Suomen on otettava klusterit nykyistä merkittävämpään käyttöön tuottavuuden kasvattamisen ja kilpailukyvyn strategisena työkaluna. Suomessa toimii useita klustereita eri teollisuuden aloilla, mutta niiden toimintaympäristö ja tukirakenteet ovat olleet hajanaisia ja alueellisesti vaihtelevia.

Klusteri on alueellisesti tai temaattisesti keskittynyt, toisiaan täydentävien yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä julkisten toimijoiden muodostama verkosto, joka kehittää yhdessä osaamista, innovaatioita ja liiketoimintaa yhteisen kilpailuedun vahvistamiseksi. Toimintamallina se tarjoaa myös jäsennellyn lähestymistavan ekosysteemien toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Klusteri yhdistää arvoketjuja ja ekosysteemejä yhteisen strategisen ohjauksen ja vuorovaikutteisen oppimisen kautta, mikä tehostaa tiedon ja resurssien virtausta sekä tiedolla johtamisen vaikuttavuutta, lisää TKI-panostusten vaikuttavuutta ja vahvistaa alueellista tuottavuutta. Klusteritoiminta tuottaa oppilaitosten koulutusten kehittämiselle tärkeää ohjaustietoa tulevaisuuden osaamistarpeista.

Klustereiden tulee saavuttaa riittävä mittakaava kehittääkseen ja innovoidakseen erikoistunutta osaamista, palveluita, resursseja ja toimitusketjuja. Mittakaava voi olla kansallinen tai alueellinen, mikä kytkeytyy sekä eri toimialojen tarpeisiin että klusterikehittämiseen suunnattaviin voimavaroihin. Suomen tapauksessa kansallinen mittakaava olisi usein perusteltu. Pitkäjänteinen ja riittävästi resursoitu klusteritoiminta luo suotuisan liiketoimintaympäristön, jossa uudet innovaatiot ja menestyjät voivat syntyä. Klusteri voi merkittävästi tehostaa jäsentensä verkostoitumista, tutkimustiedon hyödyntämistä, uuden teknologian käyttöönottoa, kykyä innovaatioihin ja niiden kaupallistamiseen sekä pääsyä markkinoille. Tämä on juuri sitä, mitä Suomen talouden käänne ja uudistuminen tarvitsevat.

Euroopan komissio on korostanut teollisten klusterien roolia Euroopan Unionin kilpailukyvyn vahvistamisessa. European Cluster Collaboration Platform (ECCP) on komission tukema alusta, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia klustereita ja edistää niiden välistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa. Komission linjaukset osoittavat selvästi, että vahva klusteritoiminta on olennainen osa eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa ja taloudellista kehitystä.

Klusterit tulee ymmärtää tuottavuuden kasvattamisen ja TKI-toiminnan lisäämisen kansallisten tavoitteiden kannalta keskeisinä työkaluina. Klusterit tarjoavat menetelmällisen organisoitumisen ja työskentelyn tavan, joka pitkäjänteisesti hyödynnettynä tehostaa julkisten ja yksityisten kehittämispanosten käyttöä merkittävästi. Suomen tulee muun Euroopan tavoin tunnistaa klusteritoiminnan merkitys kansallisen kilpailukyvyn ja innovaatiopotentiaalin vahvistamisessa. Tämän vuoksi Suomessa tulee toteuttaa kansallisesti ja kattavasti seuraavat toimenpiteet:

• nostetaan kansallisen innovaatiopolitiikan keskeiseksi työkaluksi
• luodaan alueellisia strategioita tukeva ohjelma kansallisen klusteritoiminnan vahvistamiseksi
• luodaan rakenteet ja vaikuttavuuden arviointimalli sekä rahoitusmenettely kansallisen ja alueellisen klusteritoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi

Näillä toimenpiteillä Suomi voi vahvistaa vahvan ja kilpailukykyisen klusteritoimintaympäristön, joka on yhtenäinen kansallisella ja alueellisella tasolla, kehittymistä ja syntymistä, ja näin tukea innovaatioita, talouskasvua ja kansainvälistä menestystä. Tämä kaikki on johdettavissa suoraan yritysten ja sitä kautta edelleen kansalliseksi kestäväksi kilpailukyvyksi.

Kirjoittajat:

Jarno Ruusunen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jarmo Jalkanen, TKI-Asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jade Hirvonen, TKI-Asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Bailey Lähdesmäki, TKI-Asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Heikki Sirviö, aluekehityspäällikkö, Pohjois-Savon liitto