Ammattikorkeakoulujen harjoittelupaikkapula ei ole enää yksittäinen ilmiö, vaan koko maan laajuinen haaste, joka koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksia, myös fysioterapiaa. Kilpailu harjoittelupaikoista on kiristynyt, ja hyvinvointialueiden taloudelliset vaikeudet heijastuvat suoraan siihen, kuinka paljon ja millaisia paikkoja opiskelijoille voidaan tarjota. (Arene ry. 2026.) Savonian fysioterapeutin tutkinnossa opiskelijoiden harjoittelut jakautuvat toteutumaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella, yksityisellä sektorilla eri fysioterapia-alan yrityksissä, Savonian Wellness Centerillä ja muilla hyvinvointialueilla. Vähäsissä määrin harjoitteluita toteutuu myös kolmannella sektorilla.

Vuosittaisista fysioterapeutin tutkinnon harjoitteluista suurin osa eli noin 40–50 % toteutuu Pohjois-Savon hyvinvointialueen yksiköissä muun muassa perusterveydenhuollossa, sairaaloissa ja kotikuntoutuksessa, kun taas muilla hyvinvointialueilla toteutuu noin 10 % harjoitteluista. Savonian oma harjoitteluyksikkö Wellness Center mahdollistaa harjoitteluista noin 20–30 % käynnissä olevasta lukukaudesta riippuen. Yksityisellä sektorilla fysioterapia-alan yrityksissä toteutuneiden harjoitteluiden määrä vaihtelee vuosittain erilaisten tekijöiden, kuten yleisen taloustilanteen ja poliittisten päätösten, seurauksena. Yksityisen sektorin tarjoamien harjoittelupaikkojen määrä vaihtelee 20–40 % välillä vuosittain, ja toteutuvien harjoitteluiden määrä painottuu opintojen loppuvaiheen harjoitteluihin, jolloin opiskelijoilla on jo valtaosa keskeisistä ammatillisista opinnoista käytynä ja opiskelija hallitsee keskeiset fysioterapeutin ydinosaamisalueet.

Koska valtakunnallinen kilpailu on kiristynyt harjoittelupaikoista, erityisesti opintojen alku- ja keskivaiheen opiskelijoiden on voinut olla haastavaa saada harjoittelupaikkoja oikea-aikaisesti ja harjoitteluiden toteutus siirtyy opintojen myöhempään vaiheeseen. Tilanteen ratkaisemiseksi Savonialla on suunniteltu ja toteutettu erilaisia toimenpiteitä harjoittelupaikkojen lisäämiseksi Wellness Centerillä, uudistettu opetussuunnitelmaa ja tehty yhteistyötä työelämän kanssa harjoitteluiden kehittämiseksi. Opiskelijoiden pariharjoittelussa tunnistettiin vähälle huomiolle jäänyt potentiaali, ja fysioterapeutin tutkinto-ohjelma halusi selvittää, millaisia mahdollisuuksia opiskelijoiden pariharjoittelu voisi tarjota kiristyvään harjoittelupaikkatilanteeseen (Hiltunen ym. 2026).

Ratkaisuiden pohdintaa yhdessä valtakunnallisessa webinaarissa

Pariharjoittelun kehittämistyön puitteissa meillä oli upea mahdollisuus osallistua Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) järjestämään Taikurin hattu esiin – Yhdessä ratkaisuja AMK-harjoittelun haasteisiin -webinaariin, joka pidettiin 27.3.2026. Webinaari kutsui korkeakoulujen asiantuntijat yhteen jakamaan käytäntöjä, ideoita ja kokeiluja siitä, miten harjoittelun tulevaisuutta voidaan rakentaa rohkeasti ja yhteistyössä. Ohjelmassa kuultiin näkökulmia harjoittelun nykytilasta ja sukellettiin pienryhmissä konkreettisten ratkaisujen etsimiseen, joilla opiskelijat voivat saada laadukasta, osaamista tukevaa harjoittelua. Tilaisuuteen osallistui yli 100 toimijaa eri organisaatioista ympäri Suomea.

Pariharjoittelu: vanhaa ja uutta

Meidän järjestämään työpajaan osallistui 25 osallistujaa. Edustettuina olivat TAMK, Novia, Karelia AMK, XAMK, SeAMK, Haaga-Helia, JAMK, SAMK, Humak, Laurea AMK, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Savonia AMK. Osallistujista reilulla puolella ei ollut aiempaa kokemusta omasta korkeakoulusta pariharjoittelun toteuttamisesta ja he olivat uuden aiheen äärellä hakemassa ideoita siitä, miten mallia voisi soveltaa myös muille aloille, esimerkiksi liiketalouteen. Aiempaa kokemusta omaavien osallistujien mukaan pariharjoittelu koetaan pääosin myönteiseksi ja toimivaksi harjoittelumalliksi. Pariharjoittelun keskeisinä hyötyinä pidettiin vertaisoppimista ja opiskelijoiden kokemaa tukea toisiltaan, joka lisää myös turvallisuuden tunnetta sekä ohjaajien kuormituksen kevenemistä. Pariharjoittelua pidettiin yhtenä mahdollisuutena parantaa harjoittelupaikkojen saatavuutta. Useat paikat ovat suhtautuneet siihen myönteisesti ja osa on jopa toivonut opiskelijaparia harjoitteluun.

Erityisen hyviä kokemuksia on kertynyt tilanteista, joissa suomenkielinen ja kansainvälinen opiskelija muodostavat parin, sillä malli tukee kv‑opiskelijoiden oppimista ja integroitumista. Pariharjoittelu on osoittautunut toimivaksi myös ympäristöissä, joissa oman alan ohjaajaa ei ole jatkuvasti saatavilla, sillä vertainen voi tarjota merkittävää tukea ja keskustelukumppanuutta. Haasteitakin on: kaikki harjoittelupaikat eivät ole valmiita vastaanottamaan opiskelijapareja, ja ajoittain opiskelijaparien välille syntyy ristiriitoja. Aiheeseen orientoitumisen jälkeen osallistujille kerrottiin tiiviisti Savonian pariharjoittelun pilotoinnista ja teoreettisesta viitekehyksestä (Hiltunen ym. 2026), jonka jälkeen pureuduttiin pariharjoittelun onnistumisen edellytyksiin, ajoitukseen ja muihin pariharjoitteluun vaikuttaviin seikkoihin.

Pariharjoittelun onnistumisen edellytykset

Webinaarityöskentelyyn osallistuneet saivat yhteistyöskentelyssä kirjata ja esittää suullisesti ideoita ja ajatuksia pariharjoittelun onnistumisen edellytyksistä ja sopivasta opintojen vaiheesta sekä jakaa ajatuksia pariharjoitteluun liittyen. Yhteiselle alustalle kirjattujen ajatusten ja kokemusten perusteella pariharjoittelun toimivuus kulminoituu huolelliseen esivalmisteluun ja yhteistyöhön. Jotta pariharjoittelu toimisi, tarvitaan motivoitunut harjoittelupaikan ohjaaja sekä halukkaat opiskelijat, joiden välinen yhteistyö sujuu. Osallistujien vastausten pohjalta nousi esiin, että on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijapari tiimiytyy ja tapaa toisensa jo ennen harjoittelun alkua. Myös korkeakoululta vaaditaan selkeitä ohjeita, tukea sekä molempien osapuolten, niin opiskelijoiden kuin ohjaajien, perehdyttämistä ja valmentamista pariharjoittelumalliin.

Webinaarityöskentelyyn osallistuneiden vastausten perusteella keskeistä on yhteinen ymmärrys pariharjoittelun mallista ja tietoinen sitoutuminen parina työskentelyyn. Työpaikan ohjaajalla on oltava riittävästi aikaa ohjaukseen, ja hänen tulee omata motivoitunut sekä avoin asenne. Ohjaajalta vaaditaan myös valmiutta sallia opiskelijoiden aktiivinen ja itsenäinen toiminta sekä taitoa antaa parille vastuuta. Selkeät vastuut, roolijako ja tehtävien tasainen jakaminen opiskelijoiden välillä ovat välttämättömiä onnistumisen kannalta. Lisäksi opiskelijoilta edellytetään hyviä sosiaalisia taitoja ja yleisiä harjoitteluvalmiuksia, jotka vaikuttavat suoraan pariharjoittelun onnistumiseen.

Pariharjoittelun ajoitus tutkinnossa

Webinaariin osallistuneiden eri organisaatioiden asiantuntijoiden näkemykset pariharjoittelun optimaalisesta ajoituksesta vaihtelevat, mutta monet katsovat sen soveltuvan periaatteessa mihin tahansa opintojen vaiheeseen, kunhan valmistelut on tehty hyvin. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa pariharjoittelu voi lisätä turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi hoitoalalla mallin katsotaan toimivan hyvin jo ensimmäisen ja toisen vuoden opinnoissa sekä moduuliharjoittelun tyyppisissä kokonaisuuksissa.

Toisaalta osa ammattilaisista suosittelee pariharjoittelua hieman pidemmälle edenneille opiskelijoille. Mielenkiintoinen ja toimiva lähestymistapa on myös sekoittaa eri vaiheen opiskelijoita, jolloin kokeneempi opiskelija voi mentoroida aloittelijaa. Tämä heijastaa aitoa työelämää, jossa ammatillinen osaaminen on eri tasoilla. Yhteenvedosta nousi kuitenkin ilmi, ettei pariharjoittelu välttämättä sovellu enää ihan viimeiseen harjoitteluun, jotta opiskelijan itsenäinen päätöksentekokyky ja vastuu työelämässä pääsevät kehittymään täyteen mittaansa.

Vertaistuki ja vaikutukset työyhteisötaitoihin

Webinaarityöskentelyn pohjalta pariharjoittelu nähdään erinomaisena mallina vertaistuelle ja osaamisen jakamiselle. Se kehittää luontevasti työyhteisö- ja tiimitaitoja, ja se sopii erityisen hyvin esimerkiksi projektiluontoisiin harjoitteluihin. Koska työelämääkin tehdään yhdessä, on luonnollista, että myös harjoittelu toteutetaan yhteistyössä muiden kanssa.

Webinaariin osallistuneiden vastauksista käy ilmi, että malli voi tarjota ratkaisuja myös haastaviin tilanteisiin, kuten kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkapulaan tai monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittämiseen työyhteisöissä. On kuitenkin huomioitava, että vaikka pariharjoittelu on laadullisesti tehokasta, se ei välttämättä automaattisesti lisää harjoittelupaikkojen kokonaismäärää. Harjoittelupaikat saattavat myös pelätä mallin teettävän ohjaajille lisätyötä, minkä vuoksi myönteinen asennoituminen ja mallin hyötyjen ymmärtäminen ovat avainasemassa.

Taikurin hatusta taikametsään

Lisääkö pariharjoittelu sitten harjoittelupaikkoja ja saadaanko niitä taikurin hatusta kuin kaneja konsanaan? Webinaarin kaltainen yhteistyö ja pariharjoittelun kaltaiset mallit osoittavat, että ratkaisuja on löydettävissä, mutta ne eivät ole yksioikoisia. Taikurin hatun yksittäisillä tempuilla ei vielä korjata rakenteellisia haasteita, jotka ovat harjoittelupaikkojen saatavuuden taustalla, vaan tarvitaan laajempaa perspektiiviä ja astumista suurempaan kontekstiin, taikametsään. Taikametsässä mahdollistuu suunnitelmallinen ja syvempi yhteistyö, jossa pariharjoittelu nähdään tietoisena pedagogisena valintana eikä vain hätäratkaisuna. Se vaatii harjoitteluyksiköiden ja ohjaajien valmentamista sekä riittävää resursointia, jotta malli ei tunnu vain lisätyöltä, vaan aidolta mahdollisuudelta opiskelijoiden keskinäiseen vertaistukeen ja osaamisen jakamiseen. Uskaltamalla kokeilla uusia rakenteita, kuten monikulttuurisia harjoittelumoduuleja tai eri vaiheissa olevien opiskelijoiden välistä mentorointia, voidaan rakentaa kestäviä ratkaisuja, jotka kehittävät opiskelijoiden työyhteisö- ja tiimitaitoja jo opintojen aikana.

Onnistuminen ja ratkaisuiden etsiminen edellyttää luovuutta ja ehkä pientä ripausta taikuutta erityisesti sosiaali- ja terveysalojen ahdingoissa uusien ratkaisumallien löytämisessä ja käyttöönottamisessa. Webinaarin yhteenvetona voidaan todeta, että yhteiselle keskustelulle ja kehittämiselle on tarve niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Uusia avauksia tarvitaan tukemaan laadukkaan harjoittelun toteutumista kaikille eri alojen opiskelijoille. Pariharjoittelu tarjoaa tähän lupaavia mahdollisuuksia, vaikka sen toteutus edellyttää edelleen joustavuutta sekä opiskelijoilta että harjoittelupaikoilta. Rakentamalla siltoja korkeakoulujen ja työelämän välille voimme varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset saavat laadukasta ohjausta – yhdessä oppien ja toisiaan tukien.

---

Kirjoittajat

Hiltunen Saijamari, fysioterapian lehtori, harjoittelukoordinaattori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Äijö Marja, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Arene ry. 2026. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali ja terveysalalla: Kyselyanalyysi 2026. Luettu 17.2.2026. Saatavissa: https://arene.fi/wp-content/uploads/2026/01/Ammattikorkeakouluopiskelijoiden-harjoittelupaikkojen-saatavuus-sosiaali-ja-terveys-alalla-kyselyanalyysi-2026.pdf

Hiltunen S, Äijö M, Heiskanen M, Ojaniemi O. Pariharjoittelun kehittämisellä harjoittelupaikkoja fysioterapian opiskelijoille. Savonia Pro Artikkeli. Julkaistu: 3.3.2026. Saatavissa: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/pariharjoittelun-kehittamisella-harjoittelupaikkoja-fysioterapian-opiskelijoille/