Opiskelijat ovat päässeet yhdistämään opintonsa käytännön tekemiseen Savonian AI-MaSi–hankkeessa. AI-MaSi on hankeprojekti, jossa kehitetään autonomista kaivinkonetta. Projektin aikana myös opiskelijat ovat päässeet työskentelemään pienoiskaivinkoneiden sekä täyssähköisen Komatsu-kaivinkoneen parissa. Sekä vaihto-opiskelijat että suomalaiset harjoittelijat ovat osallistuneet hankkeen työtehtäviin, oppineet uusia opiskelujaan tukevia taitoja ja kartuttaneet kokemustaan projektien parissa.

Hankkeen parissa työskentelevät harjoittelijat ovat pääasiassa olleet insinööriopiskelijoita. Lisäksi hankkeessa on tehty erilaisia projekteja Savonian eri alojen opiskelijoiden kanssa. Muun muassa viime syksynä muotoilualan opiskelijat pääsivät ideoimaan ja suunnittelemaan hankkeen kaivinkoneeseen uutta kylkipeltiä venttiilin suojaksi.

Tässä artikkelissa keskitytään Savonian insinööriopiskelijoiden kokemuksiin. Vaihto-opiskelijoiden kokemuksista voit lukea lisää aiemmasta artikkelista. Hankkeessa on ollut mukana vaihto-opiskelijoiden lisäksi lukuisia harjoittelijoita Savoniasta, muun muassa hankkeessa nykyisin työskentelevä Olli Kangasniemi.

Harjoittelijasta työntekijäksi

Kangasniemi valmistui tietotekniikan insinööriksi vuoden 2026 keväällä, ja työskentelee nyt hankkeessa. Hän päätyi alun perin harjoittelijaksi hankkeeseen tietotekniikan projektikurssin kautta. Kurssilla kehitettiin hankkeen kaivurin etäohjaukseen käytettävän liikealustan ohjausrajapintaa. Ohjausrajapinta saatiin valmiiksi, mutta vaati jatkokehitystä, joten Kangasniemi pääsi osaksi hanketta harjoittelijan rooliin.

Harjoittelu sujui erittäin hyvin ja projekti saatiin nopeasti valmiiksi. Hän sai lisätekemistä, kun harjoittelun tavoitteet saavutettiin oletettua nopeammin. Liikealustasta saatiin kehitettyä huomattavasti parempi kuin hän oli itse alun perin odottanut, jonka jälkeen he siirtyivät optimoimaan anturidatan lukemista. Antureita tultaisiin käyttämään pienoiskaivurin kinematiikkalaskennoissa.

Heti kesän kestäneen harjoittelun jälkeisenä syksynä tutkimusinsinöörit Eetu Miettinen ja Joni Hänninen tarjosivat hänelle lisää hommia hankkeen parissa. Savonialle oli saapunut täyssähköinen Komatsu-kaivinkone, johon alettiin kehittämään esiohjausjärjestelmän ohjausrajapintaa. Insinöörit kysyivät jo aikaisemmin ohjausrajapinnan kehitystyössä mukana ollutta Kangasniemeä avuksi, ja hän pääsi tekemään opinnäytetyönsä kaivinkoneen ohjausrajapinnan selvitystyöstä sekä toteutuksesta. Kyseessä oli siis melko luonnollinen siirtymä harjoittelusta opinnäytetyön toteutukseen, josta hän sitten eteni töihin hankkeeseen.

Työtehtävät ja oppiminen

Työtehtävistä Kangasniemi nostaa esille erityisesti sen, että harjoittelun aikana hän on päässyt työskentelemään yrityselämässä vastaantulevien järjestelmien kanssa. Hänen työtehtäviinsä on sekä harjoittelun että opinnäytetyön aikana kuulunut sulautettujen järjestelmien toteutusten kehittämistä sekä ylläpitoa.

Kangasniemen mielestä hanke on opettanut hänelle paljon taitoja opiskelujen ulkopuolelta. Hankkeen parissa työskennellessään hän on oppinut runsaasti ohjauslogiikan liittämisestä fyysisiin laitteisiin, eli miten ohjelmointi integroidaan osaksi liikkuvaa laitetta. Lisäksi hän on oppinut runsaasti sähkötekniikasta ja hydrauliikkajärjestelmistä käytännön asennustöiden kautta.

Käytännön työkokemus on erittäin tärkeää opiskelijoille, sillä se vahvistaa koulussa opittuja taitoja ja helpottaa työelämään siirtymistä. Itse omin käsin tekemällä oppii eri tavalla kuin teoriapainotteisilla kursseilla. Työkokemus tuo myös varmuutta itsenäiseen työskentelyyn, sillä sen kautta pääsee soveltamaan koulussa opittuja asioita.

Harjoittelun aikana hän oppi runsaasti uusia oman alan taitoja kollegoiltaan. Yhteistyö harjoittelussa mukana olleen työkaverin kanssa oli mukavaa sekä opettavaista. Kangasniemi kertoo oppineensa ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan pallottelemalla ideoita harjoittelukaverin kanssa. Myös kokeneempien tutkimusinsinöörien kanssa työskentely on opettanut paljon tärkeitä työelämätaitoja, kuten verkostojen luomista ja työtehtävien jakamista osaamisen perusteella.

Kesän kestänyt harjoittelu tuki hänen opintojaan opinnäytetyön suhteen. Harjoittelussa sai kokemusta oikeiden työkoneiden kehitystyöstä, jolloin oli helpompi lähteä tekemään opinnäytetyötä samasta aiheesta. Opinnot puolestaan tukivat harjoittelua. Kun työn perusteet ja teoria on opittu koulusta muun muassa lukuisten ohjelmointikurssien kautta, omaa laajan perusymmärryksen, jota voi hyödyntää todellisessa työelämässä.

Kaiken kaikkiaan Kangasniemen mielestä hankkeen parissa työskentelystä on jäänyt käteen paljon. Käytännön työstä saatu kokemus ja uudet opitut taidot ovat erittäin hyödyllisiä ja tärkeitä valttikortteja tulevaisuuden työelämää varten. Harjoittelu avaa ovia uusille mahdollisuuksille, se on matalan kynnyksen tilaisuus, joka antaa erittäin hyvät lähtökohdat työuran aloittamiselle.

---

Kirjoittaja

Jonna Kokkonen, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---