Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle lapselle tai nuorelle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailu kuuluu kaikille myös häiriötilanteissa. Häiriötilanteita voi syntyä esimerkiksi sähkö- tai vesikatkosten, epidemioiden tai vaikka lakkojen yhteydessä. Tilanteet voivat vaikeuttaa raaka-aineiden hankintaa sekä aterioiden valmistusta ja jakelua. Korona-pandemian aikana saimme käytännössä kokea millainen häiriötilanne voi olla. Sään ääri-ilmiöistä johtuvat ongelmatilanteetkaan eivät ole meille vieraita.

Varautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin harjoiteltiin huhtikuun lopussa Kuopiossa Snellmanin koululla yhdessä Servican ruokapalveluiden ja koulun oppilaiden ja henkilöstön kanssa. Pilotin tavoitteena oli testata konkreettisesti sekä ruokaa että ruokailua tilanteessa, jossa normaalia lounasta ei ole mahdollista valmistaa. Saimme kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen tiimiin kutsun osallistua lounaalle.

Koemaistelu tuotti kolme vaihtoehtoa

Oppilaille, henkilöstölle sekä meille vieraille oli tarjolla valmiita ateria-annoksia, jotka oli koottu kolmesta eri vaihtoehdosta. Ruokapalveluhenkilöstö oli pilotin suunnitteluvaiheessa koemaistellut lukuisia ateriavaihtoehtoja, joista lounaalle valikoitui vaihtoehdoiksi ohrapuuroa, Bolognese-pastaa ja thai-kanaa. Puuroa oli ajateltu tarjottavan erityisesti eskarilaisille ja thai-kanan arveltiin miellyttävän eniten kuutosluokkalaisia. Kylmävapaat tuotteet oli valittu niin, että niitä oli mahdollista varastoida huoneenlämmössä ja ne voitiin lämmittää uunissa tai kuumassa vedessä. Kaikki ruokailuvälineet tarjottimia lukuun ottamatta olivat kierrätettäviä.

Ennakkoviestintä tärkeä osa suunnittelua

Pilottia oli suunniteltu etukäteen infoamalla siitä oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä sekä oppilaiden vanhempia. Lapset veivät kotiin päivää koskevan infolehtisen, ja lisäksi päivästä tiedotettiin Vilmassa. Havaintojen perusteella tieto oli mennyt perille, sillä ruokajonossa kaikki olivat hyvin selvillä siitä mikä heitä odotti.

Lämmitetyn valmiin annoksen sai valita itse ja sen pystyi nauttimaan joko pussista suoraan tai lautaselta. Ateriat olivat gluteenittomia ja laktoosittomia. Tarjolla oli myös näkkileipää, maitoa, piimää tai vettä sekä mehukeittoa. Jälkiruoaksi sai ottaa hedelmän.

Huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden rooli varautumisessa

Servica on jäsen Huoltovarmuusorganisaation ruokapalvelupoolissa. Organisaatio ylläpitää ja kehittää Suomen huoltovarmuutta yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Servicalla on huoltovarmuuskriittisenä organisaationa oma tehtävänsä osallistua huoltovarmuuden kannalta tärkeiden organisaatioiden toimintaedellytyksien turvaamiseen kaikissa olosuhteissa. Snellmanin koulun pilottiruokailu oli osa tämän varautumisen harjoittelua ruokapalveluiden osalta.

”Aivan täysipainoinen ateria”

Päivän järjestäjät halusivat nähdä erityisesti, miten lapset suhtautuvat tilanteeseen ja sen teemaan. Henkilöstön mukaan varautuminen oli kiinnostanut lapsia erittäin paljon jo etukäteen ja aiheesta oli keskusteltukin eri yhteyksissä. Ruokalasta pois kiiruhtavat oppilaat kommentoivat ruokaa mutkattoman positiivisesti. ”Aivan täysipainoinen ateria”, kuten eräs oppilas kommentoi omaa annostaan. Näin aikuisenkin ruokailijan mielestä annokset olivat maukkaita ja vähintäänkin riittävän kokoisia.

Konkreettisen simuloinnin merkitys

Päivästä tullaan keräämään kirjallinen palaute lapsilta ja opettajilta vielä erikseen, jotta koko prosessia voidaan jatkossa hioa ja tuotteita valikoida vielä enemmän toiveita vastaaviksi.

Varautumiseen liittyvät konkreettiset simulointitilanteet, isot ja pienet, ovat äärimmäisen tärkeitä kokonaisturvallisuuden koko kuvan avaamisessa kansalaisille. Harjoitustilanteiden kokeminen lisää osallistujien ymmärrystä kokonaisuutta kohtaan sekä vahvistaa tunnetta kriisinkestävyydestä aivan eri tavoin kuin pelkkä kirjallinen tieto ja jaettavat toimintaohjeet.

Snellmanin koulun kokeilu oli ensimmäinen laatuaan Pohjois-Savossa. Toivottavasti se ei jäänyt yksittäiseksi, vaan kuulemme seuraavaksi Kuopion muiden koulujen vastaavista harjoituksista.

Tarja Tapaninen

TKI-asiantuntija

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hanke

Kestävä yhteiskunta -tutkimusalue, Savonia-amk