Savonia-artikkeli: Oppimisen iloa rakentamassa. Learning Design -webinaari 9.2.

Savonian koulutuslupaus on tehdä yhdessä opiskelijan kanssa oppimisesta merkityksellistä. Merkityksellisyyden kautta voimme onnistua strategisessa tavoitteessamme olla kaikille opiskelijoille Great Place to Learn.


Merkityksellisyyttä ei voi antaa kenellekään valmiina, vaan se pitää itse oivaltaa omien kokemusten ja näkemysten kautta. Merkityksellisyyden kokemus vahvistaa sitoutumista ja motivaatiota. Motivaatiolla on suora yhteys oppimisen iloon.

Learning Design tukee opiskelijan itseohjautuvuutta


Oppimista ja siihen liittyvää iloa pohdittiin 9.2. Savonian opettajille suunnatussa webinaarissa ”Learning Design oppimisen (ilon) varmistajana”, jossa asiantuntijana toimi lehtori Satu Aksovaara Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Learning Design eli oppimismuotoilu asettaa opiskelijan ja hänen oppimisensa suunnitteluprosessin keskiöön.


Webinaari osui opettajan työn arkeen. Alustusluentojen aikana Zoomin chatissa käytiin vilkasta keskustelua, jossa oltiin opettajan työn realiteettien parissa:


Aikuisopiskelijan, joka on tottunut luennointiin, on joskus tosi vaikeaa päästää itse irti vanhasta. Luentojen koetaan joskus olevan osoitus opettajan korkeasta osaamisesta.


Tämä pitää paikkansa. Näin muuten meistäkin suurin osa on aikoinaan oppinut?


Vanhan ajan kalvosulkeisten puuttuminen saatetaan nähdä opettajan laiskuutena 🙂


Learning Design ohjaa opiskelijaa itseohjautuvuuteen ja tukee hänen autonomiaansa ja pystyvyyden kokemustaan. Jotta perinteisempään oppimistapaan tottuneet eivät menetä motivaatiotaan itseohjautuvuutta vaativassa opiskelutavassa, heille on annettava aikaa luoda näkemys uudentyyppisestä oppimisesta.

Oppiminen on vuorovaikutusta, jossa tärkeää on turvallisuuden tunne


Alustuksessa korostettiin, että oppiminen on vuorovaikutusta. Korona-aikana suuri osa opetuksesta on siirtynyt verkkoon. Yhtä lailla kuin verkkokokouksista on todettu, että niissä puhutaan yleensä vain asiaa, myös opetussessioista verkossa on haluttu tehdä ja niistä on tullut tehokkaita ja tiiviitä.


Opiskelijat kaipaavat kuitenkin myös kevyttä jutustelua, aikaa pohtia yhteistä merkitystä ja osallisuuden tunnetta. Tunnetta siitä, että opettaja tai ohjaaja välittää juuri hänestä. Se vahvistaa motivaatiota. Learning Designissa oppimismotivaatiolle luodaan otollisia olosuhteita ja suunnitellaan vuorovaikutusta. Oppijan näkökulma on koko ajan suunnittelutyön lähtökohtana.


Opettajan asenne välittyy vuorovaikutuksen kautta ja rakentaa turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta. Verkossa opetettaessa ja opiskeltaessa sosiaalinen oppimisympäristö ei ala rakentua automaattisesti, ja siksi opettajan on kiinnitettävä siihen erityistä huomiota.


Tärkeä näkökulma opettajan asenteesta ja esimerkistä. Jos opettaja tuo esim. esille että käsiteltävät asiat ovat vaikeita jne… vaikutus oppijoihin on välitön…


Juurikin näin, omalla asenteella voi vaikuttaa paljon siihen mikä motivaatiotaso ryhmälle muodostuu…


Oppimisanalytiikka palautteen antamisen apuna


Oppimismuotoilu pilkkoo opiskelun välitavoitteisiin ja rakentaa siihen steppejä, joihin jää digijälkiä. Oppimisanalytiikka tulee opettajan avuksi antamaan opiskelijalle palautetta osaamisen kehittymisestä. Oppimisanalytiikka tekee havaintoja digijäljistä. Koska Learning Designissä opiskelija on keskiössä, nuo havainnot auttavat pääosin opiskelijaa itseään tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan, taidoistaan ja opiskelukäyttäytymisestään.


Opettajia kiinnostaa, miten tehokkaasti Learning Design voi parantaa opetusta:


Kiinnostaisi tietää, onko tämän takana tutkimuksia. Eli vanha tapa vs. uusi tapa > oppiminen tehokkaampaa tai mielekkäämpää tms.


Olisiko jotain konkreettista casea onnistuneesta oppimismuotoilusta, niin asia olisi helpompi ymmärtää?


Alustaja kertoi esimerkin Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhdestä opintojaksosta, jossa opiskelijoiden kokemus opintojaksosta on muuttunut selvästi positiivisemmaksi oppimismuotoilun jälkeen. Opintojakso uudistettiin niin, että siihen rakennettiin digijälkiä tuottavia välitavoitteita, jotta oppimisanalytiikkaa voitiin hyödyntää.


Oppijan autonomian vaihtelusta erinomainen ja havainnollinen esimerkki on vieraan kielen sanakoe kolmine esimerkkitoteutuksineen. Esimerkin vaihtoehdoissa opettaja siirtyy tahdinlyöjän paikalta pois ja antaa opiskelijoille kapteenin paikan omassa oppimisprosessissaan.


Kiitos, aiheuttaa toimintaa 🙂


Alustusten ohessa käytiin chatin lisäksi suullista keskustelua. Keskustelussa nousi esille mm. koko yhteisön toimintakulttuurin muutos, joka vaatii laajaa yhteistä keskustelua opettajien ja johdon kesken. Pienenä askelena muutokseen jokainen saattoi webinaarin lopuksi luvata itselleen muuttaa yhden asian omassa opetuksessaan.


Tämä tapahtuma on tosi hyvään aikaan. Pystyn vielä muotoilemaan ensi lukuvuoden toteutussuunnitelmaa uusin ajatuksin. Kiitos!


Kiitos, aiheuttaa toimintaa 🙂


Oli aivan erinomainen kattaus tänään!

Marja Kopeli
Savonia-ammattikorkeakoulu, koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen
Suotuisa-hankkeen toimija