Suojaamattomat nivelakselit, rikkinäiset tai puutteelliset työvälineet ja hiirien syömät johdot eivät saisi olla osa maatilojen arkipäivää. Nämä kaikki ovat teknisiä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja niitä olisi hyvä tarkastella omin sekä ulkopuolisten silmin.

Kiireisten sesonkihuippujen ja pitkien työpäivien seurauksena tapaturmariskit kasvavat. Savonia-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä haastateltiin maatalousyrittäjiä työturvallisuuteen liittyen. Haastateltavat pitivät työturvallisuutta tärkeänä. Kuitenkin kiireen takia saatetaan laiminlyödä työturvallisuuden kannalta olennaisia tekijöitä. Esimerkiksi käsineitä ei ehditä hakea traktorin kopista tai uutta laitteen suojusta ei ehditä käydä hankkimassa kesken toukotöiden.

Koneet ja laitteet

Ennakoiva huoltaminen ja korjaaminen vähentävät tapaturmariskiä. Koneiden ja laitteiden vikojen takia voi syntyä esimerkiksi tulipaloja sähkövikojen seurauksena. Koneiden suojuksista on hyvä huolehtia, sillä vaatekappaleen jääminen kiinni liikkuvaan laitteeseen voi pahimmassa tapauksessa ai-heuttaa elinikäisiä vammoja tai jopa kuoleman, puhumattakaan taloudellisista vahingoista.

Opinnäytetyön haastatteluissa kävi ilmi, että huoltoa pyrittiin tekemään tiloilla ennakoivasti. Parannettavaa kuitenkin löytyi: unohduksista ja huolimattomuudesta syttyi jopa tulipaloja, suuria sekä pieniä. Riskejä voidaan vähentää esimerkiksi tarkkailemalla koneita päivittäin sekä pitämällä koneiden kriittiset osat puhtaina ja ehjinä. Koneisiin asennettavat lisälaitteet, kuten päävirtakytkimet lisäävät turvallisuutta. Pieni investointi Valmetin kylkeen voi pelastaa suureltakin vahingolta.

Suojalaitteita, varoituskilpiä ja kotelointeja ei ole asennettu työn viivästyttämiseksi vaan turvamaan kävelykykysi myös jatkossa. Erilaiset kilvet ja varoitukset toimivat muistutuksena vaaranpaikoista. Suojalaitteet tulisi pitää kunnossa ja huoltojen tai korjaamisten jälkeen asentaa takaisin paikoilleen.

Työympäristö

Maatiloilla syntyy helposti sotkua, sillä työt vaativat usein paljon erilaisia välineitä ja tarvikkeita. Li-säksi tiloilla on ihmisten lisäksi usein eläimiä, jotka tuovat pienen lisähaasteen puhtaanapitoon. Tilan kiireistä huolimatta työskentelyympäristöstä on huolehdittava, jotta työt voidaan tehdä kompastele-matta tavaroihin ja kuluttamatta aikaa turhaan tavaroiden etsimiseen.

Siisteydestä huolehtimiseen kuuluu työvälineiden ja tavaroiden paikoilleen vieminen käytön jälkeen. Työpistettä voi joutua siivoamaan työnteon aikana ja sen jälkeen. Epäjärjestys voi aiheuttaa työn-laadun tai jopa työntehokkuuden heikentymistä. Siivouspäivät ja päivittäiset rutiinit olivat haastatteluissa tärkeitä toimenpiteitä siisteyden ylläpitämisessä. Turhaa odotteluaikaa haluttiin hyödyntää sii-voamiseen ja työvoiman oikeanlaisen mitoituksen koettiin auttavan siisteyden ylläpidossa.

Toimintaympäristön erilaiset tekijät, kuten maaston epätasaisuus tai pintojen liukkaus, voivat aiheut-taa erilaisia tapaturmia. Kun paikat ovat kunnossa ja tavarat paikoillaan, ne löytyvät nopeasti ja voi-daan välttyä turhilta askelilta sekä kommelluksilta.

Riskien ennakointi ja hallinta

Vaaranpaikkojen arviointi on merkityksellinen lähtökohta turvalliseen työskentelyyn koneiden ja lait-teiden kanssa. Käytännön tasolla on kuitenkin tärkeää varmistaa oma ja muiden työvälinettä käyttä-vien osapuolien tiedot, taidot ja osaaminen. Jokaista konetta tai laitetta ostaessa tulee saada käyt-töohjekirjat, joiden tulisi olla tarpeen tullen saatavilla. Käyttöohjeissa on yleensä myös tietoa työväli-neiden huollosta ja määräaikaistarkastuksista. Koneiden ennakoiva huolto pienentää riskiä toiminta-häiriöille, jotka voivat altistaa tapaturmille ja taloudellisille tappioille.

Keinot teknisten riskitekijöiden vähentämiseksi

• Siivouspäivien pitäminen ja rutiinien luominen

• Ennakoiva työskenteleminen

• Tarvittavien työvälineiden ja suojaimien hankkiminen

• Säännöllisitä huolloista huolehtiminen

• Käyttöohjeiden lukeminen

Artikkeli perustuu ”Maatalousyrittäjien näkemyksiä työturvallisuudesta” -AMK -opinnäytetyöhön, joka tehtiin 2025 Savonia-amk:n Agrologin tutkinto-ohjelmaan. Toimeksiantajana oli SafeHabitus -hanke.

Kirjoittajat:

Johanna Hannikainen ja Anni Kokkonen, Savonia-amk:n opiskelijat

Mika Repo, Savonia-amk, TKI -asiantuntija