Mitä on moduuliohjaus?

Opiskelijamoduuliharjoittelumalli on kehitetty Tukholman Karoliinisesta sairaalassa, jossa se aloitettiin vuonna 2005. Suomeen malli on rantautunut vuonna 2015, jolloin sitä lähdettiin toteuttamaan ensimmäisenä Jorvin sairaalassa. Opiskelijamoduuliharjoittelumallin idea on, että opiskelijat osallistuvat ryhmänä potilaiden hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opiskelijat hoitavat potilaita mahdollisimman itsenäisesti ohjaavan hoitajan toimiessa vain taustalla. Opiskelijamoduulissa opiskelijoiden yhteistyötaidot ja tiedonhaku kehittyy. Harjoittelu valmistaa opiskelijoita paremmin tulevaan ammattiin. Opiskelijamoduulissa korostuu asiakas- ja potilaslähtöisyys. Opiskelijat oppivat myös toimimaan potilaan hoidossa moniammatillisessa tiimissä. Opiskelijamoduulissa opiskelijat ovat vastuussa niin omasta, kuin toistensa oppimisesta. Opiskelijamoduulissa opiskelijat opiskelevat yksin ja pareittain. He suunnittelevat ja organisoivat toimintaa osastolla toimivien sairaanhoitajien lailla.

Jokainen hoitoalan ammattilainen on varmaankin samaa mieltä siitä, että onnistunut harjoittelujakso on opiskelijan ammatillisen ja persoonallisen kasvun kannalta tärkeää. Opettajien, harjoittelun ohjaajien, potilaiden ja muiden opiskelijoiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus mahdollistaa onnistuneen harjoittelun. Opiskelijamoduuli selkiyttää opiskelijaohjausprosessia osastolla. Se on myös turvallinen oppimisympäristö, jossa opiskelija voi vahvistaa osaamistaan hoitotyössä ja sen eri osa-alueilta. Opiskelijamoduulissa opiskelijat oppivat tiimissä, voivat jakaa asiantuntijuuttaan ja kehittää työelämässä tarvittavia taitojaan. Moduuliharjoittelumalli on koettu monissa tutkimuksissa innostavaksi niin opiskelijoiden kuin ohjaajienkin puolelta. Sekä opiskelijat että ohjaajat ovat olleet tyytyväisiä opiskelijamoduuliohjausmalliin. Opiskelijamoduuli on koettu vahvistavan opiskelijoiden itsenäisyyttä, vastuunottoa ja ammatillista kasvua. Vertaisoppiminen korostuu opiskelijoiden jakaessa oppimista toisilleen ja siten oppiessa toisiltaan. Myös ohjaajien kokemukset ovat olleet myönteisiä. Ohjaajille haasteellisinta onkin siirtyä aktiivisesta ohjaamisesta tarkkailijan rooliin.

Mallissa kiinnostavaa onkin se, että asia ei suinkaan ole uusi, vaan aina on todettu, että potilas ja aito hoitotyön tilanne on opiskelijan paras opettaja käytännönharjoittelujaksolla. Näitä kohtaamisia ei esimerkiksi simulaatioilla voi opetella, vaikka niissä voikin todentuntuisia kohtaamisia harjoitella.

Miksi moduuliohjaus?

Muistat varmaan omasta opiskeluajasta, kuinka harjoittelujaksot tuntuivat innostavalta ja motivoivat sinua hoitoalan opiskelijana jatkamaan opintojaan ja pysymään ammatissa. Sinua kiinnosti harjoittelujakso kokonaisuudessaan ja harjoittelujaksolta sinulle tuli juuri eniten oppia. Nykyisillä hoitotyön ammattilaisilla on suuri vastuu tulevaisuuden hoitoalan henkilökunnan riittävyydestä. Julkisuudessa on viime aikoina paljon keskusteltu niin hoitohenkilöstön riittävyydestä, kuin hoitotyön opiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittävyydestä, joten on selvää, että uusien harjoittelumuotojen kehittäminen onkin tärkeää.

Opiskelijamoduuliohjaus on tähän vastaus koska sillä pystytään saamaan harjoittelupaikat riittämään tarpeita vastaaviksi, sillä se mahdollistaa useamman opiskelijan saman aikaisen ohjaamisen harjoittelupaikalla. Tulevaisuudessa koulutuksissa tullaan myös painottamaan jatkuvaa oppimista, osaamisen arviointia sekä yksilöllisten ratkaisujen kehittämistä opintoihin. Opiskelijan aktiivista roolia vahvistamalla ja opiskelijalähtöisyydellä voidaankin uudistaa harjoittelua ja opiskelijaohjausta. Harjoitteluympäristön oppimismahdollisuuksien ja oppimiskäytäntöjen tulee vastata opiskelijoiden tarpeisiin ja koulutuksen osaamisvaatimuksiin.

Harjoittelu opiskelijamoduulissa tuo opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia itsenäisempään työskentelyyn ja vastuunottamiseen kuin perinteinen harjoittelumalli. Moduulioppiminen vahvistaa opiskelijoiden asiantuntijaksi kehittymistä, ammatillisen roolin löytämistä, kriittistä ajattelua ja myös päätöksentekokykyä. Opiskelijamoduuliharjoittelu edistää myös opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaitoja ja vertaisoppimista.  Tutkimusten mukaan opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä harjoitteluihin, jotka toteutuvat opiskelijamoduulissa ja toivovat jatkossakin harjoittelujen toteutuvan opiskelijamoduuleissa. Moduulioppimisessa myös eritasoiset opiskelijat ja eri alojen opiskelijat voivat niin opettaa kuin oppia toisiltaan.

Kehittämistehtävä

Idea kehittämistehtävään syntyi ollessani itse moduuliohjauskoulutuksessa. Kehittämistehtävän aiheena oli luoda opiskelijamoduuliharjoittelumalli Siilinjärven vuodeosastolle. Kehittämistehtävässä kuvattiin PDCA-mallin avulla toimintamallin käyttöönottoa. SWOT-analyysillä kartoitettiin vuodeosaston opiskelijaohjauksen vahvuuksia ja heikkouksia. Harjoittelumallissa luotiin malli sairaanhoitajaopiskelijan viiden viikon sisätautien hoitotyön harjoittelujaksolle: Mallia voi toteuttaa myös muiden opiskelijaryhmien harjoittelujaksoilla.

Mallissa opiskelijan harjoittelujaksolle valitaan 2–4 potilasta, joita opiskelijat hoitavat koko harjoittelujakson ajan. Opiskelijoita voi moduulissa olla samanaikaisesti 2–4 opiskelijaa. Ohjaavat hoitajat on ennakkoon sovittu harjoittelujaksolle, ja he eivät vaihdu harjoittelujakson aikana. Opiskelijat suunnittelevat työvuoronsa ohjaajien työvuorojen mukaan. Harjoittelujakso muodostuu niin, että ensimmäinen ja viimeinen harjoitteluviikko on yksilöohjausta ja keskimmäiset harjoittelujakson viikot muodostuvat moduuliohjauksesta. Harjoittelujakson aikana palautekeskusteluja käydään joka viikon jälkeen sekä väliarviointi keskimmäisellä viikolla ja loppuarviointi harjoittelujakson päätteeksi. Nämä arvioinnit korostuivat mallissa kuten myös se, ettei ohjaaja vaihdu harjoittelujakson aikana, kuten monissa muissa malleissa on tapana.

Kehittämistehtävän tavoitteena oli kehittää opiskelijamoduuliohjausmalli opiskelijoiden kliinisen harjoitteluun Siilinjärven vuodeosastolla. Tavoitteena oli myös mallin avulla parantaa vuodeosastolla tapahtuvaa opiskelijoiden ohjausta. Kehittämistyön malli käyttöönotetaan ja vakiinnutetaan käytäntöön vuodeosastolla, jonka jälkeen malli voidaan ottaa käyttöön muissakin yksiköissä. Jatkossa mallin käyttöä tullaan arvioimaan ja seuraamaan vuodeosastolla.

Moduuliohjauksen haasteet

Hoitotyön kehittämisessä ja uusien mallien käyttöönotossa on aina haasteita. Haastavaa moduuliohjauksen käyttöönotossa on työyksikön motivointi ja sitouttaminen mallin käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. Myös hoitohenkilökunnan koulutus ohjaukseen voi jäädä puutteelliseksi. Aikaisemmin on todettu, että hoitajat kokevat saavansa liian vähän koulutusta opiskelijaohjaukseen tai hoitajat kokevat omaavansa puutteelliset taidot opiskelijaohjaukseen. Opiskelijaohjauskoulutus kuitenkin motivoi hoitajia ohjaamaan opiskelijoita, joten lienee selvää, että ohjauskoulutuksella saadaan motivoituneempia ohjaajia. Hoitoalalla opiskelijoiden ohjaus on yksi työn keskeisiä osa-alueita ja siihen tulisikin saada säännöllisesti koulutusta, että uusien opiskelijoiden eli tulevien työkavereiden ohjaus olisi mielekästä ja innostavaa meille jokaiselle. Tässäpä haastetta työyksiköiden esihenkilöille ja opiskelijavastaaville.

Artikkeli perustuu Sanna Korhosen YAMK-opinnäytetyöhön ”OPISKELIJAMODUULIOHJAUS – Toimintamallin luominen Siilinjärven vuodeosastolle” Lähteet ovat saatavissa ensimmäiseltä kirjoittajalta.

Kirjoittajat:

Sanna Korhonen, Sairaanhoitaja YAMK – Kliininen asiantuntija, Savonia- ammattikorkeakoulu
Elisa Snicker, CBC, KTM, TtM, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Liisa Klemola, FT, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu