Opiskelijoita Iisalmen kampuksella.

Savonia-artikkeli: Opiskelun imua vai ei – opintoihin sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä

#SavoniaAMK

Monitori- hankkeessa keskityttiin yhtenä teemana monipaikkaisesti opiskelevien oppimisen tuen palveluihin sekä opiskelun haasteisiin. Työn alla olevassa yamk- opinnäytetyössä toteutettiin toisen ja kolmannen vuoden terveydenhoitaja- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoille Webropol -kysely (N=52), jolla selvitettiin opiskelun imua, minäpystyvyyttä, itsetuntoa sekä oppimisen tuen ja ohjauksen asioita.

Opiskelun imua peilattiin työn imun kautta. Työn imun myönteistä tunnetilaa luonnehtii tarmokkuus, työlle omistautuminen sekä uppoutuminen. Minäpystyvyys puolestaan liittyy yksilön omiin voimavaratekijöihin ja sillä kuvataan sitä, miten yksilö pystyy suoriutumaan tietystä toiminnosta tai tehtävästä. Minäpystyvyysuskomukset vaikuttavat uskomuksiin omista vahvuuksista ja heikkouksista. (Hakanen 2009, Bakker 2011.)

Opiskeluun liittyy merkityksellisyys ja sinnikkyys, mutta myös kuormittavuus näkyi

Opiskelijoiden vastauksissa opiskelun imu -osiossa parhaimmat keskiarvot saivat väittämät ”Opiskelu on minulle hyvin merkityksellistä” ja ”Olen innoissani opiskelusta”. Opiskelijoista lähes 100% oli lähes tai täysin sama mieltä opiskelun merkityksellisyyttä koskevan kysymyksen kanssa. Yli 80% vastaajista taas oli innoissaan opiskelusta. Onkin hienoa, että opiskelu koetaan merkitykselliseksi ja innostavaksi. Sen sijaan energisyyttä ja tarmokkuutta mittaavat kysymykset toivat heikompia tuloksia. Energiseksi ja tarmokkaaksi itsensä kokivat noin puolet vastaajista.

Valtaosa (n. 85%) opiskelijoista koki omaavansa riittävät opiskelutaidot. Kuitenkin 8% koki asian päinvastoin. Opiskelijan voimavaroja selvitettäessä vastaukset jakaantuivat tasaisemmin. Opiskelijoista puolet koki, että heillä on voimavaroja, kun taas lähes 40% koki, että voimavaroja ei oikein ollut.

Itsetunto- ja minäpystyvyysosion vastausten perusteella voidaan todeta, että opiskelijat eivät luovuta helposti, ovat sinnikkäitä ja kokevat pystyvänsä samaan kuin muutkin. Esimerkiksi väittämät ”Jos en onnistu kerralla, jatkan yrittämistä, kunnes onnistun” ja ”Minulla on paljon hyviä ominaisuuksia” saivat hyvän keskiarvon. Minäpystyvyys-osion vastaukset olivat kauttaaltaan samansuuntaisia, joten opiskelijoiden minäpystyvyys näyttäytyy hyvänä.

Muuten opiskelua tukevista tekijöistä läheisten ihmisten merkitys nousi esiin opintojen etenemisen kannalta. Omasta toiminnasta motivaatio valmistua, sinnikkyys, asioiden priorisoinnin osaaminen sekä itsensä tunteminen tukivat opiskelua. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen arki, sopivasti vapaa-aikaa ja kunnossa olevat ihmissuhteet sekä talous tukivat opiskelua. Tämän osion tulokset voisi tiivistää niin, että kun elämän peruspalikat ovat kunnossa, myös opiskeleminen sujuu hyvin.

Opettajien suuri merkitys ja muut opintoja tukevat tekijät

Opiskelijoista lähes 80% oli saanut riittävästi tietoa opinnoista alkuvaiheessa ja kokivat olevansa tietoisia opintoihin liittyvistä valinnan mahdollisuuksista. Toisaalta lähes neljännes vastaajista ei kokenut tietävänsä, mitä tukea voi saada opintoihinsa. Opintojen tukemisessa opettajat ja tutoropettajat nousevat keskeiseen rooliin. Myös oppimisen tukemisen erilaiset keinot ja neuvot nousivat selvästi esille, kuten myös opettajien toimintaan liitetty joustavuus sekä vuorovaikutus (”opettajien kanssa juttelu”, ”opettajien innokas ja osallistuva toiminta ja ymmärrys eri elämäntilanteisiin”). Opintojen etenemisen kannalta tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi nostettiin oma motivaatio ja asenne sekä kiinnostus omaa alaa kohtaan. Myös opiskelukaverit koettiin olennaisina.

Kehittämiskohteita kysyttäessä opiskelijat toivat esiin kaipaavansa yhtenäisempiä käytäntöjä ja sääntöjä opettajien välille sekä selkeitä aikatauluja (”aikataulutus selkeämmäksi, tasaisemmaksi ja heti alusta tietoon”) Lisäksi esiin nousi toive siitä, että opintojen suunnittelussa ja aikataulutuksessa huomioitaisiin opiskelijoiden voimavarat paremmin (”lisää aikaa kursseihin”) sekä keskustelulle olisi enemmän aikaa (”Enemmän ryhmässä oppimista, oppilaiden yhteisiä oppimishetkiä ja tiedon jakamista”).

Vastausten perusteella opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi tukea opintojen alussa, mutta toisaalta oppimisen ja ohjauksen tukea kaivattiin enemmän opintojen aikana ja työelämään siirtymisen lähestyessä. Vastauksista tuli selvästi esiin opettajien toiminnan merkitys opiskelijoiden opintoja tukevana asiana. Ammattitaitoiset ja hyvinvoivat opettajan luovat laadukasta oppimista ja onnistuvat motivoimaan opiskelijoita, mikä puolestaan tukee opiskelijoihin opinnoissa etenemistä. Oikeaan aikaan annettu tuki auttaa opiskelijoita eteenpäin.

Energisyyttä, tarmokkuutta ja voimavaroja kysyttäessä havaittiin, että opiskelijat kokevat myös kuormitusta. Tähän saattoi vaikuttaa kyselyn vastausajankohta lukuvuoden lopussa. On tärkeä huomioida opiskelun kokonaiskuormitus sekä esimerkiksi opintojen aikatauluttaminen elämäntilanne huomioiden. Kuitenkin opiskelu koettiin kaiken kaikkiaan hyvin merkitykselliseksi ja inspiroivaksi. Opintojen etenemistä tukee vastausten mukaan myös minäpystyvyys, sinnikkyys sekä se, että opiskelijat eivät luovuta helposti. Minäpystyvyyttä tarvitaan opintojen etenemiseksi.

Kirjoittajat:
Katja Kettunen, KM, erityisopettaja, sotealan kehittämisen ja johtamisen yamk- opiskelija Savonia-amk
Petra Roininen, KM, opinto-ohjaaja, erityisopettaja. Monitori- hanke/ projektiasiantuntija

Lähteet:
Bakker Arnold B. 2011. An evidence-Based Model of Work Engagement. DOI: 10.1177/0963721411414534

Hakanen Jari 2009. Työn imun arviointimenetelmä. Työn imu -menetelmän (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/134804