Opiskelijaryhmä tekemässä ryhmätyötä

Savonia-artikkeli: Zoomista kampukselle – katsaus korona-ajan opiskelijoiden hyvinvointiin

#savoniaAMK

Maailman Terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Opetuksen osalta luovuus on ollut tärkeässä roolissa, kun kampuksilla pidetyt luennot, tentit ja ryhmätyöt siirrettiin valtioneuvoston suosituksesta järjestettäväksi viestintäsovellusten ja virtuaalisten oppimisalustojen, kuten Teamsin, Zoomin ja Moodlen avulla.

Lähes kaksi vuotta kestänyt poikkeusaika tuli päätökseen etätyösuosituksen päätyttyä 28. helmikuuta 2022. Myös lähiopetukseen palattiin maaliskuun aikana.

Etäopiskelun vaikutukset saattavat ilmetä viiveellä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi kesäkuussa 2021 Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden arkielämään- tutkimuksen (KOTT-tutkimus). Tutkimukseen vastasi yli 6000 perustutkinto-opiskelijaa ja haastattelut toteutettiin kolmannen korona-aallon aikana helmi–maaliskuussa 2021. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista koki työmäärän ja yksinäisyyden tunteen lisääntyneen koronaepidemian aikana. Jopa 70 prosenttia koki opiskelun vaikeutuneen ja sosiaalisten suhteiden, kuten yhteydenpidon ystäviin ja sukulaisiin vähentyneen. Joka kolmannella opiskelijalla univaikeudet ja painajaisunet olivat lisääntyneet.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mukaan koronaepidemia on lähes kolminkertaistanut mielenterveyspalvelujen kysynnän tammi-marraskuussa 2021 verrattuna edellisvuoden samaan jaksoon. Mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtavan ylilääkärin Tommi Väyrysen mukaan koronaepidemian aikana mielenterveyspalveluiden piiriin on hakeutunut korkeakouluopiskelijoita, jotka eivät normaalisti tarvitsisi kyseisiä palveluita.

Mielenterveyspalveluiden kysynnän kolminkertaistuttua ensimmäisen koronavuoden jälkeen voimme vain miettiä, kuinka suurta kysyntä tulee tämän vuoden aikana olemaan ja toisaalta kuinka kauaskantoisia seuraamuksia opiskelijoiden psyykkiselle hyvinvoinnille koronaepidemia on aiheuttanut. Resurssinäkökulmasta on toivottavaa, ettei kyseessä ole jäävuori-ilmiö, jolloin piilevät ongelmat nousevat pinnalle vasta myöhemmin.

Ihmismieli kaipaa virikkeitä kodin ulkopuolelta

Olemme eläneet kaksi vuotta maailmassa, jossa kasvomaskit, käsien desinfektio ja etäisyys toisistamme ovat olleet osa uutta normaalia. Pandemia on osoittanut, kuinka muovautumiskykyisiä olemme; uudet hygieniasäännöt ovat olleet helppo omaksua päivittäisiin rutiineihin, ja maski asettuu kasvoille lähes automaattisesti. Pystymme omaksumaan vaivatta uusia rutiiniomaisia toimintamalleja, mutta fyysis-psyykkis-sosiaalisena kokonaisuutena kaipaamme aitoa vuorovaikutusta, jota etäyhteyksien avulla ei olla toistaiseksi pystytty saavuttamaan.

Psyykkisten oireiden, kuten unettomuuden, masennuksen ja ahdistuksen hoidossa on Käypä hoito-suositusten mukaisesti tärkeää selvittää häiriön laukaisseet syyt sekä pyrkiä poistamaan yksilöä kuormittavia tekijöitä. Unettomuus johtuu usein elämäntilanteen muutoksista ja esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuuden syntyyn vaikuttavat biologisten ja psykologisten mekanismien lisäksi sosiaaliset riskitekijät. Sitä vastoin häiriöitä ehkäisevinä tekijöinä nähdään esimerkiksi fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen tuki, osallisuus sekä itselle merkittävien ihmissuhteiden ylläpitäminen.

On luonnollista, että sosiaalisten suhteiden vähentyminen tai jopa loppuminen kokonaan aiheuttaa meissä erilaisia reaktioita, onhan kyse yhdestä ihmisen perustarpeesta. Etätyösuosituksen päätyttyä on ensiarvoisen tärkeää palata takaisin kampukselle ja lähiopetukseen: sosiaalisten suhteiden vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on merkittävä.

Hyvinvoiva opiskelija on investointi yhteiskunnan tulevaisuuteen

Koronarajoitusten vaikutus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin on vielä ilmeisen epäselvää ja tutkimusta etäopiskelun vaikutuksesta olisi tehtävä laajemmassa mittakaavassa. Opiskelijat ovat tulevaisuuden työvoimaa ja tulevina veronmaksajina myös julkisten palveluiden rahoittajia. Heidän hyvinvointinsa laiminlyöminen ja sitä kautta jopa syrjäytymisen mahdollistaminen ennen työuran alkua tuntuu yhteiskunnallisen syöksykierteen alkusoitolta.

Erityisen tärkeää olisi tehdä vertailevaa tutkimusta korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista ennen ja jälkeen etätyösuosituksen, jotta terveyspalveluita voitaisiin kohdentaa vastaamaan mahdollisesti koronaepidemian aikana syntyneitä uusia tarpeita. Mielenterveyttä edistävien palveluiden saatavuutta pyritään jatkuvasti parantamaan, mutta ironisesti näin tapahtuu etenkin virtuaaliympäristöjen ja chat-yhteyksien kautta. Virtuaalisen mielenterveystyön lisääntyessä täytyisi pohtia, onko sähköisen vuorovaikutuksen tuomat hoitomuodot riittävän tehokkaita vastaamaan kyseisistä opiskelutavoista muodostuneisiin ongelmiin.

Kirjoittajat:

Mia Parviainen, KTM, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio mia.parviainen@edu.savonia.fi

Eeva-Riitta Ylinen, TtT, Hoitotyön lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio eeva-riitta.ylinen@savonia.fi

Lähteet:

WHO 2020. WHO Director-General’s opening remarks at the media briefing on COVID19 -March 2020 (viitattu 28.3.2022). Saatavissa: https://www.who.int/director-general/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19—11-march-2020   

STM 2022. Etä- ja läsnätyön yhdistäminen (viitattu 28.3.2022). Saatavissa: https://stm.fi/etatyot-koronavirustilanteessa 

Parikka S, Ikonen J, Koskela T, Marjeta N, Kilpeläinen H, Pietilä A, Härkänen T & Lundqvist A. Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden arkielämään ja opintoihin. KOTT-tutkimuksen ennakkotuloksia kesällä 2021 (viitattu 30.3.2022). Saatavissa: https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT_koronan_vaikutukset_kesa2021.pdf/890a7281-478e-b9e5-3e6a-1ae551304ab9?t=162383194601  

YTHS 2021. KOTT-tutkimustulokset kertovat poikkeusajan vaikutuksista: Korona kasvattanut YTHS:n mielenterveyspalvelujen kysyntää (viitattu 30.3.2022). https://www.yths.fi/ajankohtaista/2021/kott-tutkimustulokset-kertovat-poikkeusajan-vaikutuksista-korona-kasvattanut-ythsn-mielenterveyspalvelujen-kysyntaa/ 

Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 05.04.2022). Saatavissa: www.kaypahoito.fi 

Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 05.04.2022). Saatavissa: www.kaypahoito.fi 

Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 05.04.2022). Saatavissa: www.kaypahoito.fi