennuksessa asiakas määrittää omat kehitystarpeensa ja miettii myös keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattilaisen tehtävänä on tarvittaessa auttaa keinojen löytymisessä ja jatkossa tukea ja tsempata eteenpäin elämäntapamuutoksessa. Yhteydenotot voivat olla puhelinsoittoja, sähköistä viestintää ja tekstiviestejä. Oleellista terveysvalmennuksessa ovat riittävän tiheät ja säännölliset kontaktit, jotta elintapamuutos pysyy aktiivisena ja mahdollisiin repsahduksiin voidaan yhdessä puuttua nopeasti.

Mistä sitten johtuu, että hyvistä aikeista ja ammattitaitoisesta valmennuksesta huolimatta elintapojen muutos epäonnistuu?

Tutkimuksessa terveysvalmennusta työssään hyödyntävät terveydenhoitajat kertoivat kokemuksiaan terveysvalmennuksesta ja tuloksista poimittiin tekijöitä, jotka vaikuttavat niin terveysvalmennuksen onnistumiseen kuin epäonnistumiseenkin.

Hyvin motivoitunut asiakas onnistuu todennäköisemmin

Vaikka tarpeet ja tavoitteet ovatkin asiakaslähtöisiä, joskus asiakkaat voivat sanoa niitä ammattilaisen mieliksi, ilman oikeaa aikomustakaan toteuttaa. Voi myös olla, että asiakkaan terveydestä huolissaan oleva terveydenhoitaja ehdottaa tavoitteita, joihin asiakas ei sitten kuitenkaan sitoudu. Päätöksen elintapamuutoksesta voi tehdä vain ihminen itse, kukaan ei lopeta tupakointia puolestasi, etkä todennäköisesti lopeta sitä myöskään vain siksi, että joku käskee sinua lopettamaan.

Hyvä motivaatio elintapojen muutokseen olikin merkittävin tekijä, jonka terveydenhoitajat nostivat esiin terveysvalmennuksen onnistumisessa. Asiakkaan ja ammattilaisen välinen onnistunut viestintä ja ammattilaisen kokema osaaminen valmennuksesta vaikuttivat myös onnistumiseen. Hyvin motivoitunut asiakas on yleensä miettinyt asiaa jo etukäteen ja on muutoksen vaiheissa edennyt toteuttamisvaiheeseen.

Hän osaa itse asettaa tavoitteet ja keinot ja kaipaa ammattilaiselta lähinnä tukea ja vahvistusta. Hän saattaisi onnistua tavoitteissaan ilman terveysvalmennustakin, mutta terveysvalmennuksen säännölliset kontaktit auttavat pysymään muutoksessa kiinni. Tällaisen asiakkaan valmentaminen on mielekästä myös ammattilaiselle ja tuloksia saadaan niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tulee myös muistaa, että pienemmätkin tulokset ovat merkityksellisiä, jos ne nostavat asiakkaan motivaatiota ja parantavat hyvinvointia.

Haasteita olivat muun muassa voimavarojen puute, jolloin asiakkaalla on halua muutoksiin, mutta ei elämäntilanteensa takia kuitenkaan pysty niitä toteuttamaan tai motivaation puute, jolloin vakavatkaan terveysriskit eivät saa asiakasta motivoitumaan ja sitoutumaan muutoksiin. Heikosti motivoituneen asiakkaan valmentaminen on ammattilaiselle raskasta ja turhauttavaa, puhumattakaan siitä, miten paljon aikaa ja resursseja menee hukkaan.

Terveydenhoitaja – persoonallinen ”tsemppari”

Valmentajista puhuttaessa tulee usein mieleen pirteä ja loputtomasti tsemppaava personal trainer, joka kannustaa tekemään vielä yhden vatsarutistuksen. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet yhteneväisen pohjakoulutuksen ja tekevät työtään omalla persoonallaan.

Toinen on luonnostaan ulospäinsuuntautunut ja aktiivinen ja tämä näkyy myös hänen antamassa ohjauksessaan. Toisella taas valmentajaksi muuttuminen voi olla haastavampaa ja se ei tunnu luontevalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös asiakkaat ovat erilaisia. Jollekin rauhallisempi valmennusote voi olla toimivampi keino, kun taas toinen kaipaa hieman haastamista ja takapuolelle potkimista. Elämän kiireiden ja huolien vuoksi herkuista lohtua hakeva ihminen voi ahdistua tiiviistä ja aktiivisesti valmennuksesta ja tuntea syyllisyyttä siitä, ettei ole saavuttanut sovittuja tavoitteita, kun terveysvalmentaja ottaa yhteyttä.

Joku toinen voi puolestaan kaivata napakkaa valmennusotetta, jotta ryhdistäytyy ja alkaa tosissaan panostaa elämäntapamuutokseen. Vaatii herkkyyttä ja ihmistenlukutaitoa tunnistaa asiakkaalle parhaiten sopiva valmennustapa, etenkin jos kaikki yhteydenotot tapahtuvat etänä

Onnistuneen terveysvalmennuksen resepti

Onnistuneen terveysvalmennuksen resepti on loppujen lopuksi yksinkertainen. Ammattilaisella tulee olla vahva osaaminen terveyden edistämisestä ja myös asiakkaan motivoinnista, jotta hän pystyy antamaan riittävästi tietoa ja ohjaamaan asiakasta tavoitteiden saavuttamisessa. Vastaavasti asiakkaalla tulee olla vahva tahto ja motivaatio elämäntapamuutokseen. Hänellä on joko ennestään hyvin tietoa tai hän on avoin vastaanottamaan tietoa terveytensä ja hyvinvointinsa parantamisesta.

Hän pystyy sitoutumaan muutokseen ja tiedostaa sen tuomat edut. Joskus asiakas haluaa mahtua kesän alussa juhlamekkoonsa sisarensa häihin, joskus taas niissä on vahva panostus omaan terveyteen, asiakas haluaa selättää kohonneen riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen pudottamalla painoaan. Tavoitteella ei loppujen lopuksi ole väliä, ainoastaan motivaatiolla toteuttaa se.

Yksilölle toteutuneet elintapamuutokset tuovat terveyshyötyä, parantavat usein elämänlaatua ja pienentävät riskiä sairastua kansansairauksiin. Odotettavissa on enemmän terveitä vuosia elämän loppuvaiheessa. Terveydenhuollolle väestön terveyden parantuminen ja kansansairauksien ilmaantumisen lasku ovat merkittäviä asioita. Henkilökuntaresurssit eivät todennäköisesti ole ainakaan kasvamassa, väestö ikääntyy ja samalla kun eliniän odote kasvaa, on myös enemmän aikaa sairastua. Mitä enemmän kansansairauksia saadaan ehkäistyä, sitä vähemmän ne kuormittavat terveydenhuoltoa. Taloudellistakaan puolta ei tule unohtaa.

Ennaltaehkäiseminen on aina edullisempaa kuin sairauksien hoitaminen. Terveysvalmennus perusterveydenhuollon työkaluna osana jokapäiväistä työtä voi pitkällä aikavälillä tuottaa säästöä terveydenhuollon kuluissa.

Jos terveellisten elintapojen noudattaminen ja elintapamuutosten tekeminen olisi helppoa ja yksinkertaista, meillä ei olisi elintavoista johtuvia sairauksia. Oli epäterveellisten elintapojen taustalla sitten mikä syy tahansa, muutokseen tarvitaan aina ajattelun muutosta.

Jollekin riittää säikähtäminen kohonneista sokeriarvoista. Toinen tarvitsee oikeanlaista tietoa ymmärtääkseen, että hän elintapansa johtavat todennäköisesti sairastumiseen. Joku puolestaan tietää riskeistä, tietää mitä pitäisi tehdä ja tietäisi toimivat keinotkin, mutta ei vain saa aikaiseksi. Ammattilainen voi antaa tietoa ja tukea, mutta ajattelutyö on jokaisen tehtävä itse, jotta elintapamuutos lähtee liikkeelle ja saavutetut tavoitteet jäävät osaksi elämää. Hyvä motivaatio auttaa pysymään kiinni muutoksessa ja saavuttamaan tavoitteet.

Kirjoittajat:

Eevariitta Poroila, th, kansanterveyshoitaja, kliininen asiantuntija -opiskelija (YAMK) omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö tutkinto-ohjelma
Marja-Anneli Hynynen, TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2022. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit. Luettu 9.5.2022
2. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa.  – Käypä hoito. 2020. https://www.kaypahoito.fi/nix02726. Luettu 12.5.2022
3. Poroila Eevariitta. 2022. Terveyshyötymalli ja terveysvalmennus. Kansanterveyshoitajien kokemuksia. Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö -tutkinto-ohjelma. YAMK. Savonia-ammattikorkeakoulu.