BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hankkeessa tarkoituksena on mm. edistää kaupunkien ja lähikuntien kiertotaloutta löytämällä ratkaisuja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin usein lainsäädännöllisiä ohjeita ja rajoituksia, joita hankkeessa lähdettiin selvittämään. Selvityksen pohjalta luotiin kuusi tietokorttia, joissa esitellään tiiviisti mahdollisuudet ja rajoitukset purkubetonin, kipsin, pohjatuhkan, kivituhkan, hiekoitusepelin ja haravointijätteen hyödyntämiselle kiertotalouden mukaisesti. Tässä kolmiosaisen artikkelisarjan toisessa osassa keskitytään näistä pohja- ja kivituhkaan.

Pohjatuhkan uusiokäyttömahdollisuudet

Pohjatuhka on teollisuuden polttoprosessin yhteydessä kattilan pohjalle kerääntyvää, lentotuhkaa painavampaa tuhkajaetta. Sitä voi muodostua esimerkiksi kivihiilen, turpeen tai puuperäisen aineksen poltosta. Pohjatuhka voi sisältää palamatonta materiaalia, kuten hiekkaa ja metalleja ja sen rakeisuus voi vaihdella hienon hiekan ja soran välillä.

Pohjatuhkan uusiokäyttö on sallittu ilmoitusmenettelyllä, mikäli tuhka kuuluu MARA-asetuksen (843/2017) piiriin. Mikäli pohjatuhka täyttää MARA-asetuksessa asetetut kriteerit haitta-aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien osalta, sitä voidaan hyödyntää hiekan tavoin esimerkiksi tie- ja kenttärakenteissa sekä pengertäytöissä. Mikäli tuhka ei täytä MARA-asetuksen kriteereitä, täytyy hakea Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa. Tietyissä tapauksissa myös koetoimintailmoitusmenettely on mahdollista. Tällöin koetoiminta määritellään lyhytaikaiseksi toiminnaksi, jossa testaan laitteita tai menetelmiä. Alla on lueteltu pohjatuhkan käyttöön liittyvää lainsäädäntöä:

– Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä 843/2017

– Ympäristönsuojelulaki 527/2014

– Jätelaki 646/2011

– Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021

Pohjatuhka on hiekkarakenteisiin verrattuna oivallinen kerrosrakenne, sen ollessa hyvä lämmöneristäjä sekä kevyt materiaali. Tuhkaa on mahdollista myös käyttää luonnonkiviaineksen korvikkeena maanrakentamisessa tai kaivoskuilujen täytöissä.

Kivituhkan uusiokäyttömahdollisuudet

Kivituhka on hienojakeista kalliomursketta, jota muodostuu murskauksen eri vaiheissa esimerkiksi sepelin valmistuksen yhteydessä. Kivituhkan raekoko on yleensä maksimissaan 2–6 mm, sillä on hyvä vedenläpäisykyky, se on hengittävää ja se on materiaalina kestävä.

Kivituhkan käytössä tulee kuitenkin huomioida erilaiset rajoitukset. Materiaalina se voi olla altis eroosiolle sekä se saattaa pölytä herkästi. Kivituhkaa on kuitenkin mahdollista stabiloida erilaisilla menetelmillä, jolloin sen ominaisuuksia saadaan paranneltua halutun käyttökohteen mukaisesti.

Kivituhkan uusiokäyttöä ohjaa useat eri asetukset ja lait:

– Jätelaki 646/2011

– Ympäristönsuojelulaki 527/2014

– Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa 843/2017

– Maa-aineslaki 555/1981

Kivituhkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi pihojen ja parkkipaikkojen pinnoitukseen tehden pinnasta tasaisen ja estäen rikkaruohojen kasvun, maanrakentamisessa täyttömateriaalina, hiekotussepelinä ja kompostin jälkikypsytysprosessissa parantaen lietekompostin rakennetta. Lisäksi kivituhkan hyödyntämistä on pohdittu ja tutkittu muun muassa asfaltin seosmateriaalina, karjarehun lisäaineena, maanparannusaineena sekä kasvualustana.

Kivituhkaa on testattu Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan sekä Savon kuljetus Oy:n toimesta Bioboost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia -hankkeessa, jossa tutkittiin vieraslajikasvin siemeniä sisältävän maa-aineksen jatkokäyttömahdollisuuksia sekä komealupiinin torjuntaa. Peittokokeessa koeaumojen kerroksiin levitettiin komealupiinin siemeniä ja maa-ainesta, jossa oletettiin olevan komealupiinin siemeniä. Nämä kerrokset peitettiin erilaisilla maakerroksilla sekä kivituhkalla. Koeaumojen vieraslajien itämistä seurattiin säännöllisesti ja kokeen tulokset osoittivat, että 10 cm kivituhka kerros ei täysin estänyt komealupiinin itämistä, mutta se osoitti kuitenkin lyhentävän kasvuston elinikää mahdollisesti kuivattavan vaikutuksen sekä niukan ravinnepitoisuuden myötä.

Artikkeli on kirjoitettu osana EU:n osarahoittamaa (JTF-rahoitus) BIOPRO365 – Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina -hanketta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hanke on saanut 80 % EU-tukea ja 20 % koostuu yritys-, kunta-, ja omarahoituksesta.

---

Kirjoittajat

Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

Eevi Minkkinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Heiskanen, M. 2025. Kiviainestuotannon sivuvirtojen hyötykäyttö, uusniityt ja kasvualustat. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/879490/Heiskanen_Miro.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Juuma, ym. 2020. Tuhkat kiertotaloudessa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/356053/B%2027%202020%20Soppela%20et%20al.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Maaportti. 2024. Kivituhka on monikäyttöinen materiaali pihan ja puutarhan rakenneratkaisuihin. https://maaportti.fi/uutiset/kivituhka-monikayttoinen-materiaali-pihaan/

Pitkänen, I-J. 2015. Selvitys Destia Oy:n kivituhkamääristä ja kivituhkan nykyisistä ja uudista käyttömahdollisuuksista. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99729/Opinnaytetyo_Iikka%20Pitkanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ramboll. 2012. Tuhkarakentamisen käsikirja. https://energia.fi/wp-content/uploads/2016/10/tuhkarakentamisen_kasikirja.pdf

Tuhkanen, E-M., Juhanoja, S., Salo, T. 2014. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa. https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/1a0cceac-f2c5-4708-b98f-948f05d36edb/content

Vesanen, S., Leppä, S., Hyry, I. 2024. Pohjakuonan ja -tuhkan käyttö maanrakentamisessa. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/osaaminen/pohjakuonan-ja-tuhkan-kaytto-maarakentamisessa/