Sote-alan asiakasmaksut

Hyvinvointialueet voivat periä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiltään erilaisia maksuja. Ne voivat olla tasasuuruisia tai maksukyvyn mukaan perittäviä. Tasasuuruisia maksuja peritään esimerkiksi poliklinikkakäynneistä ja sairaalan hoitopäivämaksuista. Osa palveluista on maksuttomia, esimerkiksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset sekä perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot. Hyvinvointialue voi päättää perittävistä maksuista tiettyyn rajaan saakka. Asiakasmaksulaissa määritellään taksojen enimmäistaso, jota ei saa ylittää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia on tehty viime vuosina säännöllisesti. Esimerkiksi vuonna 2024 tehtiin asiakasmaksuihin 10 % korotus. Vuoden 2025 alussa tehtiin toinen korotus. Sairaalan poliklinikkamaksu nousi 46 eurosta 66,70 euroon. Maksujen korotuksilla on pyritty tehostamaan palveluiden käyttöä sekä laajentamaan palveluiden käyttäjien rahoitusroolia, jolloin asiakkaat maksaisivat yhä suuremman osan palveluiden käytöstä aiheutuvista kustannuksista.

Maksukattojen ideana on korvata omavastuurajan yli menevät kustannukset. Esimerkiksi terveydenhuoltomenojen maksukattona vuoden 2025 alusta on 762 euroa. Maksukaton täytyttyä asiakas saa pääsääntöisesti palvelunsa maksutta. Terveydenhuollon maksukaton lisäksi käytössä on myös lääkekustannusten maksukatto 633,17 euroa (STM 2025). Lisäksi korvataan matkoja julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon. Niissä on käytössä 300 euron matkakatto. Käytännössä Kela-tuettujen matkojen omavastuu on 25 euroa.

Maksukattojen ohella asiakasmaksujen perintää voidaan kontrolloida asiakasmaksulain (734/1992 ) 11§:n mukaisesti. Pykälän mukaan maksukyvyttömien asiakkaiden asiakasmaksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa, jotta varallisuus ei olisi esteenä palvelun saamiselle.

Asiakasmaksuista aiheutuvat ongelmat

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin terveys ja köyhyys -työryhmän (Saarela 2020) tekemässä kyselyssä todettiin asiakasmaksujen ajavan osan palveluiden käyttäjistä ahdinkoon, koska maksukattoja on useita ja omavastuiden määrät ovat suuria erityisesti pienituloisille ja pitkäaikaissairaille. Toisena merkittävänä epäkohtana todettiin asiakasmaksujen perinnässä käytettyjen perintäfirmojen hyödyntäminen. Näiden lisäksi asiakkaiden oli vaikea saada apua maksuongelmiinsa ja ylipäätänsä tietoa maksujärjestelyn mahdollisuudesta tai kohtuullistamisesta.

EAPN-Fin (Saarela 2020) kyselyssä osa asiakkaista ei kyennyt hoitamaan maksujaan. Pahimmillaan erääntyneitä maksuja hoidettiin pikavipeillä, koska asiakkaat eivät kyenneet niitä hoitamaan. Osalla tilanteet päätyivät ulosottoon ja maksuhäiriömerkintään. Häiriömerkintä voi tehdä elämästä haasteellista, koska ne vaikeuttavat esimerkiksi lainan saamista tai vuokra-asunnon hankintaa.

Maksukattojen seuranta voi olla haastavaa. Erityisesti terveydenhuollon maksujen kertymisen seuranta on pääasiassa palvelun käyttäjän vastuulla. Asiakkaan tulee oma-aloitteisesti osata hakea maksujen huojennusta katon täytyttyä. Käytäntö on ongelmallinen, jos asiakkaalla ei ole tietoa asiasta tai kykyä alennusten hakemiseen.

Asiakasmaksujen perusteluna on tehokkuus. Tämän ajatusmallin mukaan maksuttomat palvelut johtaisivat palveluiden ylikäyttöön. Toisaalta asiakasmaksut saattavat estää palveluihin hakeutumista, vaikka henkilöllä olisi perusteltu syy siihen. Blomgrenin ja kumppaneiden (2017) laatima selvitys osoitti, että kustannustason eli omavastuun määrän nousu vähensi yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttöä. Käytännössä palvelumaksut kasautuvat pienelle osalle väestöä, joka on pääsääntöisesti pienituloista, ikääntynyttä ja huono-osaista. Maksupolitiikka on tällöin regressiivistä eli pienituloiset maksavat palveluistaan suhteessa enemmän.

Asiakasmaksuongelmien laajuus ja yleisyys on todettavissa ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen määristä. Vuonna 2024 Suomessa ulosottoon päätyi noin 520 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua (SOSTE 2025).

Maksuongelmat kohdistuvat tiettyihin asiakasryhmiin. Eurooppalaisessa vertailussa (Vancoppelone ym. 2025) todettiin, että osa suomalaisista syöpäpotilaista ajautuu taloudellisesti haasteelliseen tilanteeseen, koska hoidoista aiheutuu tulojen menetyksiä. Lisäksi todettiin osan syöpähoitoihin oikeutetuista suomalaisista potilaista jättäneen hoitoja väliin taloudellisista syistä.

Taksiliitto (2025) on tiedottanut ongelmista, joissa osa Kela-kyyteihin oikeutetuista asiakkaista ei ole kyennyt maksamaan omavastuuosuuksiaan. Taksiliiton mukaan kuljetusyrittäjiltä jää vuosittain yli miljoona euroa omavastuita saamatta perintäyrityksistä huolimatta.

Asiakasmaksuongelmat hoitotyön kannalta

Hoitajan velvollisuutta reagoida sosiaalisiin ongelmiin, kuten asiakasmaksuongelmiin voidaan perustella sairaanhoitajan eettisellä ohjeistuksella (2020). Ohjeessa todetaan sairaanhoitajien kantavan vastuuta ihmisten terveydellisten ja sosiaalisten elinolojen kehittämisestä sekä edistävän samanarvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja yhteisvastuullisuutta. Sosiaalinen ulottuvuus mainitaan lähihoitajan eettisissä ohjeissa (2023), joissa velvoitetaan lähihoitajaa huolehtimaan sosiaalisen tilanteen ohella potilaan fyysisistä, psyykkisistä ja henkisistä tarpeista. ETENEN sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta -julkaisussa (2011, 6) korostetaan potilaan terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tarkastelua.

Sosiaaliseen vastuuseen liittyy ammattihenkilöiden velvollisuus tehdä ilmoitus, jos epäilee henkilön olevan avun tarpeessa. Potilaan asiakasmaksuongelmissa hoitajan on tarpeen reagoida asiaan ja esimerkiksi ohjata potilas sellaisen henkilön luokse, joka osaa auttaa. Ohjaamisen velvollisuutta perustellaan myös hallintolain (2003/434) 8§:n.

Lähihoitajan eettisissä ohjeissa korostetaan (2023) lähihoitajan velvollisuutta tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoitus tai ilmoitus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta ihmisestä tai iäkkään palvelutarpeen arvioinnista. Hoidon tarpeen arvioinnissa sosiaalinen ulottuvuus on keskeisessä asemassa pohdittaessa potilaan kotioloja ja siellä pärjäämistä toimintakyvyn heikentyessä. Palvelutarpeen arvioon osallistuminen on tärkeää, koska hoitajalla on olennaista informaatiota potilaan tilanteesta. Potilaan maksuvaikeuksista informoiminen on tärkeää sosiaalialan työntekijöille. Sosiaalinen tiedostaminen on läsnä potilaan tilanteen kartoituksessa.

Kehitysehdotuksia asiakasmaksuongelmien helpottamiseksi

Korkeat asiakasmaksut lisäävät pienituloisten taloudellista rasitetta ja aiheuttavat palveluiden alikäyttöä. Tällöin palveluihin oikeutettu ei hakeudu niiden piiriin. Palveluiden välttelyn seurauksena hoitoon pääsy saattaa viivästyä, ja lopulta hoidon kustannukset kasvavat. Hoitoon pääsyä voidaan helpottaa monin keinoin. Yksi vaihtoehto on nollamaksuluokka. Esimerkiksi päivähoito on maksutonta pienituloisille huoltajille. Samankaltaista ajatusta voitaisiin soveltaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Maksukyvyttömiltä asiakkailta jätettäisiin automaattisesti terveydenhuollon asiakasmaksut perimättä, jolloin vältettäisiin perintäprosessi. Asiakkaan ei tarvitsisi miettiä, johtaako palvelun käyttö taloudellisiin vaikeuksiin. Hyvä vaihtoehto voisi löytyä myös Perälahden (2024) ehdottamasta huojennusten automatisoinnista, jolloin alentamisen apuna käytetäisiin tulorekisterin tietoja. Toisaalta palveluiden maksuttomuuden laajentamistakin, jota Helsingissä on kokeiltu luopumalla alueen terveyskeskusmaksuista, voisi kokeilla nykyistä laajemmin.

Huomiota tulisi kohdistaa myös maksukattojen perusteisiin. Maksukattoja tulisi yhdistää, jotta maksutaakkaa saataisiin laskettua. Myös maksukattojen seurantaan liittyvät erilaiset käytänteet edellyttäisivät tarkentamista. Viimesijainen vastuu maksukaton seurannassa tulisi olla järjestelmällä eikä palvelun käyttäjällä. Muutoksia maksukattojen perusteisiin on tehty, mutta ne ovat olleet pääasiassa tasojen tarkistamista, jolloin maksukattoja on lähinnä korotettu. Toisaalta maksukattoa kerryttäviä palveluita on saatu lisättyä kuten esimerkiksi vuodesta 2022 lähtien suun terveydenhuollon maksut (STM 2021).

Toimeentulotuen käyttöä asiakasmaksujen hoitamisessa tulisi pohtia prosessin monimutkaisuuden vuoksi. Toimeentulotuen hakeminen on haastavaa erityisesti niille, joilla omat voimavarat ovat vähäiset. Tärkeää olisi kohdistaa huomio asiakasmaksulain luomiin vaihtoehtoihin, kuten maksujen kohtuullistamisen tai kokonaan perimättä jättämisen mahdollisuuksiin. Näitä tulisi pitää maksujärjestelyissä ensisijaisina vaihtoehtoina.

Terveydenhuollon yksiköiden toimintaan tulisi kiinnittää huomiota. Yksiköiden tulisi varmentaa, onko asiakaskohtainen prosessi selkeä asiakasmaksuongelmien ilmetessä. Hoitajilla tulisi olla tieto vastuuhenkilöistä, jotta maksuongelmien hoito siirtyisi eteenpäin oikeille tahoille. Tämän tulisi kuitenkin riittää, eikä hoitajien päävastuulla ole potilaan taloudellisen tilanteen kartoittaminen ja syvällisempi sosiaalisen tilanteen selvittäminen.

Blombergin ym. (2016) tutkimuksessa todettiin viimesijaiseen tukeen turvautuminen olevan käyttäjilleen osittain häpeällinen asia, ja tuen hakemista pyritään välttelemään. Samoin asiakasmaksuvaikeuksista saatetaan vaieta, jolloin palveluiden käyttäjillä voi olla suuri kynnys ottaa maksuvaikeus asioitaan esiin hoitokontaktissa. Hoitaja ei omalla toiminnallaan saa lisätä potilaan ulkopuolisuuden tunnetta. Asiakasta tulee kohdella kunnioituksella hyväksyen hänen ongelmansa. Potilasta ei tule kuormittaa kohtuuttomasti vastuunkannon vaatimuksilla. Vastuunkannon vaatimus ei ole rakentavaa, jos potilas ei tiedä mitä maksuongelmien kanssa tulisi tehdä, tai häneltä puuttuu resursseja asiansa selvittämiseksi. Tällöin hoitajan eettisenä vaatimuksena on etsiä käsiin se taho, joka osaisi auttaa. Taustalla tulisi aina olla ajatus ihmisyyden puolustamisesta ja epäoikeudenmukaisten toimintamallien vastustamisesta.

Hoitajan velvollisuus on auttaa

Asiakasmaksuvaikeuksien lisääntyminen ei ole pelkästään ilmentymä yksilöiden holtittomasta käyttäytymisestä tai huonoista valinnoista. Ilmiö on osittain yhteiskunnallisesti tuotettu ja siten sosiaalinen ongelma. Hyvinvointialueilla on suuri vastuu, koska heillä on valtaa päättää asiakasmaksujen tasoista asiakasmaksulain sallimissa rajoissa.

Asiakasmaksuongelmat viittaavat siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on osittain kyvytön puolustamaan heikommassa asemassa olevia asiakkaitaan. Universaalisuuden ideaan perustuvan terveys- ja hyvinvointijärjestelmän tulisi tunnistaa kohtuuttomia tilanteita. Tulee pohtia, onko ylitetty sellainen kynnys, missä terveyspalveluihin hakeutumisen esteeksi osoittautuu yksilön taloudellinen asema.

Asiakasmaksujen ongelmat haastavat hoitohenkilökunnan, koska ilmiö sijoittuu potilaan hoidon ja sosiaalisen tilan välimaastoon. Tämän vuoksi ilmiö on vaikeasti tunnistettavissa ja jää huomioimatta. Hoitohenkilökunnan tulisi ottaa huomioon hallintolain velvoite opastaa asiakas oikean viranomaisen luokse. Lisäksi tulee osata ottaa huomioon hoitajan eettiset ohjeet ja velvoitteet, koska hoitaja toimii tärkeänä viestinviejänä asiakkaan ja toimivaltaisen viranomaisen välillä. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on mahdollisuuksien mukaisesti vastustaa epäoikeudenmukaisia käytänteitä sekä varmistaa potilaan oikeuksien toteutuminen.

Artikkelin kirjoittajat:

Tuomas Perälä, YTK, sairaanhoitajaopiskelija.

Marja Silén-Lipponen, FT, hoitotyön yliopettaja

Lähteet

Blomberg, H., Kallio, J. & Kroll, C. 2016. Häpeää ja laiskuutta. Asiakkaiden, muiden kansalaisten sekä katutason työntekijäryhmien käsitykset toimeentulotukiasiakkuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 81, 3.

Blomgren, J., Maljanen, T. & Virta L. 2017. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016. Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön? Helsinki: Kela, työpapereita 121.

Hallintolaki (434/2003) https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/434#part_1__chp_2__sec_7v20140368__heading (Viitattu 29.6.2025)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 ajantasainen https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1992/734#sec_11v20030221__heading (viitattu 6.6.25)

Lähihoitajan eettiset ohjeet 2023 https://www.superliitto.fi/wp-content/uploads/2024/12/lahihoitajan_eettiset_ohjeet_2023_web.pdf

Perälahti, A. 2024. Sote-palvelujen asiakasmaksujen huojentamista pitäisi yksinkertaistaa. https://www.soste.fi/blogikirjoitus/sote-palvelujen-asiakasmaksujen-huojentamista-pitaisi-yksinkertaistaa/

Saarela, T. 2020. Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa. Raportti kyselystä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista johtuvasta taloudellisesta ahdingosta paljon palveluja käyttävien arjessa. Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Helsinki.

Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 2020. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf

Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta 2011. ETENE-julkaisuja 32. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70260/URN_ISBN_978-952-00-3195-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

SOSTE 2025. Hyvinvointialueiden välillä isot erot ulosottoon menneissä asiakasmaksuissa. https://www.soste.fi/uutiset/hyvinvointialueiden-valilla-isot-erot-ulosottoon-menneissa-asiakasmaksuissa/

STM 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät ja tulorajat nousevat hieman vuonna 2022. https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakasmaksujen-enimmaismaarat-ja-tulorajat-nousevat-hieman-vuonna-2022

STM 2025. https://stm.fi/terveydenhuollon-maksukatto

Taksiliitto 2025. Taksiyrityksille jopa miljoonaluokan luottotappiot Kela-kyytien omavastuissa. https://www.taksiliitto.fi/taksiyrityksille-jopa-miljoonaluokan-luottotappiot-kela-kyytien-omavastuista/

Vancoppelone, J., Franzen, N., Azarang, L., Retel, V. & van Harten, W.H. 2025. Financial toxicity and socioeconomic impact of cancer in Europe. ESMO Open 10 (6), 105293. https://www.esmoopen.com/article/S2059-7029(25)01162-7/fulltext