Vastuullisuus ja henkilöstön tekeminen kulkevat käsi kädessä, sillä yritystoiminta ei pyöri ilman ihmisiä. Yrityksen sosiaaliseen vastuuseen kuuluu muun muassa yrityksen vastuu omasta henkilöstöstään. Henkilöstön työterveys, -turvallisuus, tasa-arvo ja kouluttaminen ovat osa yrityksen vastuullisuutta. Moni ei miellä näitä toimintoja vastuullisuudeksi, sillä ne koetaan osaksi yrityksen rakenteita.
Vastuullisuuden tulee näkyä tekojen, tapojen, organisaatiokulttuurin ja johtamisen näkökulmasta henkilöstölle. Yhtenä teemana nähdäänkin vastuullinen henkilöstöhallinta (HRM, Sustainability and Human Resource Management), jossa pyritään luomaan kestäviä ratkaisuita vastaamaan taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin tavoitteisiin. Kun yritys keskittyy panostamaan vastuullisuusviitekehyksen sisällä yrityksen toimintaan, luo se monesti ulospäin positiivista mielikuvaa työnantajasta. Vastuullisen henkilöstöhallinnon tarkoituksena on nimenomaan luoda puitteet työntekijöiden tekemiseen – tällä on suuri vaikutus muun muassa työntekijöiden pysyvyyteen sekä yrityksen imagoon työntekijämarkkinoilla.
Henkilöstö luo yrityksen toiminnasta omia mielikuvia, joiden perusteella henkilöstö sitoutuu yrityksen toimintaan. Tunne siitä, että on mukana hyvässä toiminnassa kasvattaa henkilöstön ammattiylpeyttä ja luottamusta yritystä kohtaan. Tämän vuoksi vastuullisuudesta on tullut henkilöstön näkökulmasta merkittävä tekijä, joka vaikuttaa pysyvyyteen ja uusien työntekijöiden rekrytointiin. Henkilöstö haluaa työskennellä yrityksessä, joka kantaa sosiaalisen vastuun ja siitä halutaan kertoa hymyssä suin.
Vastuullisuus kulkee käsi kädessä strategian kanssa
Savonia-ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaa. Ohjelmaan on määritelty tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä ammattikorkeakoulujen tulisi olla kestäviä, vastuullisia ja hiilineutraaleita. Savonia on sitoutunut systemaattisesti tekemään toimenpiteitä, jotta tavoite saavutettaisiin mainittuun vuoteen mennessä.
Johtaminen perustuu Savoniassa selkeään tavoitteiden asettamiseen ja niiden mittaroimiseen. Johtamisen painopisteet on määritelty strategiassa, joka pohjautuu tavoitesopimuksen linjauksien mukaisesti kaudelle 2021–2024. Savonian strategiassa on huomioitu sitoutuminen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. Tämä näkyykin strategiaa poikkileikkaavassa teemassa, joka on inhimillinen turvallisuus.
Strategia on ammattikorkeakoulun tärkein johtamista määrittävä tekijä. Strategiassa määriteltyjä tekijöitä seurataan toiminnanohjausjärjestelmän avulla, jonne on määritelty eri organisaatiotasoille selkeästi seurattavat mittaristot. Savonian organisaatioon kuuluu viisi tulosyksikköä ja korkeakoulupalvelut, joissa työskentelee yli 530 henkilöä. Organisaation johtamisjärjestelmä koostuu tulosyksiköiden johtajista ja esihenkilöasemassa olevista päälliköistä sekä tiimivastaavista. Käytännössä johtaminen tapahtuu tiimeissä, joiden toimintaa määrittää yhteinen tiimisopimus.
Vastuullisuus, kuinka se näkyy Savonian käytännön toiminnassa?
Savonia-ammattikorkeakoulun strategiaa läpileikkaavana pääteemana on Human Security. Human Security tarkoittaa inhimillistä turvallisuutta, joka on yksi YK:n Kestävän Kehityksen teemoista. Inhimillisen turvallisuuden viitekehyksessä keskitytään tarkastelemaan globaaleja haasteita ihmisen ja hänen hyvinvointinsa näkökulmasta. Haasteet liittyvät globaalilla tasolla terveyteen, veteen, ruokaan, biotalouteen ja energiaan. Inhimillinen turvallisuus on määritelty Savoniassa jo tiimisopimustasoille asti, jolloin jokaisen työntekijän on helppo ymmärtää oman päivittäisen tekemisen merkitys vastuullisuuden näkökulmasta.
Nykyiselle strategiakaudelle Savonian visiona on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Strategian vaikuttavuutta mitataan Savoniassa rakennetun vaikuttavuuskehikon avulla, joka pohjautuu syy-seuraussuhteiden tunnistamiseen. Vaikuttavuuskehikkoon on määritelty eri yksiköille seurattavia asioita eli esimerkiksi työllistyminen, syntynyt työpaikka, pienennetty päästö. Vaikuttavuuskehikon avulla työntekijät voivat seurata oman toimintansa vaikuttavuutta yhteisen tavoitteen edistämiseksi.
Great Place to Work, osana kestävää henkilöstöpolitiikkaa
Inhimilliseen turvallisuuteen kuuluu työyhteisössä tapahtuva kestävä henkilöstöpolitiikka, työhyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen sekä kehittäminen. Savoniassa on määritelty arvolupaus, johon on määritelty rohkeus, luotettavuus ja yhteisöllisyys. Arvolupauksen taustalla vaikuttaa tahtotila olla paras korkeakoulutyöyhteisö. Tämän tukena toimii erittäin hyvin Great Place to Work-viitekehys, jonka avulla voidaan kehittää toiminta- ja johtamiskulttuuria.
Great Place to Work-ohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä, osaamisen kehittymistä, työn merkityksen ymmärrettävyyttä ja positiivista mielikuvaa työnantajasta. Great Place to Work-ohjelma pohjautuu kestävän henkilöstöpolitiikan periaatteisiin, joka on yksi osa inhimillistä turvallisuutta.
Great Place to Work-ohjelman tiimoilta Savonialle on määritelty kestävälle henkilöstöpolitiikalle omat periaatteet, joihin on muun muassa kirjattu henkilöstön määrän maltillinen kasvattaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja tuottavuudesta huolehtimalla. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan ja tutkitaan vuosittain Trust Inex-tutkimuksella ja Culture Audit-itsearviointiraportilla. Näiden lisäksi Savoniassa tutkitaan ja mitataan muun muassa työnantajamielikuvan muodostumista ja henkilöstökokemusta.
Savonian yksi kantavista teemoista on inhimillinen turvallisuus, jonka yksi merkittävä osa yrityksen näkökulmasta on kestävä henkilöstöpolitiikka. Great Place to Work-ohjelma luo hyvän viitekehyksen lähteä toteuttamaan ja mittaroimaan kestävää henkilöstöpolitiikkaa Savoniassa. Kestävästä henkilöstöpolitiikasta on jo tullutkin hyviä tuloksia, sillä Savonia-ammattikorkeakoulu sijoittui Suomen Parhaat Työpaikat 2021 isojen yrityksien sarjassa neljännelle sijalle.
Pohjatyö luodaan strategiassa
Savonia-ammattikorkeakoulussa vastuullisuus on nostettu kantavaksi teemaksi strategiatasolta käytännön tekemiseen. Savoniassa vastuullisuus ei ole jäänyt vain sananhelinäksi, sillä johtamiskulttuurin ja selkeän mittariston avulla selvitetään jatkuvasti vastuullisuuden näkymistä arjessa. Vastuullisuus ei näy pelkästään Savonian henkilöstön arjessa ja tekemisessä, vaan myös opiskelijoille muun muassa opetuksien sisällöissä.
Vastuullisuutta ei ole aina helppo sanoittaa käytännön teoiksi, varsinkaan isoissa yrityksissä ja organisaatioissa. Savonia-ammattikorkeakoulussa organisaation sisäisellä viestinnällä on ollut iso vaikutus, kuinka henkilöstö on ottanut vastuullisuuden osaksi arkipäiväistä toimintaansa. Pelkät suunnitelmat ja tavoitteet eivät takaa toimenpiteiden käytäntöön viemistä, vaan siitä tulee viestiä jatkuvasti eri tilanteissa muun muassa esimerkkien kautta.
Tiina Kuiri, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2019. Vastuullisuuden suunnannäyttäjät. Käytännön työkaluja ja esimerkkejä yritysvastuun johtamiseen. Verkkojulkaisu.https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Vastuullisuusjulkaisu_final_net_11.9.2019.pdf Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2021. Pk-vastuullisuusbarometrin tulokset
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2021. Pk-vastuullisuusbarometrin tulokset.
Verkkojulkaisu. https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/11/EK_Pk-Vastuullisuusbarometri_2021.pdf
FIBS 2021. Jyrkkä muutos suomalaisyritysten vastuullisuustyössä.
Verkkotiedote. https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/jyrkka-muutos-suomalaisyritysten-vastuullisuustyossa/
Great Place to Work, julkaisuaika tuntematon.
Verkkosivu. https://greatplacetowork.fi/
Haapala, Jaana, Lehtipuu Unna 2021. Luottamuskysymys.
Verkkokirja. Helsinki: Alma Talent Oy. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/GAJBCXETEB#kohta:Luottamuskysymys/piste:t75
Huovinen, Jani 2017. Pk-Pulssi: Myönteinen vire pk-yrityksissä jatkuu vuonna 2018. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/pk-pulssi-myonteinen-vire-pk-yrityksissa-jatkuu-vuonna-2018/
Koipijärvi, Terhi 2020, Kuvaja Sari 2020. Yritysvastuu 2.0: johtamisen uusi normaali.
Verkkokirja. Helsinki: Kauppakamari. 2.uudistettu painos. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/yritysvastuu-2-2020#kohta:Yritysvastuu((20)2.0((20)((2013)((20)Johtamisen((20)uusi((20)normaali
Lillberg, Petteri, Mattila, Riku 2020. Kestävä markkinointi.
Verkkokirja. Helsinki: Alma Talent Oy. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/BAEBBXXTBBAEE#kohta:Kest((e4)v((e4)((20)markkinointi/piste:tz
Marjamäki, Pipsa, Vuorio Jenni 2021. Viestinnän johtaminen. Strategiasta tuloksiin.
Verkkojulkaisu. Helsinki: Alma Talent Oy. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/IABBXXBTABCEE#kohta:OSA((20)1(((:((20)VIESTINN((c4)N((20)JOHTAMISEN((20)TIMANTTI(:Viestit((e4)((e4)n((20)vastuullisesta((20)toiminnasta((20)ja((20)tehd((e4)((e4)n((20)viestint((e4)((e4)((20)vastuullisesti(:Ydintoiminta((20)on((20)vastuullista/piste:td
Sharma, Radha R.2019. Human resource management for organizational sustainability.
Verkkojulkaisu, artikkelikokoelma. Business Expert Press 2019. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.savonia.fi/lib/savoniafi/reader.action?docID=5736201
Thompson, Paul B., Norris, Patricia E. 2021. Sustainability, what everyone needs to know.
Verkkojulkaisu. United State of America: Oxford University Press. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.savonia.fi/lib/savoniafi/reader.action?docID=6449718
Tynkkynen Oras, Berninger Kati 2017. Nettopositiivisuus. Menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso.
Verkkokirja. Helsinki: Alma Talent Oy. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/EAEBBXXTBBAED#kohta:7.((20)VIESTINT((c4)((20)(:VASTUUVIESTINN((c4)N((20)KAHDEKSAN((20)PERIAATETTA((20)/piste:b4