vanhukset katon alla

Savonia-artikkeli: Työhyvinvoinnin kehittäminen työyhteisön voimavarana

#SavoniaAMK

Opinnäytetyössä kuvataan erään yksityisen ikäihmisten hoivakodin hoitohenkilökunnan kokemuksia työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Hoitohenkilökunta koki, että omaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä oli omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, sitoutuminen työhön ja työn arvostus. Hoitohenkilökunnalle toteutettujen ryhmäteemahaastattelujen pohjalta nousi työyhteisössä esille työhyvinvointia edistävinä tekijöinä luottamuksellinen ja avoin työilmapiiri, joustavuus ja auttavaisuus sekä yhteisöllisyyden tunne. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöiksi muodostuivat yrityksen kulttuuri- ja liikuntaetujen eri arvoisuus, vapaapäivinä lisätyövuoroihin tuleminen sekä ongelmatilanteiden jälkipuinnin vähyys.

Työhyvinvoinnin johtamista edistävinä tekijöinä nousi esille esihenkilöstä työntekijään työilmapiirin tukeminen, hiljaisen tiedon ja vastuun jakaminen, yksilöllisyyden huomioiminen sekä sujuva yhteistyö. Työhyvinvoinnin johtamista heikentävinä tekijöinä nousi esille huono johtaminen, esihenkilön koulutuksen puutteellisuus sekä toimivien ja ajantasaisesti tarvittavien apuvälineiden puutteellisuus.
Haastattelujen pohjalta kehittämisehdotuksina nousi esille, että yrityksen johdon puolelta kaivattiin enemmän työhyvinvointiin liittyviä etuja sekä etuja pitäisi kohdentaa tasapuolisesti työntekijöiden asuinpaikan tarjontaa vastaavaksi.

Asukkaiden toimivien ja ajantasaisten apuvälineiden osalta hoivakotiin toivottiin hoitohenkilökunnasta vastuu työntekijää. Työntekijä hoitaisi hoivakodin asukkaille aina toimivat ja tarpeelliset apuvälineet, ja hankittavista apuvälineistä antaisi esihenkilölle tietoa. Näin yhdellä työntekijällä olisi koko ajan tieto mitä apuvälineitä tarvitaan ja mitä ei. Työntekijälle voitaisiin maksaa vastuutehtävästä jotain erillistä korvausta.

Myös useissa muissa lähteissä ja tutkimuksissa nousevat esille työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen haasteet. Lähteissä ja muissa tutkimuksissa tuodaan laajasti esille seikkoja miksi työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen panostaminen on tarpeellista.
Halmesaari (2018) toi tutkimuksessaan esille, että jatkuvat muutokset työympäristöjen monimuotoisuudessa ja moninaisuudessa, työn projektimaisuus, työn tekijöiden ikärakenne, työssä esiintyvä kiireinen työtahti, moniosaamisen tarve, työstä palautuminen sekä elämän hallinnan haasteet ovat merkkinä siitä, että hyvinvointi ja työhyvinvointi on tärkeä asia.

Työntekijän kokonaishyvinvointi huomioiden on oleellista, että silloin puhutaan työstä palautumisesta sekä elämänhallintaan liittyvistä asioista. Työntekijän kokonaishyvinvointi pitää sisällään työn ja vapaa-ajan, jotka tukevat toinen toisiaan. Halmesaaren (2018) tutkimuksen kohderyhmänä oli Jyväskylän hoivapalvelu RY:n henkilökunta, joka työskentelee ikäihmisten hoivatyön työympäristössä. (Halmesaari 2018, 3.)

On mahtavaa opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella tuoda esille, että työhyvinvoinnin kokemukset olivat hoitohenkilökunnalla moninaisia. Missään tutkimuskysymyksen vastauksessa ei ollut yhtä ainoaa vastausta vaan haastattelussa nousi laajasti esille useita tärkeitä työhyvinvointia edistäviä ja kehitettäviä asioita. Tärkeää on myös se, että opinnäytetyön aihe ja tarve oli täysin hoivakodin hoitohenkilökunnalta lähtöisin.

Hoitohenkilökunta koki, että työhyvinvointiin panostamisella on laajat vaikutukset. Työhyvinvoinnin kehittämisen kautta koettiin, että työssä jaksaminen ja motivaatio lisääntyy sekä oman työn ja arjen eri osa-alueiden tasapainottaminen on helpompaa.

”Hyvällä johtamisella saadaan aikaan hyvinvoiva työyhteisö, jossa on hyvinvoivat työntekijät, jotka tekevät hyvää työtä. Esihenkilön täytyy olla motivoitunut siihen, että päivittää oman tiedon minkälaisilla asioilla voidaan tukea oman työyksikön työntekijöiden työhyvinvointia ja sitä kautta työssä jaksamista. Esihenkilö voi omalla toiminnallaan edistää työyksikkönsä työhyvinvointia.”


”Jokaisen on tärkeä muistaa, että jokaisella työntekijällä on vastuun työyhteisössä työhyvinvoinnin rakentamisesta. Työhyvinvoinnin rakentaminen ei ole vain yhden tekijän vastuulla. ”

Kirjoittaja:
Tuija Heiskanen, Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö (YAMK), Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Halmesaari, Riitta, 2018. ”Hyvin menee” Työhyvinvoinnin kehittäminen ikäihmisten hoivatyössä. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158994/Halmesaari_Riitta.pdf?sequence=1. Viitattu 22.09.2022.