Lähikuva useista aivojen magneettikuvauksista, jotka näkyvät näytöllä ja joissa on yksityiskohtaisia poikkileikkauskuvia aivoista valkoisine ja harmaine alueineen, sekä lääketieteellinen viiteteksti ja numerot.

Savonia-artikkeli: Tekoäly diagnostisessa kuvantamisessa ja sen eettiset näkökulmat

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Lääketieteellisen kuvantamisen alalla on ollut jo kauan diagnostista kuvantamista tukevia tekoälyratkaisuja, ja kiinnostus tekoälyn hyödyntämiseen on kasvavaa. (Tikkanen & Ristimäki 2025). Tekoälyratkaisut voivat tuoda hyötyä diagnostista tarkkuutta ja tehokkuutta vaativissa tehtävissä, sekä hoitaa rutiininomaiset tehtävät ja prosessit, jolloin ammattilaiset voivat keskittyä vaativimpiin tapauksiin ja päätöksentekoon. (Obulchowich ym. 2025.)

Artikkeli pohjautuu Tarja Heinäahon ja Siiri Kyllösen opinnäytetyöhön (YAMK), jossa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla millaisia eettisiä näkökulmia liittyy lääketieteellisen diagnostisen kuvantamisen ja tekoälyn yhdistämiseen. Tutkimustulokseksi saatiin viisi näkökulmaa, jotka ovat hallinnollinen vastuu, yksilölliset oikeudet, tietojoukkojen hallinta, ammattilaisen rooli ja kestävän kehityksen näkökulma. (Heinäaho & Kyllönen, 2026.)

Hallinnollinen vastuu ja tietojoukkojen

Keskeinen eettinen näkökulma on tekoälyn läpinäkyvyys sen päätöksentekoprosessissa ja algoritmeissa. Näiden tulisi olla ymmärrettävissä tekoälyä käyttäville. Vinoumat tulisi voida tunnistaa niin synteettisen datan kuin tekoälyn tuottaman päättelyn osalta. Tekoälyratkaisuja hankittaessa tulisi varmistaa läpinäkyvyyden toteutuminen. Organisaatioissa tulisi määritellä etukäteen vastuutahot, esimerkiksi jos tekoäly tuottaa virheellisen hoitodiagnoosin.

Data voi sisältää vinoumia esimerkiksi eri väestöryhmien ja aliedustettujen populaatioiden osalta. (Lopez 2025.) Myös ammattilaiset voivat tiedostomattaan ylläpitää tai vahvistaa vinoumia dataa kerättäessä dataa tai malleja kehittäessä. Standardien luomisella ja niiden ylläpitämisellä tuotettaisiin oikeudenmukaista ja puolueetonta kohtelua kaikille, sekä laadukkaita ja luotettavia tekoälyn avulla tuotettuja tuloksia. Tietojen eheyden, tietosuojan ja tietoturvan varmistaminen on olennaista. Immateriaalioikeuksiin liittyvät omistajuuskysymykset edellyttävät sääntelyä ja valvontaa, erityisesti määrittelyä siitä kuka omistaa tekoälyn tuottamat potilastiedot.

Yksilölliset oikeudet ja ammattilaisen rooli

Suomessa ETENE on linjannut, että ihmisillä on oikeus kieltäytyä tekoälyn käyttämisestä osana omaa terveydenhoitoaan. Ammattilaisten tulisi keskustella potilaiden kanssa tekoälymenetelmien käyttämisestä. (Tikkanen & Ristimäki 2025.) Potilailla tulisi olla riittävä ymmärrys tekoälyn hyödyntämisestä osana heidän terveydenhoitoaan, sekä autonomia suostumuksen antamiseen. Suostumus tulisi olla myös luotaessa synteettistä dataa tai koulutettaessa tekoälymalleja. Vaikka tekoälyn avulla parannetaan diagnostista tarkkuutta ja tehokkuutta, on ammattilaisen asiantuntemus ja harkintakyky edelleen olennaista. Ammattilaisen on ymmärrettävä riittävästi tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoituksia, sekä vältettävä liiallista riippuvuutta tekoälyä kohtaan.

Kestävän kehityksen näkökulma

Tekoälyratkaisut vaativat merkittäviä taloudellisia investointeja. Ympäristövaikutusten ja kustannustehokkuusanalyysien tekeminen on tärkeää, sillä tekoälyn kehittäminen ja käyttö kuluttaa vettä, energiaa ja laskentatehoa. (Akinci D’Antonoli ym. 2025.) Tulisi myös arvioida, millaista tietoa eurooppalaisista kerätään tekoälyratkaisujen avulla. Euroopan unioni on ilmaissut huolensa siitä vaikutusvallasta, jota muiden suurvaltojen omistamat tekoälyratkaisut voivat harjoittaa, ja millaisia tietoja eurooppalaisista kansalaisista järjestelmien avulla kerätään. (Toivonen 2023.)

Lopuksi

Tekoälyn eettisiin näkökulmiin tarvitaan lisää syventävää tutkimusta kansallisella tasolla. Tekoälyn integroiminen osaksi lääketieteellisen kuvantamisen toimintaa edellyttää laaja-alaista varautumista eettisiin kysymyksiin ja jatkuvaa systemaattista seurantaa.


Kirjoittajat

Heinäaho Tarja, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kyllönen Siiri, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hynynen Marja-Anneli, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

Akinci D’Antonoli, T., Bluethgen, C., Cuocolo, R., Klontzas, ME., Ponsiglione, A. & Kocak, B. 2025. Foundation models for radiology: fundamentals, applications, opportunities, challenges, risks, and prospects. Diagn Interv Radiol. 2025 Jul 8. doi: https://doi.org/10.4274/dir.2025.253445.

Heinäaho, T. & Kyllönen, S. 2026. Tekoäly diagnostisessa kuvantamisessa ja sen eettiset näkökulmat.

Lopez. P. 2025. Applications, Ethics, and Future Implications Of AI in Medical. Radiologic Technology Radiologic Technology, 96(5), pp. 352–360. https://research.ebsco.com/linkprocessor/plink?id=823d6773-724a-3626-8ae7-9d5220a4d2a7.

Obuchowicz, R., Lasek, J., Wodziński, M., Piórkowski, A., Strzelecki, M. & Nurzynska, K. 2025. Artificial Intelligence-Empowered Radiology-Current Status and Critical Review – PubMed. PMID: 39941212. DOI: https://doi.org/10.3390/diagnostics15030282.

Tikkanen, J. & Ristimäki, M. 2025. Tekoäly lääketieteessä. Duodecim oppiportti. Artikkelin tunnus: tlt00074 (003.043). Verkkosivusto https://oppiportti.fi.

Toivonen, H. 2023. Mitä tekoäly on? Teos-kustantamo. ISBN 978-952-363-475-6. https://www.ellibslibrary.com/book/9789523634756.