Vihreä kierrätyssymboli on sijoitettu rakennustyömaan raunioille, ja taustalla on hämärtyneitä rakennuskoneita ja rakennuksia, jotka symboloivat kierrätystä ja kestävyyttä rakentamisessa.

Savonia-artikkeli: Tahtoa löytyy, tutkimustietoa ei tarpeeksi – miten edistää uusiomaa-ainesten käyttöä?

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Uusiomateriaalien hyödyntämisen ideaalitilanteessa materiaali kiertää suoraan kohteesta toiseen ilman tarvetta välisäilytykselle tai ylimääräisille kuljetuksille. Tätä kutsutaan jatkuvan kierron periaatteeksi. Tällainen tilanne on vielä harvinaisuus, mutta hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla on mahdollista päästä lähemmäksi.

Kiertokasvu-hankkeessa on tänä vuonna järjestetty kaksi tapaamista, joissa eri organisaatioiden edustajat ovat päässeet vapaasti keskustelemaan sivu- ja purkuvirtojen hyötykäytön edistämisestä. Kolmas tapaaminen on jo kutsuttu koolle.

Mukana keskusteluissa on ollut edustajia Kuopion kaupungilta, Kuopion Vedeltä, Kiertokukolta, Mestarilta, Niiralan kulmasta, Kuopion Energialta ja Savon Voimalta. Yritysedustajia on ollut mm. GRK:lta ja Savon Kuljetukselta. Keskustelu on ollut vapaamuotoista ja kenties tästä johtuen myös ilahduttavan runsasta.

Yhdentoista hengen ryhmä istuu suuren suorakulmaisen kokouspöydän ääressä modernissa toimistohuoneessa keskustelemassa. Joillakin on kannettavat tietokoneet auki ja kahvikupit edessään. Taustalla näkyvät himmeät lasiseinät ja vaateteline.

Yhdyskuntatekniikka rajoittaa käyttöä, mutta hyvästä syystä

Kun puhutaan uusiomateriaaleista ja infrarakentamisesta, esille nousevat usein vesijohtoverkoston asettamat rajoitteet. Siksi oli tärkeää, että saimme myös Kuopion Veden edustuksen mukaan keskusteluihin. Vesijohtoverkostoissa kulkee elintarviketta ja puhtaan juomaveden suojelu on äärimmäisen tärkeää. Vesijohtoverkostot kulkevat kaupunkialueella useimmiten siellä missä infrarakentamista eli potentiaalisia hyödyntämispaikkoja on eniten. Tutkimustiedon puute on suurin yksittäinen tekijä, mikä estää uusiomateriaalien paremman hyödyntämisen. Yhtenä ratkaisuna uusiomateriaalien ja vesijohtojen yhdistämiseen on ehdotettu diffuusiosuojattujen putkien käyttöä. Diffuusiosuojatut putket ovat perinteisiä putkia kalliimpia ja asentaminen on hitaampaa. Jos urakka on iso, asentamisnopeus alkaa näkyä hinnassa merkittävissä määrin. Diffuusiosuojauksen lisäksi pitäisi selvittää, miten lain sallimat määrät haitta-aineita liuetessaan vaikuttavat putkien tiivisteisiin. Kaikkia osapuolia kiinnostaa tällainen tutkimustieto ja tätä onkin tarkoitus tutkia UUMA5-hankkeen kautta, jossa materiaalivalmistajat tutkisivat itse vaikutuksia heidän tuotteisiinsa.

Kuopion Vesi halusi painottaa, että heidänkin mielestään uusiomateriaalien käyttö on tärkeää ja haluavat olla edistämässä osaltaan asiaa. Kuitenkin heidän toimintansa ja päätuotteensa tuo toimintaa erilaista herkkyyttä ja hätiköityjä päätöksiä ei haluta tehdä.

Vesijohtoverkosto ei ole ainoata tekniikkaa, jota katurakenteiden alla kulkee. Kaukolämpö- ja sähköverkosto liikkuu pääsääntöisesti siellä missä vesikin. Varsinaisesti uusiomateriaalit eivät aiheuta samankaltaisia riskejä näiden kanssa, mutta omat rajoitteensa tuovat nekin. Kaukolämpöputkistossa lämmönvaihtelut voivat olla suuria, jonka takia ympärillä tulee olla suojahiekkakerros. Hiekan lisäksi muuta täyttöä on yleensä niin vähän, että uusiomateriaalien hyötykäytön kannalta se ei toisi isoja muutoksia nykytilanteeseen. Sähköverkon yhteydessä käytettävien materiaalien tulee puolestaan olla sellaisia, etteivät ne heikennä kaapeleita tai syövytä muoveja. Betonimurske kovettuu ajan myötä ja sen takia se ei sovi kaapeleille.

Lupaavia edistysaskeleita

Uusiomateriaalien käyttöä pyritään edistämään alueella monilla tavoin. Kuopion kaupungin tekemä kiertotalouden green deal -sitoumus hyväksyttiin. Sitoumuksen myötä Kuopio sitoutuu noudattamaan resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa kaikissa hankkeissa. Kaupunki lupaa edistää kierrätys- ja purkumateriaalin käyttöä rakentamisessa sekä tehostaa massojen koordinaatiota ja paikallista massojen uusiokäyttöä. Mittarina tavoitteelle on rakennusten elinkaarta jatkavien korjaustoimenpiteiden osuus Tilapalveluiden rakentamisen budjetista. Tätä mukana toteuttamassa ovat myös Kiertokukko Oy, Kuopion Energia Oy, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy, Mestar Kuopio Oy sekä Niiralan Kulma Oy. Toisessa osassa sitoumusta luvataan sujuvia ratkaisuja maamassojen ja muiden materiaalien kierron edistämiseksi. Tätä mukana toteuttamassa edellä mainittujen lisäksi on Kuopion Vesi Oy. Onnistumista mitataan uusiomateriaalien vuosittaisella käyttömääräosuudella infrarakentamisen kohteissa. Kuopion kaupungilla on myös suunnitelmissa laittaa tulevaisuudessa urakkasopimuksiin uusiomateriaalien käyttövelvoite.

Mestar Oy on teettänyt opinnäytetyön Savonian ympäristötekniikan opiskelijalla. Opinnäytetyössä on tehty selvitys uusiomateriaalien käytön ohjeistuksista ja reunaehdoista viidessä eri kaupungissa ympäri Suomen. Selvityksessä on huomattu, että eri kaupunkien välillä voi olla suuriakin eroja ohjeistuksissa, vaikka laki on kaikille sama. Opinnäytetyötä ei ole vielä julkaistu. Uusiomateriaalien käytölle on olemassa myös kansallinen ohjeistus.

Mitä seuraavaksi?

Keskusteluiden perusteella kaikilla osapuolilla tuntuisi olevan tahtoa edistää uusiomateriaalien hyötykäyttöä. Tapaamiset jatkuvat vielä ainakin yhden kerran hankkeen aikana. Kuopion alueella potentiaalisin käyttökohde olisivat kävely- ja pyöräilytiet, mutta näiden lisäksi uusiomateriaaleja olisi mahdollista hyödyntää myös yksityisessä väylärakentamisessa.

Seuraavaksi pitäisi ratkaista millaiset ovat yhteiset toimintalinjat tulevaisuudessa. Toimintaan tarvitaan selkeät säännöt ja ohjeet kultakin osapuolelta. Uusiomateriaalien kiertoa on yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa suunnitella, kun tiedetään mitkä parhaat käyttömahdollisuudet ovat. Tällöin ei tarvitse aloittaa työtä ja selvitystä jokaisen kohteen kohdalla uudestaan. Sääntöjen lisäksi uusiomateriaalien hyötykäyttöä edistäisi yhteinen massakoordinointi. Kaupungeilla ja kunnilla on omat ratkaisunsa näihin, mutta näiden lisäksi on paljon muitakin hankkeita, joissa olisi hyödyntämispotentiaalia. Massakoordinointi vaatisi yhden yhteisen instanssin, joka toimisi välittäjänä purku- ja rakennuskohteiden välillä ja ennakoisi toimintaa jopa useita vuosia eteenpäin. Tämä vaatii kuitenkin rahallista panostusta asiaan, jolloin tämän osapuolen olisi hyvä myös itse hyötyä siitä jollain tavalla.

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) on EU:n osarahoittama hanke, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto.


Kirjoittaja:

Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu