Savonia-artikkeli: Rintaresekaatin palvelupolun kehittäminen

#SavoniaAMK

Rintasyövän luotettavan diagnosoinnin ja potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että rintasyöpäresekaatit saadaan kuljetettua laadukkaasti ja viivytyksettä leikkaussalista radiologian yksikköön mammografiaan ja sieltä edelleen kliinisen patologian laboratorioon. Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa, jonka pohjalta tätä rintaresekaatin palvelupolkua voidaan tulevaisuudessa kehittää.

Tavoitteena oli myös löytää vaihtoehtoisia toimintatapoja nykyisen toimintatavan tueksi, joiden avulla voidaan lisätä diagnostiikan luotettavuutta. Kehittämistyön aihe saatiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen patologian osastolta, jossa työskentelen laboratoriohoitajana. Työn tilaaja kliinisen patologian osasto on osa KYS-Kuvantamiskeskusta. Kehittämistyö sai alkunsa työelämän kehittämistarpeesta kartoittaa rintaresekaatin tämänhetkinen palvelupolku ja löytää siitä kehittämiskohteita.

Koska rintasyövän diagnosointi on moniammatillista yhteistyötä, opinnäytetyössä hyödynnettiin myös moniammatillista taustatietoa. Tietoa kerättiin sekä sähköpostilla että Webropol-kyselyllä eri ammattiryhmiltä. Tutkimusaineisto kerättiin Kuopion yliopistollisessa ja kyselyihin vastasi 16 henkilöä (N=16), vastaajista sairaanhoitajia oli 7, röntgenhoitajia 6 ja lähettejä/potilaskuljettajia 3. Lisäksi aineistona hyödynnettiin QPAti-tietojärjestelmän ja kliinisen radiologian yksiköstä saatuja kellonaikoja rintaresekaattien kulkunopeuden osalta syys-lokakuu 2020 väliseltä ajalta.

Kehittämistyön kyselyn tulokset osoittavat, että rintaresekaattien palvelupolusta löytyi muutamia kehitettäviä kohteita, joista merkittävimpinä nousivat aikataulutus, tiedotus ja potilasturvallisuus. Työn tuloksia voidaan hyödyntää rintanäytteiden sekä myös muiden tuorekudosten kuljetuksen laadun parantamisessa.

Kuvassa 1 on esitetty rintaresekaatin palvelupolku sekä työn tuloksien perusteella kootut potilasturvallisuuden kehittämiskohteet. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista koki, että yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on hyvää ja sujuvaa. Samoin suurin osa vastaajista koki, että kuljetuspalvelu toimii hyvin.

Vastauksista kuitenkin ilmenee, että toimintaa voisi kehittää. Avoimista vastauksista selviää, että aikataulutus, tiedotus ja potilasturvallisuus nousevat teemoina eniten esille. Potilasturvallisuuden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei potilastiedot pääse missään vaiheessa sekoittumaan. Ohjeistuksissa, tiedotuksessa ja tiedonkulussa voisi olla parantamisen varaa, jotta jokainen palvelupolkuun osallistuva tietäisi varmasti, mitä rintaresekaateille missäkin vaiheessa tehdään.

Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että rintasyöpäresekaatit saadaan kuljetettua laadukkaasti ja viivytyksettä leikkaussalista aina patologian laboratorioon saakka. Potilasturvallisuutta vaarantaa myös kiireestä tai muusta syystä johtuva potilastietojen sekaantuminen. Työohjeiden tulisi olla johdonmukaisia ja jokaisen työntekijän tulisi noudattaa niitä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (2018) mukaan esimiesten ja organisaation johdon vastuulla on potilasturvallisuuden varmistaminen, heidän tulee luoda edellytykset turvalliseen työntekoon ja työn hallintaan. Työolosuhteet ja resurssit tulee olla toiminnan tarpeen mukaiset.

Jokaisen työntekijän tulee myös vastata omalta osaltaan potilasturvallisuuden toteutumisesta. Kirjallisuudesta löytyy runsaasti tutkimuksia pitkän kylmäiskemia-ajan negatiivisesta vaikutuksesta rintanäytteiseen. Esimerkiksi HER2-tutkimuksen luotettavuus edellyttää, että preanalyyttiset tekijät ovat vakioituja, kylmäiskemia-aika ja formaliinifiksaatioaika tulisi olla tavoiteaikojen mukaisia. Pahimmassa tapauksessa vääränlaiset preanalyyttiset tekijät voivat aiheuttaa virheellisiä tulkintoja. (Pekmezci, Szpaderska, Osipo ja Ersahin 2012; Kuopion yliopistollinen sairaala, Kliinisen patologian tutkimusohjekirja 2020.)

Prosessikaavio rintaresekaatin palvelupolusta ja potilasturvallisuuden kehittämiskohteet.
Kuva 1. Prosessikaavio rintaresekaatin palvelupolusta ja potilasturvallisuuden kehittämiskohteet.

Tämä kehittämistyö tuotti uutta tietoa rintasyöpäresekaattien käsittelystä niille ammattiryhmille, jotka ovat näiden kudosnäytteiden kanssa tekemisissä. Kehittämistyön myötä pääsin myös syventymään KYSin ohjeistuksiin eri yksiköistä näyttöön perustuvasta toiminnasta. Näyttöön perustuvan toiminnan keskeisenä ajatuksena on toimintatapojen ja hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen ja yleisesti hoitotyön laadun parantaminen. Potilastuvallisuus on alue, jota tulee aina parantaa. Potilastuvallisuus koostuu monista eri osa-alueista ja monen eri ammattiryhmän toiminnasta. Tekemällä järjestelmällisesti yhteisyötä näitä eri osa-alueita voidaan parantaa.

Kirjoittajat:

Riikka Härkönen, bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Bioanalyytikko (AMK), KYS.
Susanna Vuohelainen, ohjaava opettaja, bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma.

Lähteet:

Hukkinen, Katja ja Sudah, Mazen 2019. Rintasyövän diagnostiikka. Suomen Rintasyöpäryhmä RY 2019. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus. https://rintasyoparyhma-yhdistysavain-fi-bin.directo.fi/@Bin/6cd81387f0c50a131a9562e09a239f1d/1586759437/application/pdf/186425/SRSR_Suositus_2019%20Joulukuu.pdf. Viitattu 14.4.2020.

Huovinen, Riikka 2017. Rintasyöpä. Duodecim lehti. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/7/duo13651?keyword=rintasyöpä. Viitattu 13.4.2020.

Joensuu, Heikki ja Rosenberg-Ryhänen, Leena 2014. Rintasyöpäpotilaan opas. https://syopa-alueelliset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/sites/271/2016/10/18170636/RintasyopapotilaanOpas.pdf. Viitattu 2.11.2021.

Kuopion yliopistollinen sairaala, kliinisen patologian tutkimusohjekirja 2020. HER-2, Onkogeeni, ISH-tutkimus Ts-HER2ISH, 4721. https://ekstra1.kuh.fi/csp/patohje/patohje.csp?indeksi=3707. Viitattu 1.11.2020.

Leidenius, Marjut. 2017. Rintasyöpä. Teoksessa Kirurgia. https://www.oppiportti.fi/op/kia20071/do?p_haku=rintasyöpä#q=rintasyöpä. Viitattu 13.4.2020.

Pekmezci, Melike, Szpaderska, Anna, Osipo, Clodia, and Ersahin, Cagatay 2012. The Effect of Cold Ischemia Time and/or Formalin Fixation on Estrogen Receptor, Progesterone Receptor, and Human Epidermal Growth Factor Receptor-2 Results in Breast Carcinoma. Clinical study. http://downloads.hindawi.com/archive/2012/947041.pdf.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2018. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen potilas- ja asiakastuvallisuuden toimintaohjelma vuosille 2018-2020. Hallinnollinen ohje. https://www.psshp.fi/documents/7796350/7852544/Pohjois-Savon+sairaanhoitopiirin+potilasturvallisuussuunnitelma+2018-2020.pdf/b6512352-9869-4dd6-8ede-d158d9e61f2a.

Ristimäki, Ari, Kytölä, Soili, Haglund, Caj ja Bono, Petri 2013. Syöpäpotilaan täsmähoito on moniammatillista yhteistyötä. Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim 2013;129(10):1071-9. https://www.duodecimlehti.fi/duo10981