Valkoiset geometriset muodot ja suomenkielinen teksti Ihminen ratkaisee. näkyvät violetilla taustalla.

Savonia-artikkeli: Tampereelta nääs… nimittäin koulutusterveisiä!

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Tämän vuoden Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät pidettiin 29.–30.1. Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksella TAYSin naapurissa teemalla Yhteistyö, yhdenvertaisuus ja yhteiskunta, ja mukana oli yli 40 kielten ja viestinnän opettajaa eri korkeakouluista. Savoniaa edustivat kielten lehtorit Sanna Savela ja Lea Ruhanen. Vastuuopettajapäivät ovat vuosittainen vastuuopettajien tapaaminen, jonka Kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi järjestää jonkin ajankohtaisen teeman ympärille, Arenen nimittämänä. 7-jäsenisessä asiantuntijatiimissä on toimikaudella 2024–27 edustaja myös Savonialta (tämän artikkelin kirjoittaja).

Päivät avatessaan TAMKin Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -osaamisyksikön johtaja Hanna Ilola kertoi heidän organisaatiostaan sekä koulutus-, TKI- ja palvelutarjonnasta esitellen samalla avainlukuja opiskelija- ja henkilöstömääristä. TAMK tekee yhteistyötä mm. Tampereen yliopiston ja ammatillisen opettajakoulutuksen kanssa, mikä mahdollistaa yhteistyötä myös hankkeiden monialaisuudessa. TAMK on mukana monissa kehittämishankkeissa niin kotimaisten kuin kansainvälisten oppilaitosten ja toimijoiden kanssa, mistä saimmekin kuulla hyviä esimerkkejä ja vinkkejä omiin hankkeisiimme.

Huomionarvoista toiminnassa on, että opintojen ohjaukseen ja tukeen kiinnitetään erityistä huomiota heti opintojen alusta alkaen, ja lähtökohtaisena ideana onkin, että saavutettava opetus kuuluu kaikille, ei vain harvoille. TAMKin slogan Ihminen ratkaisee. on tuotu käytännön tasolle asti.

Valkoiset geometriset muodot ja suomenkielinen teksti Ihminen ratkaisee. näkyvät violetilla taustalla.
Tamkin slogan Ihminen ratkaisee.

Koska opintojen tukeminen on noussut meilläkin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, päätin jakaa koulutuspäivien antia tältä osin muillekin savonialaisille. Erityisopettaja, S2-ohjaaja Ella Hakala kertoi esityksessään Moninaista tukea moninaisille opiskelijoille TAMKin ohjauskäytänteistä. Kaikki ohjaukseen ja tukeen liittyvä on koottu yhden nimikkeen, Parvi, alle.

Tampereen ammattikorkeakoulun digitaalisessa kyltissä näkyy #parvi ja viesti Älä lennä yksin! Älä lennä yksin! kuvituksena kaksi lintua ja suuri kukka sinisellä taustalla.
Tuki ja ohjaus -toiminnot on koottu nimen Parvi -alle ja tukeen ja ohjaukseen on erilliset tilat.

Ohjaustoiminnan slogan Parvi – Älä lennä yksin! Don’t fly solo! kuvastaa ideaa jokaisen opiskelijan kuulumisesta joukkoon, parvessa lentämistä, ja toisaalta tuen ja ohjauksen kuulumisesta kaikille, yksin selviytymisen sijaan. Itsekin pidin tästä ystävällisestä ja visuaalisesta lähestymistavasta, joka näkyi kampuksella julisteina ja screeneillä vaihtuvina ilmoituksina. Parven toiminta on online-kalenterissa opiskelijoille näkyvillä, ja ohjausta on tarjolla viikoittain säännöllisesti, minkä lisäksi on erilaisia Pop up -tapahtumia.

Digitaalisessa kyltissä lukee: Paremmin yhdessä @TAMK 12.2.2026 Ystävänpäivätapahtuma. Alla on lueteltu aktiviteetteja: Ständejä, Parvi-tapahtumia, Olympialaisten katselubileet, Rakkaudella tehtyjä pannukakkuja, Liikuntaa ja rentoutumista. Taustalla on värikkäitä ilmapalloja.
Parvessa järjestetään erilaisia tapahtumia.

Ennakkoilmoittautumista Parveen ei tarvita, sillä Parven ovet ovat aina auki. Saimme tutustua Parven tiloihin itsekin, ja siellä oli rauhaisia huoneita yhdessä tai yksinkin opiskeluun sekä lähellä myös tuen eri ammattilaisten huoneita, joissa voi käydä yksilöllisiä keskusteluja. Saimmepa tutustua myös saavutettavaan tenttitilaan.

Puuovi, jossa lukee Saavutettava tenttitila / Esteetön tutkimushuone, QR-koodi, elektroninen lukko ja viereisellä seinällä painettu ilmoitus, jossa ilmoitetaan rajoitettu pääsy ja tutkimushuoneen säännöt.
Saavutettava tenttitila Parven tiloissa.

Hakalan esityksen jälkeen lehtori Sirpa Juusola XAMKista ja minä Savonialta järjestimme osallistujille pienen työpajan tuen ja ohjauksen kysymyksistä: Millä keinoilla opettaja voi tukea opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintojaksonsa opiskeluun? ja Miten opiskelijaa voi ohjata asettamaan itselleen realistisia tavoitteita? Vastaukset kokosimme Padletille.

Työpajan vetäjänä voin jakaa parhaimmat ideat tässä meille savonialaisille. Vaikka vastaajina olivat kielten ja viestinnän opettajat, näyttävät työpajassa kootut keinot olevan käyttökelpoisia monissa muissakin opetusaineissa.

Millä keinoilla opettaja voi tukea opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintojakson opiskeluun?

• Korostamalla työelämän tarpeita ja mitä mahdollisuuksia opiskeltava taito antaa

• Kannustamalla, ymmärtämällä heikomman taidon omaavaa

• Opintojen alussa on keskitetty info ja ohjeistus

• Järjestetään vertaistuki ryhmässä: kurssin alussa muodostetaan pienryhmät, joissa tehdään kurssitehtävät koko kurssin ajan

• Monipuolisuus: opintojakso huomioi erilaisia oppimistyylejä ja mahdollistaa joustavan suorittamisen

• Eriyttäminen tuntien sisällä

• Opiskelijalla on selkeät ja saavutettavat tavoitteet;

• Opiskelijaa kannustetaan suoriutumaan omalla tasollaan ”Riittävän hyvä”, ei täydellinen

• Opintojakson perusasiat oltava kunnossa, ohjeet ym. selkeitä ja löydettävissä

• Opettajan oma innostus sekä läsnäolo myös verkko-opinnoissa tärkeää

• Palautteen antaminen

• Turvallisen ja innostavan ilmapiirin luominen opintojakson alussa

• Sitouttamista voi vahvistaa opintojakson selkeällä rakenteella ja rytmityksellä, ajanhallinnalla ja sen tukemisella

• Oppiminen itseä varten! Perustellaan, miten kurssi kuuluu tärkeänä osana opiskelukokonaisuuteen.

• Opettaja auttaa priorisoinnissa ja ohjeistaa jatkuvasti tehtäviä, jotta opiskelijoiden on helppo muistaa ja tehdä vaaditut tehtävät

• Ulkoinen pakko: pakko on toimiva motivaattori, sillä sisäistä tunnetta saa joskus odottaa ikuisuuden

• Opettaja on läsnä ja vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa joko livenä tai verkossa opintojakson aikana

• Säännöllisyys: säännöllinen opiskelurytmi auttaa ja opettaja voi sosiaalistaa siihen tunneilla

• Motivaation parantaminen: lempeä aloitus, työelämälähtöisyys

Miten opiskelijaa voi ohjata asettamaan itselleen realistisia tavoitteita?

• Realististen tavoitteiden pohjana on opiskelijan tietoisuus omasta tasosta. Opintojakson alussa olisi hyvä olla jonkinlainen testi/tehtävä, josta taso käy ilmi opiskelijalle.

• Opintojaksoon käytettävissä olevaa aikaa olisi opiskelijan hyvä haarukoida opintojakson alussa

• Käydään läpi selvät kriteerit, mitä vaaditaan. Opiskelijan on hyvä ymmärtää oma lähtötasonsa (lähtötasotesti) ajatuksella ”Älä lähde tavoittelemaan arvosanaa 5, jos taidot eivät riitä”

• Annetaan opiskelijalle esimerkkejä osaamisesta eri tasoilla

• Kannustetaan suorittamaan tehtävät ajoissa ja asia kerrallaan

• Itsearviointi

Työpajamme lopuksi kukin sai arvioida itseään siinä, millainen tukija ja ohjaaja hän itse on. Sanat kirjattiin näkyville sanapilveen. Suosituin sana näytti olevan kannustava. Sanat ymmärtävä ja kuunteleva olivat seuraavaksi eniten mainittuja. Mainitsipa joku olevansa armoton tai tiukka ja joku kuvasi olevansa inhimillinen tai kokonaisvaltainen.

Toinen kysymys, johon toivottiin samalla tavalla yksilöllisiä vastauksia, liittyi siihen, mitä tuen tai ohjauksen taitoa kukin vielä haluaisi kehittää ja vahvistaa. Useimmin mainittiin oppimisvaikeuksien tuki. Seuraavia asioita mainittiin myös: neurokirjo, jämptiys, nepsy-tietous, kokonaisuuden hallinta, kuuntelemisen taito, sinnikkyyttä, yhdenvertaisuus, lukivaikeudet, lähtötason hahmottaminen, ohjeistaminen, aikaa toivoisin, ymmärrettyyttä, napakkuutta, nepsy-selkeys, tietoa eri tarpeista. Huomionarvoista, ainakin nimi on oivallisesti keksitty, on, että nepsy-opiskelijat oli huomioitu Parvessa erikseen Kirjolohi-nimellä ja heille oli oma vertaistukiryhmä.

Julisteessa, jossa on piirros kalasta ja sateenkaaren äärettömyyssymboli, mainostetaan neurodiversiteettien opiskelijoiden vertaistukiryhmää, joka kokoontuu torstaisin klo 16-17.30. Tekstissä lukee Don't fly solo! suomeksi ja englanniksi.
Kirjolohi sai uuden merkityksen Parvessa.

Tuen ja ohjauksen vinkkien lisäksi saimme päivien aikana tietoa uusista opetusmateriaaleista ja ideoita hankkeisiin. Saimme myös kuulla loistavan luennon Kieliverkoston asiantuntijoilta, professori pj. Sari Pöyhöseltä ja projektitutkija Reetta Ronkaiselta https://www.kieliverkosto.fi/fi . Heidän esityksessään pohdittiin Suomen kielikoulutuspolitiikan monipaikkaisuutta sekä ajankohtaisia koulutuspoliittisia asioita.

Suomenkielisessä diassa Monipaikkainen kielikoulutuspolitiikka esitetään kielikoulutuspolitiikan sidosryhmiä, kuten eduskunta, ministeriöt, koulut, kunnat, työntekijät, tiedotusvälineet ja kansainväliset järjestöt, keskeisellä kaaviolla.
Professori Pöyhönen valotti esityksessään kielikoulutuspolitiikan monipaikkaisuutta.

Ajankohtaisina asioina mainittiin Suomen ulkomaalaislainsäädännön muutokset 8.1.2026, joiden seurauksena voi tulla painetta korkeakoulujen S2-kursseille. Muutoksen myötä 15 op S2-opinnot sekä ylempi ammattikorkeakoulu tuovat kansalaisuuden. Uutisena monelle tuli myös se, että Valtionhallinnon kielitutkinto lakkautetaan säästösyistä ja siihen tulijat ohjataan YKI-testaukseen. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2026/valtionhallinnon-kielitutkinnot-paattyvat-osallistu-tutkintoon-viimeistaan-3062026

Päiviltä saimme mukaamme ideoita niin opetukseen, opiskelijoiden tukemiseen kuin hankkeisiin sekä tutustuimme uusiin kollegoihin ja asiantuntijoihin. Verkostoituminen ja vertaisoppiminen on myös opettajalle oiva keino kehittyä ja parantaa ammattitaitoaan! Myös opettaja saa hyviä tuloksia aikaan yhteistyön kautta, joten päivillä esiintullutta tuen ja ohjauksen kielikuvaa ja sen ajatusta voisi hyödyntää opettajan työssä: Älä lennä yksin, vaan parvessa!


Kirjoittajat

Lea Ruhanen, lehtori ja Kielet ja viestintä -tiimivastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin jäsen, Arene