1. Johdanto

YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa tilaajaorganisaatiolle hoitomallin arviointia varten erityisesti potilasnäkökulmasta. Tarkoituksena oli arvioida toimintamallin vaikutuksia potilaiden kokemaan suun terveyteen ja vaikutuksiin annetusta hoidosta.

Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoituna haastatteluna viidelle (n=5) hoitomallissa olleelle potilaalle. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittamalla vastaukset. Haastattelun aiheina oli koettu oma suun terveys, kokemus mallista ja mallin kehittäminen.

2. Suun terveys heijastuu koko kehoon

Suun terveydellä on tutkitusti yhteyksiä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suun infektiot voivat vaikuttaa esimerkiksi diabeteksen hoitotasapainoon ja kehon tulehdustilaan (Sanz ym. 2018, 235; Demmer ym. 2013, 9). Suun terveydellä on myös osansa sosiaalisessa kanssakäymisessä, itsetunnossa ja elämänlaadussa (Puneet ym. 2017, 7).

Hyvän suun terveyden pohjana on hyvä omahoito. Potilaan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ohjaus voi lisätä motivaatiota ja vastuuta omasta terveydestään (Schensul ym. 2021, 8, 10). Julkisen terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja tarvitaan uusia tapoja ajatella palveluiden tuottamista.

3. Enemmän yhdellä kertaa, vähemmän sirpaloitunutta hoitoa

Yksi mahdollinen vastaus resurssihaasteeseen on kehittää toimintamalleja, joissa potilaan hoito pyritään toteuttamaan mahdollisimman tiiviisti ja kattavasti. Opinnäytetyön tarkastelussa ollut malli on suunnattu aikuisille potilaille, joiden hoidon tarve on arvioitu tavanomaiseksi tai kevyeksi.

Malli perustuu dynaamiseen, reaaliaikaisesti ohjattuun hoitokäyntiin. Potilaalle ei määritellä tarkkaa käynnin pituutta eikä ennalta aseteta, mitä käynnillä tehdään. Myöskään aloitus- tai lopetusaika ei ole tarkka. Moniammatillinen tiimi – hammashoitaja, suuhygienisti ja hammaslääkäri – arvioi ja toteuttaa hoidon tilanteen ja tarpeen mukaan. Hoitokokonaisuus voi valmistua jo ensimmäisellä käynnillä.

Hoitokäynnin ohjaus tapahtuu reaaliaikaisen digitaalisen työkalun avulla, joka mahdollistaa resurssien ja henkilöstön joustavan käytön. Työkalu on kehitetty mallia varten.

4. Potilaan kokemus hoitomallista

Tutkimuksessa haastateltiin aikuisia potilaita, jota olivat saaneet hoitoa toimintamallin mukaisesti 2–3 vuotta sitten ja joille on varattuna uusi käynti malliin. YAMK-opinnäytetyön laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten potilaat kokivat hoidon mallissa ja vaikuttiko se heidän käsitykseensä omasta suun terveydestään.

Potilaiden vastauksissa korostui erityisesti kolme teemaa:

• Tehokkuus: Useat kokivat, että yhdellä käynnillä toteutettu hoito säästi aikaa ja oli käytännöllinen erityisesti työssäkäyville.

• Ymmärretyksi tuleminen: Moni piti tärkeänä sitä, että hoito perustui heidän tilanteeseensa ja he tulivat kohdatuksi hoitokäynnillä yksilöinä – aidosti.

• Osallisuus ja motivaatio: Potilaat kuvasivat tunnetta, siitä, että heitä kuultiin ja kannustettiin huolehtimaan suun terveydestä mm. yksilöllisesti ohjatuilla suunhoito välineillä.

Kokemus mallista oli pääosin myönteistä. Kuten yksi haastateltava asian muotoili: “…kuulostaa sellaiselta niinku millaista elämän kuuluu olla.”

5. Toimenpide-ehdotuksia ja pohdintoja tutkimuksen pohjalta

Useampi haastateltu toivoi tilaajaorganisaation ottavan käyttöön muistutuksen hoitovälin täyttymisestä. Näin voitaisiin tukea pitkäaikaista hoitoon hakeutumista kuitenkin siten, että potilas itse on vastuussa hoitoon hakeutumisesta.

Omahoitoon panostettiin mallissa, joka ilmeni myös potilaiden haastatteluissa. Sopivien välineiden näytteiden antamisen lisäksi organisaatio voisi panostaa kehittämään käyttöä tukevaa digitaalista materiaalia mm. oikeaoppiseen tekniikkaan. Myös uuden rutiinin luomisen tueksi seurantatapaaminen esim. etävastaanottona voisi olla osalle tarpeellinen tuki uuden tavan ylläpitämiseksi.

Haastattelujen perusteella mallilla on mahdollisuuksia lisätä potilaiden koettua tyytyväisyyttä hoitoon. Vastauksissa korostui käynnillä koettu turvallisuuden tunne ja luottamus, jotka voivat olla osana parantamassa hoidon vaikuttavuutta.

Kirjoittaja:

Meri Alhainen, digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Sanz, M., Cariello, A., Buysschert, M., Chapple, I., Demmer, R., Graziani, F., Herrera, D., Jepsen, S., Lione, L., Madianos, P., Mathur, M., Montanya, E., Shapira, L., Tonetti, M. & Vegh, D. 2018. Scientific evidence on the links between periodontal diseases and diabetes: Consensus report and guidelines of the joint workshop on periodontal diseases and diabetes by the International diabetes Federation and the European Federation of Periodontology. Diabetes Research and Clinical Practice (137), 231-421. https://doi.org/10.1016/j.diabres.2017.12.001. Viitattu 26.3.2024.

Demmer, R., Trinquart, L., Zuk, A., Fu, B., Blomkvist, J., Michalowicz, B., Ravaud, P. & Desvarieux, M. 2013. The Influence of Anti-Infective Periodontal Treatment on C-Reactive Protein: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PLoS ONE 2013 (10). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0077441. Viitattu 26.3.2024.

Puneet, K., Singh, S., Mathur, A., Makkar, D., Aggarwal, V., Batra, M., Sharma, A. & Goyal, N. 2017. Impact of Dental Disorders and its Influence on Self Esteem Levels among Adolescents. Jornal of Clinical & Diagnostic Reserch (4). https://doi.org/10.7860/jcdr/2017/23362.9515. Viitattu 26.3.2024.

Schensul, J., Reisine, S., Salvi, A., Ha, T., Grady, J. & Li, J. 2021. Evaluating mechanisms of change in an oral hygiene improvement trial with older adults. BMC Oral Health (21). https://doi.org/10.1186/s12903-021-01701-1. Viitattu 26.3.2024.