Savonia-artikkeli: Sote-alan opiskelijat kokevat monialaisen verkko-oppimisen mielekkäänä

#savoniaAMK

Joka kevät ja syksy starttaa Savonia-ammattikorkeakoulun monialainen verkko-opintojakso, jolle osallistuvat kaikki aloittavat sote-alan opiskelijat. Mukana on opiskelijoita sosionomi-, sairaanhoitaja- kätilö-, fysioterapia-, suuhygienisti-, ensihoitaja-, röntgenhoitaja- ja bioanalytiikan koulutusohjelmista. Keväällä opintojaksolla on mukana noin 150–200 opiskelijaa ja syksyllä noin 350–400 opiskelijaa.

Asiakas ja ammattilainen sote-palveluissa opintojaksolla perehdytään muun muassa sote-palveluiden perusteisiin, lainsäädäntöön, palvelumuotoiluun ja tietoturvaan liittyviin kysymyksiin (Savonia-ammattikorkeakoulu).

Millainen oppimiskokemus monialainen verkko-opintojakso on opiskelijalle? Päätimme selvittää asiaa ja kysyä opiskelijoiden mielipidettä asiasta. Opiskelijoiden omat oppimiskokemukset ovat kullanarvoisia, kun kehitetään ja arvioidaan kriittisesti opetuksen laatua sekä pedagogisia valintoja. Vuonna 2020 alkanut koronakriisi on lisännyt huomattavasti opiskelijoiden itsenäistä opiskelua verkossa (European comission 2020, 3; Schleicher 2020, 4), joten on erityisen tärkeää, että opiskelijoiden kokemukset itsenäisestä verkko-opiskelusta tulevat kuulluksi ja huomioiduksi opetusta suunnitellessa.

Verkko-oppimisen kokemuksia opiskelijan näkökulmasta

Aineiston perusteella opiskelijat kokivat itsenäisesti tapahtuvan verkko-opiskelun STYAS -opintojaksolla pääsääntöisesti mielekkäänä oppimisen muotona ja toivottuna vaihteluna muulle oppimiselle. Tämä tuli aineistossa esille muun muassa siitä, että 92 prosenttia opiskelijoista koki, että opintojakso oli toimiva verkkototeutuksena ja vain 8 prosenttia koki, ettei toteutus toiminut verkko-opintoina. Tutkimukseen osallistuneilla opiskelijoilla noin puolella oli aikaisempaa kokemusta itsenäisesti tapahtuvasta verkko-opiskelusta (48 prosentilla) ja noin puolella (52 prosentilla) ei ollut aikaisempaa kokemusta.

Aineiston analyysin perusteella voi sanoa, että opiskelijan oma aktiivisuus oppimisprosessissa ilmeni verkko-oppimisen kokemukseen vahvimmin vaikuttavana tekijänä. Tämä koettiin joko verkko-oppimisen parhaaksi puoleksi tai haastavimmaksi asiaksi. Aikaan ja paikkaan sitomaton verkko-opiskelu, jonka voi itse aikatauluttaa, tuo mielekkyyttä verkko-opintoihin ja sopii aikuisopiskelijalle.

Tämä mahdollistaa aikuisopiskelijoille tyypillisen työn ja opintojen yhteensovittamisen joustavalla tavalla. Toiset opiskelijat toivat vastauksissaan esille, että oman ajankäytön hallinta ja motivoituminen itsenäisesti verkko-oppimisen pariin tuo isoimmat haasteet oppimisprosessiin. Nämä opiskelijat toivoivat, että oppimisprosessi olisi enemmän opettajajohtoinen. Tätä aineistosta esille tullutta eroavaisuutta voi selittää todennäköisesti opiskelijoiden henkilökohtaisilla eroavaisuuksilla oppimisvalmiuksissa ja itseohjautuvuudessa suhteessa omaan oppimiseen. Tämä tutkimustulos on linjassa opiskelijoiden verkko-oppimiskokemuksista tehtyihin kansainvälisiin tutkimustuloksiin (Aretio 2020; Masha’al, Rababa, & Shahrour 2020; Pérez-López, Atochero, Vázquez & Cambero 2020).

Toiseksi vahvimmin opiskelijoiden verkko-oppimiskokemukseen vaikuttavana tekijänä on aineistosta tulkittavissa oppimisen konstruktiivisuus. Verkko-opintojaksolle osallistuneet opiskelijat konstruoivat uuttaa tietoa jo olemassa olevaan tietoon, jota on voinut saada esimerkiksi aiemmista opinnoista tai työharjoittelujen kautta. Opiskelija siis kokemustensa kautta rakentaa uutta tietoa, valikoi ja tulkitsee informaatiota, sekä jäsentää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä nivoutuneena. (Rauste-von Wright & Wright, 2003.)

Kolmanneksi eniten verkko-oppimisen kokemukseen vaikutti oppimisen kontekstuaalisuus eli opiskelijan kyky sitoa teoriaa käytäntöön. Parhaimmillaan opiskelijat pystyivät nivomaan opiskeltavaa teoriaa käytäntöön ja näkemään teorian ja käytännön sovellettavuuden. Aineistosta nousi yksittäisiä kommentteja, joissa tätä kritisoitiin eikä teorian ja käytännön yhteyttä nähty. Opiskelijoiden käsitykset verkko-opintojakson kontekstuaalisuuden kokemuksissa voi selittyä sillä, että opiskelijoilla on hyvin vaihteleva työkokemus taustallaan, johon he liittävät verkko-opintojakson teoriaopintoja. Toiset opiskelijat ovat olleet pitkään sosiaali- tai terveysalan töissä, jolloin heillä on enemmän mahdollisuuksia nivoa teoriaa ja käytäntöä yhteen. Toisilla opiskelijoilla ei ole ollenkaan työkokemusta vastaavista tehtävistä, jolloin teorian sitominen käytäntöön on haastavampaa.

Aineiston analyysistä ilmeni, että selkeät, helposti löydettävät opintojakson oppimistavoitteet auttoivat opiskelijoita tavoitteelliseen verkko-opiskeluun STYAS-opintojaksolla. Opiskelijat olivat tietoisia verkko-opintojakson sisällöistä, tehtävistä ja oppimistavoitteista, jotka oli selkeästi kirjoitettu verkko-opintojakson Moodle –pohjaan. Tämä lisäsi aineiston analyysin perusteella opiskelijan intentionaalisuutta eli opiskelijan aktiivisia pyrkimyksiä ja halua saavuttaa asetetut oppimistavoitteet. Tämän tutkimuksen perusteella STYAS-opintojakson selkeys ja yksitulkintaisuus lisäsivät itsenäisen verkko-opiskelun mielekkyyttä.

Monialainen verkko-oppiminen rikastuttaa oppimista

Opiskelijoilla oli verkko-opiskeluissa yhdessä työstettävä ryhmätehtävä, joka tehtiin monialaisissa opiskelijaryhmissä. Tämän opiskelijat kokivat verkko-opiskelua rikastuttavana, mutta samaan aikaan myös oppimisprosessia haastavana. Toiset opiskelijat kokivat, että eri koulutustaustoista ja eri työkokemuksella olevat opiskelijat toivat hyvä näkökulmia keskusteluun. Toisille keskusteleminen verkossa oli haastavaa. Opiskelijoiden kyky ja kokemus kollaboratiiviseen oppimiseen oli tämän aineiston perusteella vaihtelevaa.

Ihanteellisimmillaan yhteisöllinen, monialainen työskentely lisäsi opiskelijoiden motivaatiota ja kiinnostusta opiskeltava aihetta kohtaan.
Opiskelijoiden välinen monialainen vuorovaikutus kuvautui aineistossa verkko-oppimista syventävänä asiana. Tutkimusaineistossa kuvattiin, kuinka monialainen mielipiteiden vaihto toi näkökulmia ja syvyyttä opiskeltaviin asioihin. Mielipiteiden vaihtaminen ja reflektiivinen keskustelu toisten verkko-opiskelijoiden kanssa toi mielekkyyttä oppimisprosessiin. Opiskelijat toivoivat enemmän keskustelutehtäviä ja reflektiivistä pohdintaa teoreettisista asioista. Osa tutkimukseen osallistuneista toivoi esimerkiksi synkronista tapaamista esimerkiksi Zoomin välityksellä, jossa voisi reaaliajassa keskustella eri teemoista toisten opiskelijoiden kanssa.

Summa summarum: Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asiakas ja ammattilainen sote -palveluissa -verkko-opintojakso oli pääsääntöisesti mielekäs oppimisen muoto ja toivottu vaihtoehto lähiopetuksessa tapahtuvalle opiskelulle ja oppimiselle. Tulokset osoittavat myös, että kyseisen opintojakson teemat ja oppimistavoitteet sopivat opiskelijoiden mielestä itsenäisesti verkossa opiskeltaviksi.

Tämän tutkimuksen aineiston perusteella opiskelijan henkilökohtaiset oppimisen ja itseohjautuvuuden valmiudet määrittelevät sitä, millainen subjektiivinen kokemus itsenäisesti suoritettava verkko-opintojakso on opiskelijalle ollut. Mikäli opiskelijalla on taitoa oman opiskelun itsenäiseen aikatauluttamiseen ja motivoitumiseen, on kokemus verkko-opinnoista ollut positiivinen. Mikäli opiskelijan taidot itseohjautuvuudessa ja oman ajankäytön hallinnassa ovat puutteellisia, myös verkossa tapahtuva itsenäinen opiskelu näyttäytyy tämän aineiston kautta haastavana. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asiakas- ja ammattilainen sotepalveluissa -verkko-opintojaksoa voidaan kehittää entistä paremmaksi.

Kiitos teille aktiiviset ja ottaantuvat opiskelijat! Ilolla uutta oppimaan!

Kirjoittajat:

Johanna Komulainen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marjaana Kellomäki, terveysalan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Aretio, L. 2020. COVID-19 and digital distance education: pre-confinement, confinement and post-confinement. Revista Iberoamericana de Educación a Distancia. Madrid Vol. 24, Iss. 1, 2021. 9-32.

European Comission. Digital Education Action Plan (2021-2027). Resetting education and training for the digital age. https://ec.europa.eu/education/sites/default/files/document-library-docs/deap-communication-sept2020_en.pdf  [luettu 14.2.2022]

Masha’al, D., Rababa, M. & Shahrour, G. 2020. Distance LearningRelated Stress Among Undergraduate Nursing Students During the COVID19 Pandemic. Journal of Nursing Education. 2020; 59 (12) 666-674.

Pérez-López, E,. Atochero, A,. Vázquez R, Cambero, S. 2020. Distance Education in COVID-19’s period: An Analysis from the perspective of university students. Revista Iberoamericana de Educación a Distancia; Madrid Vol. 24, Iss. 1,  (2021): 331-350. 

Rauste-von, Wright, M & Wright, J. 2003. Oppiminen ja koulutus. Tampere: Sanoma Pro Oy.

Savonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali –ja terveysalan opetussuunnitelmat. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/opetussuunnitelmat/?yks=IS [luettu 14.2.2022]

Schleicher, A. 2020. The Impact of COVID19 on Education: Insights from Education at a Glance. OECD. https://www.oecd.org/education/the-impact-of-covid-19-on-education-insights-education-at-a-glance-2020.pdf [luettu 14.2.2022]