Savonia-artikkeli: Näkökulmia hoitajapulaan

Valtakunnallinen ja alueellinen keskustelu hoitajapulasta käy kiivaana. Otsikoissa puhutaan kriisiytymisestä, alalta paosta ja jopa koko terveydenhuoltojärjestelmän horjumisesta. Näkemyksiä on esitetty niin lehtien mielipidepalstoilla kuin alan ammattiliittojen ja työnantajien suulla. Vallitseva pitkäkestoinen epidemiatilanne on varmasti osaltaan vaikuttanut tilanteen eskaloitumiseen, myös lähestyvillä työmarkkinaneuvotteluilla saattaa olla vaikutusta ainakin keskusteluavausten ajankohtaan.

Ongelma on varmasti todellinen ja eittämättä erittäin kompleksinen. Jos helppo ratkaisu olisi olemassa niin se olisi jo varmasti löydetty. Vallitseva tilanne ei ole syntynyt hetkessä eikä se myöskään ratkea nopeasti, sellaista kania ei kenelläkään ole vetää hatustaan. Koulutuksen järjestäjien vastuulla on tuottaa työmarkkinoille riittävästi osaavaa työvoimaa, ja tämän eteen ammattikorkeakoulutkin ovat viime vuosina tehneet kaikkensa muun muassa lisäämällä merkittävästi alan koulutusmääriä.

Alan ympärillä käytävä keskustelu heijastuu väistämättä nuorten mielikuviin ammateista ja siitä mitä työelämä heille mahdollisesti tarjoaa. Vaikka esimerkiksi sairaanhoitajakoulutus on edelleen varsin vetovoiman ja alalle hakeutuvia nuoria on paljon, voidaan havaita, että vuoteen 2017 verrattuna tänä vuonna yhteishaussa sairaanhoitajakoulutuksiin ensisijaisesti hakeneiden alle 25-vuotiaiden määrä on laskenut noin 30 prosenttia. Tätä kehitystä voidaan pitää huolestuttavana.

Valmistuvien työllistyminen syynissä

Mielenkiintoinen ja varsin vähän julkisessa keskustelussa ollut teemaan liittyvä kysymys liittyy alalle valmistuvien työllistymiseen. Ammattikorkeakouluista valmistuvat vastaavat tutkinnonhakuvaiheessa, eli keskimäärin pari viikkoa ennen valmistumistaan, valtakunnalliseen opiskelijatyytyväisyyskyselyyn. Kyselyyn on mahdollista liittää korkeakoulukohtaisia kysymyksiä ja tässä yhteydessä Savonia tiedustelee opiskelijoilta tietoja sen hetkisestä työllisyystilanteesta.

Savoniasta on valmistunut kolmen viimeisimmän vuoden aikana 421 sairaanhoitajaa. Jo valmistumisvaiheessa sairaanhoitajien työllisyystilanne on erinomainen, esimerkiksi viime vuonna hieman ennen valmistumistaan yli 92 prosentilla oli työpaikka tiedossa. Näistä vakituisia työsuhteita oli 25 prosenttia ja määräaikaisia 75 prosenttia, suhdeluku on pysynyt viime vuodet lähes vakiona. Jos verrataan tilannetta esimerkiksi niin ikään hyvin työllistyviin rakennusinsinööreihin tai tradenomeihin, on ero merkittävä. Rakennusinsinööreillä valmistumisen jälkeinen ensimmäinen työsuhde oli vakituinen 69 prosentilla ja tradenomeista vastaava osuus oli 67 prosenttia.

Esimerkissä kuvattu sairaanhoitajien tilanne toistuu käytännössä kaikissa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa eli voidaan todeta, että pätevälle terveysalan ammattilaiselle määräaikainen työsuhde uran alussa on enemmän sääntö kuin poikkeus. Erikoinen piirre asiassa on myös se, että esimerkiksi sairaanhoitajan tutkintoon sisältyy laajoja harjoittelujaksoja tulevissa työpaikoissa jolloin jo ensimmäisessäkin työpaikassa organisaatio, toimintatavat ja jopa kollegat ovat usein tuttuja.

Savoniasta valmistuvat terveysalan ammattilaiset ovat osaavia ja motivoituneita tarttumaan työelämän haasteisiin. Yhteinen haasteemme on varmistaa, että tuo motivaatio kantaa mahdollisimman pitkään.

 Esa Viklund
koulutusjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu