
Savonia-artikkeli: Sydämen vajaatoiminnan ohjaamisen merkitys kotihoidossa
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Artikkeli pohjautuu Jaana Henrikssonin opinnäytetyöhön (YAMK), jonka tarkoituksena oli kotihoidon terveysalan ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja ohjauksen yhdenmukaistaminen sydämen vajaatoimintaa sairastavien omahoidon ohjauksessa.
Sydämen vajaatoiminta on merkittävä kansansairaus, jota sairastavat erityisesti ikääntyneet. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka taustalla on yleensä jokin sydänsairaus (esim. sepelvaltimotauti, verenpainetauti tai läppävika). Sydämen vajaatoiminta oireilee usein hengenahdistuksena, heikentyneenä rasituksensietona, väsymyksenä, pitkittyneensä palautumisena rasituksesta ja nilkka- ja alaraajaturvotuksina. (Sydämen vajaatoiminta – Käypä hoito suositus, 2023; Lommi 2026.)
Kotihoito on keskeinen hoitopaikka sydämen vajaatoiminnassa
Kotisairaanhoidon järjestäminen kuuluu hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin, ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen on keskeinen tavoite Suomen hallitusohjelmassa sekä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Koska kotihoidon asiakkaat ovat pääosin iäkkäitä ja monisairaita, erityisesti sydämen vajaatoiminta, koskettaa laajaa osaa kotihoidon asiakaskunnasta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Potilasohjaus on keskeistä kaikessa hoitotyössä. Kotihoidossa ohjaus toteutetaan useimmiten yksilöohjauksena asiakkaan kodissa (Virmajoki 2024). Kotihoidossa omahoidon ohjauksella autetaan tunnistamaan sydämen vajaatoiminnan pahenemisen varhaiset merkit (esim. painonnousu, hengenahdistus) reagoimaan ajoissa ja hakeutumaan hoitoon ennen akuutin tilanteen kehittymistä toteuttamaan lääkitystä, nestetasapainoa ja elintapoja turvallisesti. Varhainen oireiden tunnistaminen ja oikea-aikainen toiminta vähentävät päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja, mikä on olennainen potilasturvallisuuden ja hoidon laadun tekijä.
Näyttöön perustuva potilasohjaus osana vaikuttavaa hoitotyötä
Terveydenhuollossa potilasohjauksen tulee perustua näyttöön. Näytöllä tarkoitetaan parasta saatavilla olevaa tutkimustietoa, jonka on tutkimusten perusteella osoitettu parantavan hoidon laatua ja lisäävän hoidon vaikuttavuutta asiakkaan näkökulmasta. (Hotus 2024.)
Näytön systemaattisella käyttöönotolla eli implementoinnilla voidaan kehittää hoitotyön laatua ja vaikuttavuutta suunnitelmallisesti. Kun näyttöön perustuvat toimintamallit viedään osaksi käytännön hoitotyötä, voidaan edistää asiakkaiden parempaa hoitoa ja yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä terveydenhuollossa. (Harju & Pirttiniemi 2023.)
Sydämen vajaatoiminnan näyttöön perustuvassa hoidossa ja potilasohjauksessa keskeisiä lähteitä ovat kansalliset hoitosuositukset ja hoitotyön suositukset. Sydämen vajaatoiminnan Käypä hoito -suositus (2023) tarjoaa ajantasaisen ja kattavan kokonaiskuvan sydämen vajaatoiminnan diagnostiikasta, hoidosta sekä potilaan omahoidon tukemisesta eri hoitoympäristöissä. Suositus toimii keskeisenä tietoperustana sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Hoitotyön näkökulmasta merkittävä näyttöön perustuva lähde on Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) päivitetty suositus Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaalle (2018). Suositus on suunnattu sydämen vajaatoiminnan omahoidon ohjausta toteuttaville terveydenhuollon ammattilaisille ja se määrittelee keskeiset ohjauksen sisällöt ja teemat, jotka tukevat potilaan omahoitoa, toimintakykyä ja kotona selviytymistä. Suositus yhtenäistää ohjauskäytäntöjä ja tukee laadukasta, potilaslähtöistä hoitotyötä.
Omahoitoa tukeva ohjaus sydämen vajaatoimintaa sairastavan kotihoidossa
Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjauksessa terveydenhuollon ammattilainen voi hyödyntää vuorovaikutteista Teach-back-menetelmää, joka soveltuu erityisesti pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaukseen. Menetelmän avulla voidaan varmistaa, että potilas on ymmärtänyt ohjauksessa käsitellyt asiat ja kokee hallitsevansa omahoitoonsa liittyvät toimenpiteet. (Virtala, Palonen & Eskolin 2024.)
Asiakkaan ja hoitajan yhteistyöhön perustuva motivoivan haastattelun keskustelutyyli pyrkii vahvistamaan asiakkaan omaa motivaatiota muutokseen. Menetelmä soveltuu hyvin myös sydämen vajaatoimintaa sairastavan kotihoidon asiakkaan ohjaukseen, sillä se tukee asiakkaan aktiivista osallistumista ja sitoutumista omahoitoon. (Lindholm & Laitila 2022.)
Kun potilasohjausta antavalla terveydenhuollon ammattilaisella on hyvät ohjausvalmiudet, hän kykenee tunnistamaan ohjattavan yksilölliset voimavarat ja tarpeet, kuten mahdolliset oppimisvaikeudet sekä kyvyn omaksua ja soveltaa tietoa arjessa. Onnistunut potilasohjaus edistää kotihoidon asiakkaan oppimista, voimaantumista, itseohjautuvuuden lisääntymistä, sitoutumista omaan hoitoon sekä terveydentilan kohentumista. Lisäksi potilasohjaus on kansantaloudellisesti kannattavaa, sillä sen avulla voidaan vähentää esimerkiksi päivystyskäyntejä, lääkärikäyntejä ja sairaalahoitojaksoja. (Virmajoki 2024.)
Kirjoittajat
Jaana Henriksson, kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
#MasterSchool#YAMK
Lähteet
Harju, E. & Pirttiniemi, J. 2023. Hoitotyön johtajien tiedot, taidot ja asenteet näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnissa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kandidaatintutkielma. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, hoitotiede. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311139596 Viitattu 5.5.2026.
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus). 2018. Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaalle. Päivitetty 22.10.2018. https://hotus.fi/hoitosuositus/omahoidon-ohjauksen-sisallot-sydamen-vajaatoimintapotilaan-hoitotyossa/ Viitattu 27.4.2026.
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus). 2024.Hoitotyön tutkimussäätiö. https://hotus.fi/ Viitattu 4.5.2026.
Lindholm, L. H. & Laitila, M. 2022. Työkaluja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton edistämiseksi. Duodecim 138 (2022), 881–888. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205235189 Viitattu 5.5.2026.
Lommi, J. 2026. Sydämen krooninen vajaatoiminta. Lääkärin käsikirja. Verkkoaineisto. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/ppps/dtk/ltk/article/ykt00133 Viitattu 26.4.2026.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/kotisairaanhoito-kotisairaalahoito. Viitattu 26.4.2026.
Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023. https://www.kaypahoito.fi/hoi50113
Virmajoki, M. 2024. Potilasohjauksen johtaminen perusterveydenhuollossa – hoitotyön johtajien näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/176559. Viitattu 26.4.2026.
Virtanen, H., Palonen, M. & Eskolin, S.-E. 2024. Millaiseen ohjaukseen teach-back-menetelmä soveltuu terveydenhuollossa ja mitä toteutuksessa on tärkeää huomioida? Hotus Näyttövinkit. Hoitotyön tutkimussäätiö. https://hotus.fi. Viitattu 5.5.2026.