Savonia-artikkeli: Yksin liikkuva ensihoitaja voi olla ensihoitojärjestelmän osa valikoiduilla alueilla ja tehtävillä

07.01.2022   ArtikkelitSosiaali- ja terveysala

Taustaa

Ensihoitotehtävien määrä on noussut viime vuosien ajan ja merkittävä osa tehtävistä kohdentuu yhä enenevissä määrin erilaisiin hoito- ja hoivalaitoksiin sekä tehostettuihin kotihoitoihin. Ensihoitoyksiköiden ajallinen käyttöaste on myös lisääntynyt muun muassa kuljetusmatkojen pidentymisen myötä, joka on seurausta päivystyspisteiden keskittämisestä. Korkea käyttöaste voi johtaa siihen, että ensihoitopalvelun kiireellisten tapausten saavuttaminen saattaa vaarantua.

Myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden menojen kasvu on ollut vaikuttamassa siihen, että uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä niin meillä Suomessa kuin myös maailmalla. Myös päivystyspisteiden keskittämisen myötä ensihoitopalvelun merkitys on entisestään kasvanut. Tämän lisäksi ei-kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden osuus ensihoitopalvelun tehtävissä on kasvanut. Yksi ratkaisu voisi olla ensihoidon tuottamien palveluiden uudistaminen, kuten yksin liikkuva ensihoitaja.

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksen 2019 kannanotossa todetaan, että ensihoidon ja kotihoidon välille tulisi kehittää palveluja, jottei asiakasta aina tarvitsisi kuljettaa päivystykseen ja ensihoidon tehtäväkuorma helpottuisi. Sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnallisessa selvityksessä ensihoitopalvelujen toiminnasta todetaan, että tulevaisuuden ensihoitopalvelun suunnittelussa olisi tarpeen arvioida tehtävävolyymin muuttuminen pelkästään hätätilapotilaista kohti laajempaa päivystyspotilaiden kirjoa ja esimerkiksi tämän seurauksena merkittävää osaa potilaista ei enää kuljeteta terveydenhuollon päivystyspisteeseen. Tulevaisuudessa käytettävissä olevan teknologian kehittyessä ja yleistyessä on mahdollista, että yhä suurempi osa kiireettömistä asiakkaista voi jäädä kotiin tutkimuksien ja arvioinnin jälkeen.

Valmisteilla olevan hyvinvointialueuudistuksen yhtenä tavoitteena on pitkällä aikavälillä julkistalouden kustannusten kasvun hillitseminen. Tavoitteisiin vastataan niin järjestämisrakenteiden kuin palveluiden sisällön uudistuksella. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta ja ensihoitopalvelu osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on osa tätä uudistusta.

Mikä on yksin liikkuva ensihoitaja

Yhden ensihoitajan yksiköt kohtaavat työssään runsaasti erilaisia asiakkaita, joista suurin osa on iäkkäitä, kuten terveydenhuollon asiakkaat yleisesti pääosin ovat. Siten hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja neuvonta ovat yksin liikkuvan ensihoitajan pääasiallisia työtehtäviä. Näiden lisäksi yhden ensihoitajan yksiköt kuljettavat asiakkaiden luokse verinäyteanalysaattoreita, hoitovälineitä ja antibiootteja. Toisin sanoen asiakkaan luo viedään päivystyksellisiä palveluita, joita asiakas joutuisi normaalisti hakemaan paikallisesta päivystyksestä. Etenkin iäkkäillä henkilöillä päivystykseen hakeutuminen saattaa olla hankalaa ja siksi yhden ensihoitajan kotiin viemä palvelu tuottaa merkityksellistä apua.

Valtakunnallisesti Suomessa toimii erilaisia yksin liikkuvia ensihoitajia erilaisissa ympäristöissä toisistaan riippumatta, vailla yhtenäistä koulutusta. Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon johtamisen ylemmässä korkeakoulututkinnossa on kehitetty, pilotoitu, tutkittu ja kuvattu vuodesta 2016 lähtien, miten ensihoitojärjestelmään soveltuisi yksin liikkuva ensihoitaja. Vuonna 2017 Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin pilottikokeilussa, joka toteutettiin neljän kuukauden aikana harvaan asutulla alueella, saatiin uutta tietoa yksin liikkuvan ensihoitajan mahdollisuuksista. Kokeilun yhteydessä toiminnalle kehitettiin nimike ”alue-ensihoitaja”, joka on sittemmin yleistynyt muidenkin alueiden käyttöön. Alue-ensihoitaja nimikkeen juuret ovat Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan käyttämissä nimikkeissä community paramedic ja consulting paramedic, jotka kuvaavat toiminnan sisältöä. Toteutuneen pilottikokeilun alkuperäisenä ajatuksena olikin alueellaan pysyttelevä kokenut ensihoitaja, jonka toiminta kattaa kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnin sekä kiireellisiin tilanteisiin vastaamisen osaltaan.

Yhden ensihoitajan yksikön tärkein eroavaisuus tavanomaiseen ensihoitoyksikköön on se, ettei yksiköllä ole mahdollisuutta potilaan kuljettamiseen. Tämän vuoksi yksikölle soveltuvia ensihoitotehtäviä työ-ja potilasturvallisuusnäkökulmat huomioiden ovat sellaiset tehtävät, joissa hoidontarpeen arvion perusteella asiakas ei tarvitse mitään hoidollisia toimenpiteitä, tai hänen tarvitsemansa hoidolliset toimenpiteet voidaan toteuttaa kohteessa yhden henkilön toimesta sekä sellaiset tehtävät, joissa potilas voidaan kuljettaa muutoin kuin ensihoidon toimesta päivystyspisteeseen. Perustettaessa yhden ensihoitajan yksikköä on lisäksi olennaista, että yksikkö sijaitsee alueella, jonka väestöpohja tuottaa riittävän määrän yksikölle soveltuvia ensihoitotehtäviä tietyssä ajassa.

Mitä tehtäviä yksin liikkuva ensihoitaja voisi hoitaa ja missä?

Tuoreessa vuonna 2021 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun (yamk) opinnäytetyössä selvitettiin, millaiset ensihoidon tehtäväkoodit soveltuvat yhden ensihoitajan yksikön tehtäviksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viiden suurimman kaupungin alueella. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin tutkimalla Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitotehtäviä vuosilta 2016-2019. Aineistosta etsittiin ne hätäkeskuksen ensihoidolle välittämät tehtäväkoodit, joita oli määrällisesti paljon ja jotka suurelta osin päättyivät sellaisiin kuljettamatta jättämispäätöksiin, jotka yhden ensihoitajan yksikkö kykenisi suorittamaan. Lisäksi aineiston tehtäviä tarkasteltiin niiden esiintyvyyden mukaan kaupungeittain ja jakamalla ne päivä- ja yöaikaan tulleisiin ensihoitotehtäviin. Tuloksien pohjalta voidaan arvioida yhden ensihoitajan yksikölle soveltuvia sijoituspaikkoja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella sekä määrittää ensihoidon tehtäväkoodeista sellaiset tehtävät, jotka parhaiten soveltuvat yhden ensihoitajan yksikön hälytysvasteeseen. Tuloksia voidaan käyttää myös arvioitaessa mahdollisesti perustettavan yhden ensihoitajan yksikön hyödyllistä valmiusaikaa.

Aineiston perusteella yhden ensihoitajan yksikölle parhaiten soveltuvia ensihoitotehtäviä ovat rytmihäiriö (705), kaatuminen (745), korva- tai nenänverenvuoto (763), muu sairastuminen (774), pää- tai niskasärky (782) sekä lonkka- tai selkäkipu (783).  Näitä tehtäviä on lukumäärällisesti paljon ja on kuvaavaa, että jokainen näistä tehtäväkoodeista päättyy yli 30 prosenttisesti x-4, x-5 tai x-8 suoritteeseen eli kuljettamatta jättämiseen. Koko aineiston osalta korva/nenäverenvuoto tehtävä (763) päättyi jopa 55 prosentissa tapauksista ensihoidon kuljettamatta jättämiseen. Koska yhden ensihoitajan yksiköllä ei ole mahdollisuutta kuljettamiseen, sille soveltuvat nimenomaisesti tällaiset tehtävät, jotka voidaan suurelta osin hoitaa kohteessa tai potilas voidaan kuljettaa muulla kuin ensihoidon yksiköllä.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenevien tehtäväkoodien määrällistä esiintymistä Pohjois-Pohjanmaan viiden suurimman kaupungin alueella tarkasteltaessa esiin nousee ensimmäisenä alueen suurin kaupunki Oulu. Siellä tutkittavana ajankohtana näitä tehtäviä oli noin 44 000 kappaletta, mikä vuositasolla tarkasteltuna tarkoittaa noin 11 000 ensihoitotehtävää. Näistä noin 3900 tehtävää päättyi x-4, x-5 tai x-8 suoritteeseen. Muissa kaupungeissa tehtävämäärä oli selkeästi pienempi, mikä selittyy kaupunkien selvästi pienemmällä väkiluvulla.

Tehtävämäärää tarkasteltaessa on huomioitava, että tehtävät eivät tule tasaisesti, joten Oulussa yhden ensihoitajan yksikkö ei kykenisi suorittamaan kaikkia näistä tehtävistä. On oletettavaa, että yhden ensihoitajan yksikön suoriutuminen tehtävästä kestää ajallisesti pidempään kuin kahdella ensihoitajalla suoritettava vastaava tehtävä. Yhden ensihoitajan yksikön itsenäisesti suorittamiksi tehtäviksi soveltuvat parhaiten matalan riskin potilaat. Yhtenä mahdollisuutena priorisoida tehtäviä olisi rajata ne hätäkeskuksen kiireellisyysluokituksen mukaan käsittämään vain kiireellisyysluokka D:n tehtävät. 705, 745, 763, 774, 782 tai 783 tehtäväkoodeista 41 % on D-kiireellisyysluokan tehtäviä, eli Oulussa tehtäviä olisi noin 4 500 vuodessa. Tällainen tehtävämäärä voisi olla hyvinkin hoidettavissa yhden ensihoitajan yksikön toimesta tai ainakin tehtäviä olisi riittävästi perustettavalle yksikölle.

Kokonaisuutena arvioiden valittuja tehtäväkoodeja ei Oulua lukuun ottamatta ole riittävästi yhden ensihoitajan yksikölle muiden kaupunkien alueelle. Mikäli yhden ensihoitajan yksikön perustamista näille alueille kuitenkin suunnitellaan, on oletettavaa, että yksikön tehtäväkoodirepertuaaria on laajennettava opinnäytetyössä esiin nousseiden tehtäväkoodien ulkopuolelta, tai yksikölle on muutoin löydettävä hyödyllisiä tehtäviä esimerkiksi kenttäjohtajan päätökselle, jotta yksikön toimintaan varattavat resurssit tulisivat tehokkaasti hyödynnettyä.

Yksin liikkuvan ensihoitajan koulutus

Vuonna 2021 Savonia-ammattikorkeakoulun (yamk) opinnäytetyönä toteutettu kirjallisuuskatsaus käsitteli yksin liikkuvan ensihoitajan koulutusta ja työtehtäviä. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin tietoa viidestä eri tietokannasta, kaksi oli suomenkielisiä. Kirjallisuuskatsaus tarkasteli 323 tutkimusta mistä 8 otettiin mukaan tutkimuksen sisällönanalyysiin. Yksi johtopäätös oli, että koulutusta tarvitaan. Koulutuksen sisällön muodostaa tarve, mutta tarve riippuu siitä millaisia asiakkaita yksin liikkuva ensihoitaja kohtaa. Ja koska tarve vaihtelee valtakunnallisesti ovat työnantajat kouluttaneet työntekijänsä itse tehtävään.

Kansallisen kirjallisuuskatsauksen perusteella saatiin kuitenkin käsityspohjaa siitä, mitkä ovat tärkeimpiä koulutussisältöjä yksin liikkuvalle ensihoitajalle. Ne suuntautuisivat ainakin akuuttihoitotyöhön, lääkityksen arviointiin, hoidon tarpeen arviointiin, ikäihmisten hoitotyön sekä potilaiden kouluttamiseen ja terveyden edistämiseen. Sekä terveysriskien arviointiin, asiakkaiden ympäristön arviointiin, diagnostiikkaan ja vieritestien hyödyntämiseen. Sekä myös mielenterveyden hoitotyön osaamiseen ja arviointiin, lastenhoitotyön tuntemiseen ja paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja mahdollisuuksien tuntemiseen. Myös johtamis- ja lakiopinnot on mainittu tärkeinä koulutusaiheina.

Toisin sanoen osaamisvaatimukset vaihtelevat maantieteellisen alueen ja terveydenhuollollisen asiakaspohjan mukaan. Kuvattu osaamisvaatimuslista on kuitenkin niin laaja, että osaamisen rakentuminen vaatisi ensihoitajan pohjakoulutuksen ja kokemuksen lisäksi laadukkaan ja yhteisesti hyväksytyn lisäkoulutuksen, joka voisi olla jatkuvan oppimisen periaatteiden mukainen korkeakoulukokonaisuus.

Kirjoittajat:

Pauliina Valkovirta, ensihoidon johtaminen yamk (ensihoitaja yamk) Savonia-ammattikorkeakoulu

Tommi Mällinen, ensihoidon johtaminen yamk (ensihoitaja yamk) Savonia-ammattikorkeakoulu

Markus Alatalo, ensihoidon johtaminen yamk (ensihoitaja yamk) Savonia-ammattikorkeakoulu

Marko Tolonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Viitatut Savonia-ammattikorkeakoulun 2021 valmistuneet (yamk) opinnäytetyöt:

Yhdellä ensihoitajalla suoritettavat tehtävät

Kartoitus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella

Tommi Mällinen ja Pauliina Valkovirta

Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125301

Yhden ensihoitajan yksikön työtehtävät ja työhön saatu koulutus

Systemoitu kirjallisuuskatsaus

Markus Alatalo

Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092618056