Savonia-atikkeli: Laatua koulutukseen

13.12.2021   ArtikkelitMonialainenTKI

Elämme Savoniassa mielenkiintoisia aikoja. Kolmannen auditointikierroksen huipentuma, auditointivierailu on jo ovella ja kunhan kinkut on sulateltu ja virtuaaliset tinat valettu on auditointiryhmän aika käydä toimeen ja muodostaa kokonaiskuva Savonian laadunhallinnasta

Koulutuksen laatu on ydinkysymys rakennettaessa globaalia korkeakoulutusta. Väite on suora eikä anna tilaa vasta-argumenteille, varsinkin kun se on peräisin korkeakoulujen auditointikäsikirjan johdantoluvusta. Samalla on kuitenkin hyvä pohtia, mistä laadussa ylipäätään on kyse.

Perinteisesti laadun kehittämisen tavoitteena on ollut virheettömien ja tasalaatuisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen. Viime kädessä asiakkaiden tyytyväisyys tuotteisiin tai palveluihin määrittää sen, onko tavoiteltu laatutaso saavutettu. Laajempi näkemys laadusta ei rajoitu pelkästään lopputuotteen arviointiin vaan huomioi koko tuotantoprosessin tuotesuunnittelusta jälkimarkkinointiin. Laadusta on kehittynyt myös johtamisen väline.

Mitä laatu on?

Kun sitten siirrytään tarkastelemaan laatua teollisen tuotantoprosessin sijaan korkeakoulutuksen tavoitteena, voidaan esittää tukku tarkentavia kysymyksiä. Onko laatu opintojaksojen tasalaatuisuutta, opetussuunnitelmatyön hallittavuutta vai kenties asiakkaan kokemaa hyödyllisyyttä? Onko opiskelija myös asiakas vai osa oppimiseen tähtäävää tuotantoprosessia?

Tulisiko laatua arvioida ensisijaisesti koko koulutusorganisaation, koulutusalan, tutkinto-ohjelman, opintojakson vai yksittäisen oppimistapahtuman tasolla? Mitataanko laatua jonkun tyytyväisyyden, opiskelijoiden oppimisen vai kenties koulutuksen tuottamisen taloudellisuuden näkökulmasta?

Yksi laatu-käsitteeseen liittyvä huomio on sen suhteellisuus. Laadun arvioimiseksi joudutaan aina asettamaan kriteerit ja valitsemaan mittaustavat, joilla laatu tai laaduttomuus pyritään osoittamaan ja perustelemaan.

Periaatteessa on siis mahdollista, että sama koulutus on toisilla kriteereillä laadukasta ja vastaavasti toisilla laadutonta. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteissa, joissa laatukriteereinä painotetaan prosesseja ja johtamista oppimisen ja vaikuttavuuden sijaan. Suomessa käytössä oleva, pääsääntöisesti määrällisiin tuloksiin ohjaava rahoitusmalli ei tässäkään suhteessa ole aivan ongelmaton.

Laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaiselle korkeakoulutusalueelle (ESG 2015) määrittää kaikelle laadunvarmistustoiminnalla kaksi keskeistä tavoitetta. Nämä ovat tilivelvollisuus ja kehittäminen. Yhdessä nämä seikat luovat luottamusta korkeakoulujen toimintaan ja tuloksiin.

Hyvin toimiva laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa korkeakoulun ja suuren yleisön vakuuttamiseksi korkeakoulun toiminnan laadusta (tilivelvollisuus) sekä ohjeita ja suosituksia, joiden avulla korkeakoulu voi parantaa toimintaansa (kehittäminen). Laadunvarmistaminen ja kehittäminen ovat näin ollen kytköksissä toisiinsa. Niiden avulla voidaan edistää sellaista laatukulttuuria, jonka omaksuvat kaikki asianosaiset opiskelijoista ja henkilöstöstä korkeakoulun johtoon ja hallintoon.

Suomessa käytössä oleva korkeakoulujen auditointimalli pohjautuu edellä mainittuihin eurooppalaisiin periaatteisiin. Mallin tehtäviksi määritelläänkin arvioida sitä, vastaako korkeakoulun laatutyö näitä periaatteita. Toisena tavoitteena on arvioida sitä, tuottaako korkeakoulun laatujärjestelmä toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa. Auditointimalli pyrkii myös rohkaisemaan korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin.

Laadukkaan koulutuksen tulee tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näiden aikaansaamisessa hyvällä opetuksella on keskeinen rooli. Hyvä opetus auttaa oppijaa oppimaan nopeammin, helpommin ja syvällisemmin verrattuna siihen, että oppija olisi itseopiskeluna pyrkinyt saavuttamaan vastaavat oppimistavoitteet. Hyvä opetus on vuorovaikutteista ja vahvistaa oppijan positiivista oppimiskokemusta. Innostunut, ammattitaitoinen, yhteisöllinen ja sitoutunut opettaja onkin koulutusorganisaation paras laadun tae.

Esa Viklund
koulutusjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu