Suomessa tavoitellaan hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä (Ympäristöministeriö 2025), mutta arjen tasolla muutos on vasta alussa: rakenteiden lisäksi myös ajattelutavat ja osaaminen tulee saada kiertotalousyhteiskunnan vaatimalle tasolle. Kiertotaloussiirtymä nojaa vahvasti koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa syntyvät tulevaisuuden tekijät eli ne, jotka suunnittelevat, valmistavat, korjaavat ja kehittävät. Kiertotalous on kaikkia aloja läpileikkaava teema, mutta sen opetus tulee räätälöidä alakohtaisesti. Siksi sen opettaminen on yhtä aikaa mahdollisuus ja haaste.

Savon koulutuskuntayhtymän eli Sakkyn toiminnassa tämä haaste tunnistettiin, ja kiertotalousopetuksen kehittäminen käynnistettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kestävän tulevaisuuden YAMK-opiskelijoiden kanssa. Kehittämisprojektille asetetut kysymykset olivat selkeät: Millaisia valmiuksia opettajilla on? Miten teema kytkeytyy eri aloihin? Entä millaisia työkaluja tarvitaan arjen opetukseen?

Vauhtia muutokseen lainsäädännöstä, R-strategioista ja kiertotalouden liiketoimintamalleista

Tarvetta kiertotaloussiirtymälle kiihdyttävät niin väistämätön ilmastonmuutos, kulttuurinen muutos kuin lainsäädäntökin. Jätelaista valmistellaan parhaillaan kiertotalouslakia, jonka tarkoituksena on ohjata kohti kiertotaloutta sekä tukea kiertotalouden mukaista liiketoimintaa julkisille hankinnoille asetettujen velvoitteiden kautta. Euroopan unionin puolelta suuntaa kääntävät muun muassa yritysvastuulainsäädäntö, korjauttamisoikeus sekä ekosuunnitteluasetus. Ne velvoittavat yrityksiä tuottamaan tuotteita, joiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. (Euroopan parlamentti 2024; European Union 2024; Ympäristöministeriö 2024.)

Lähestyimme ammatillisen koulutuksen kiertotalousopetusta R-strategioiden ja kiertotalouden liiketoimintamallien näkökulmasta. R-strategiat muodostavat 10 kohdan hierarkian, joka sisältää laajan kattauksen vaihtoehtoja tavaroiden ja materiaalin hyödyntämiselle (Winquist, Horn & Sorvari 2023). R-strategioiden voidaankin ajatella olevan laajennettu versio nykyisen jätelainsäädännön selkärangasta, jätehierarkiasta (kuva 1). Kiertotalouden liiketoimintamallit (Sitra & Deloitte 2022) puolestaan antavat ideoita, kuinka konkreettisista kiertotalousteoista voidaan saada aikaan yritystoimintaa ja elantoa. Liiketoimintamallit voidaan jakaa viiteen pääryhmään: kiertävät raaka-aineet, jakamisalustat, tuote palveluna, elinkaaren pidentäminen ja resurssien talteenotto. Näiden teorioiden kautta halusimme laajentaa kiertotalousajattelua pelkästä kierrätyksestä monipuolisempaan materiaaliajatteluun.

Opetukseen muuntautuva kiertotaloustyökalu

Lähdimme kehittämään kiertotalousopetusta palvelumuotoilun menetelmin. Muotoiluprosessin alussa kartoitimme, miten kiertotalous näkyy kohderyhmään kuuluvien ammatillisten tutkintojen perusteissa ja Sakkyn opettajien päivittäisessä opetustyössä tällä hetkellä. Käyttäjälähtöisyyttä painottaen ideoimme runsaasti erilaisia vaihtoehtoja lopputuotteeksi. Kiinnostavimmista ideoista kerättiin palautetta Sakkyn opettajille järjestetyssä työpajassa.

Lopputuotteeksi muodostui SAKKIPAKKI eli Sakkyn kiertotaloustyökalupakki, joka kokoaa taustateoriat, verkosta löytyvät valmiit materiaalit sekä muotoilemamme pelilliset kiertotaloustyökalut yksien kansien väliin. Työkaluja on mahdollista muokata joustavasti eri opetusaloille, opintokursseille ja aikajänteisiin sopiviksi. Esimerkkinä voidaan mainita kiertotalousbingo (kuva 2) sekä sen eri haastavuustasot.

Mukana on myös teemapäiväkalenteri, johon on koottu kiertotalouteen ja kestävämpään elämäntapaan liittyvät teemapäivät vuosikellon muotoon. Vuosikello tarjoaa inspiraatiota ja ideoita opetuksen suunnitteluun läpi lukuvuoden.

Tiedämme, ettei tulevaisuus rakennu enää kertakäyttöisyyden varaan

Kiertotalous on systeeminen muutos, ja koulutus tulee olemaan tässä muutoksessa avainasemassa. Voisiko jo seuraava sukupolvi olla se, jolle materiaalien kierto on arkipäivää,

kun taas neitseellisten materiaalien käyttö ja jätteen käsite alkaakin olla vieraampaa? Voisiko seuraavalle sukupolvelle kiertotalous olla kestävän talouskasvun perusedellytys?

SAKKIPAKKI kokoaa yhteen keskeistä teoriataustaa, josta jokainen voi löytää yhtymäkohtia omaan alaansa. Olipa kyse opiskelijasta tai opettajasta, kiertotalous tulee koskettamaan ja muuttamaan jokaisen työelämää. Työkaluja soveltamalla alakohtaiset kiertotaloushaasteet saadaan nivellettyä luontevaksi osaksi käytännön opetusta.

Kiertotalousosaamisen lisäksi opetuksessa tulee kuitenkin myös vahvistaa kykyä kriittisyyteen ja uusien kestävämpien käytänteiden luomiseen. Ammatillinen opetus ei voi enää kouluttaa tulevaisuuden osaajia vain nykytyöelämää varten, vaan sen tulee vahvistaa rooliaan koko työelämää uusintavana instituutiona. Nuorissa jo olemassa olevat vahvuudet täytyy tunnistaa ja kipinä ja itsevarmuus aktiiviseen toimijuuteen täytyy sytyttää. Lopulta kyse ei ole vain kiertotaloudesta. Kyse on siitä, miten opetetaan rakentamaan tulevaisuutta.

---

Kirjoittajat

Tuuli Frangén, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maari Haikonen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Emma Pesu, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hanne Rissanen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Euroopan parlamentti 2024. Lehdistötiedote. Korjauttamisoikeus: korjauttamisesta helpompaa ja houkuttelevampaa kuluttajille. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20240419IPR20590/korjauttamisoikeus-korjauttamisesta-helpompaa-ja-houkuttelevampaa-kuluttajille. Viitattu 27.1.2026.

European Union 2024. Kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavat vaatimukset. https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/ecodesign-requirements-for-sustainable-products.html. Viitattu 27.1.2026.

Sitra & Deloitte 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. Helsinki: Sitra. Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/. Viitattu 15.1.2026.

Winquist, E., Horn, S. & Sorvari, J. 2023. Kiertotalousratkaisuja tulee arvioida tapauskohtaisesti. Kiertotalous-Suomen blogi. 27.6.2023. https://kiertotaloussuomi.fi/blogit/2023/06/27/kiertotalousratkaisuja-tulee-arvioida-tapauskohtaisesti/ Viitattu 15.1.2026.

Ympäristöministeriö 2024. Jätelain muutoksen III osa – Kiertotalouslaki 2024–2026. https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM030:00/2024. Viitattu 27.1.2026.