ITK2025-konferenssi järjestettiin Tampereella 23.-25.4.2025. Tässä Suomen suurimmassa digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumassa ajankohtaisena teemana oli tänä vuonna interaktiivisen teknologian, tekoälyn ja koulutuksen tulevaisuus. Kolmipäiväisessä konferenssissa käsiteltiin tekoälyn vaikutuksia niin opetusmateriaaleihin, oppimisympäristöihin kuin pedagogiikkaankin. Workshopeissa ja esityksissä korostuivat erityisesti tekoälyyn liittyvät ratkaisut ja toimenpiteet, sekä eettinen ja pedagoginen pohdinta.

Tekoälyratkaisuja varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin

Tekoäly on tänä päivänä osa opetusta jokaisella kouluasteella varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Osassa oppilaitoksia tekoäly tekee vielä tuloaan, kun osassa käyttö on jo monipuolista. Erilaiset teknologiset ratkaisut on valjastettu helpottamaan niin opettajan työtä kuin opiskelijan oppimistakin. Tekoälystä on hyötyä myös esimerkiksi saavutettavuuden edistämisessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun lehtori Margit Mannila esitteli ITK2025-konferenssissa tekoälyn mahdollisuuksia opinnäytetyön ohjauksessa. Tekoälystä on muodostumassa oiva apuväline opinnäytetyöprosessin eri vaiheisiin sekä opiskelijalle että ohjaajalle. Tekoälytyökalut tekevät ohjaajan työstä helpompaa ja opiskelijan työskentelystä tehokkaampaa. Tekoälyn käyttö asettaa kuitenkin myös haasteita. Tekoälyn tuottaman tiedon oikeellisuuden varmistaminen voi olla vaikeaa ja arvioinnissa tekoälyn käytön huomioinnille tulisi olla selkeät periaatteet.

Tekoälyratkaisuilla voidaan tuoda lisäaikaa opettajan arkeen. Lisäksi tekoälyä on integroitu erilaisiin sovelluksiin. Espoon kaupungin luokanopettaja ja oppimisteknologian kehittäjäopettaja Riikka Virtaniemi esitteli Teamsin luokkatoiminnon tekoälytyökaluja ja niiden käyttöä opetuksessa. Matleena Laakso puolestaan esitteli tekoälyn mahdollisuuksia opiskelijaryhmän aktivoinnissa (ks. https://www.matleenalaakso.fi/). Agentit arjen apureina tulivat tutuiksi Atean Janne Konttisen esityksessä, ja Sulava Oy:n Petri Jämsen jatkoi teemaa konkretisoimalla Copilotin käyttöä monipuolisin esimerkein (ks. https://www.petrieducation.com/copilotcafe).

Tekoälyosaamista tulee kehittää sujuvaksi osaksi pedagogiikkaa

Tekoälyn yleistyminen on kuitenkin koulutusorganisaatioissa yksittäisten sovellusten käyttöönottoa laajempi asia. Faktabaarin Kari Kivinen esitteli koosteen tekoälyn eettisestä käytöstä opetus- ja koulutusorganisaatioissa. Tekoälyn käyttö vaatii vastuunottoa organisaation, työntekijöiden ja opiskelijoiden tasolla. Eettinen käyttö edellyttää myös osaamista. Organisaatioiden tulisi mahdollistaa tekoälyosaamisen kehittäminen järjestämällä henkilöstölle riittävästi koulutusta sekä tarjoamalla opetukseen soveltuvia tekoälytyökaluja. Myös Turun ammattikorkeakoulun Head of Learning Environment Development Mika Suutari korosti tekoälyyn liittyvän kehittämisen organisaatiovetoisuuden ja keskittämisen tärkeyttä. Organisaation tulee olla vastuussa niin tekoälystrategian tekemisestä, turvallisten ja toimivien järjestelmien valinnasta kuin henkilöstön kouluttamisesta.

Henkilöstön puolestaan tulee sitoutua kouluttautumaan ja noudattamaan organisaation ohjeita. Tekoälytyökaluja tulisi hyödyntää pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana opetusta. Lisäksi opetushenkilöstö on ensiarvoisen tärkeässä osassa opiskelijoiden tekoälyosaamisen kehittämisessä.

Liikennevalot ohjaavat opiskelijoiden tekoälyn käyttöä

Opiskelijoiden ohjaamiseksi on julkaistu Arenen kansallinen tekoälyn käytön liikennevalomalli (ks. Arene, 2024). Liikennevalomallia jalkautetaan korkeakouluissa paraikaa. Malli auttaa luomaan pelisääntöjä ja muistuttaa tekoälyn käytön läpinäkyvästä raportoinnista.

Neliportainen malli jää kuitenkin melko abstraktille tasolle. Jalkauttamista tukisi konkreettinen käyttötarkoitus- ja tasomalli, joka auttaisi hahmottamaan, miten tekoälyä on oppimistehtävän tuottamisessa käytetty. Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin lehtori Ville Arvio esitteli luomansa LagAI-mallin, jonka tarkoituksena on helpottaa tekoälyn käytön raportointia ja tehtävien tarkastamista. Mallissa käyttö on jaettu laadun mukaan sisällölliseen ja kielenhuoltoon liittyvään käyttöön sekä lisäksi käytön määrän mukaan eri tasoihin. Näin opiskelijat voivat raportoida tekoälyn käytöstä systemaattisesti ja yhdenmukaisesti. LagAI on erinomainen esimerkki konkreettisesta tekoälyn käytön jalkauttamisen apuvälineestä.

Tekoäly voi passivoida tai aktivoida ajattelua

Oulun yliopiston professori Sanna Järvelän pitämä puheenvuoro käsitteli tekoälyn haasteita ja mahdollisuuksia oppimiselle. Tekoälyn tulisi tukea oppimis- ja ajatteluprosessia suorien vastausten tuottamisen sijaan. Tekoälyn käyttö voi helposti laiskistaa ajattelua, sillä se mahdollistaa sisältöjen tuottamisen ilman aitoa prosessointia. Nopeus luo illuusion tehokkaasta oppimisesta, vaikka oppiminen on todellisuudessa hyvin pinnallista, jos ollenkaan tapahtunutta. Tekoälyratkaisuiden tulisikin vahvistaa opiskelijan omia ajatteluprosesseja.

Järvelän mukaan monipuolinen oppimisen itsesäätelytaitojen käyttö on yhteydessä hyvään opiskelumotivaatioon. Oppimisen itsesäätelyyn liittyy tavoitteellinen toiminta sekä oppijan omien kykyjen ja taitojen taitava käyttö, joiden avulla oppija tarkkailee ja säätelee oppimisen toimiaan (Malmberg & Kontturi, 2025). Kuitenkaan korkeakouluopiskelijoille omien opiskelu- ja oppimistaitojen tunnistaminen ei aina ole helppoa (Koivuniemi, 2021). Oppimisen metakognitiivisten taitojen kehittäminen on keino auttaa opiskelijoita kokemaan omistajuutta oppimisestaan ja ottamaan siten siitä myös vastuuta.

Opiskelijoilla tulisi siis olla opiskelutaitoja, mutta myös motivaatiota käyttää niitä. Ville Arvio otti esityksessään kantaa tekoälyn väärinkäytösten ehkäisemiseen nimenomaan vetoamalla oppimisen motivaatioon. Hänen mukaansa väärinkäytön taustatekijät ovat motivaatio, keinot ja tilaisuus. Arvio esitteli huijaamisen motivaatioon vaikuttamisen keinoiksi kovia ja pehmeitä vaihtoehtoja. Kovia vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi rajoittaminen sekä kiinnijäämisen jälkiseuraamukset. Verkko-opetuksessa huijaamisen keinoja ja tilaisuuksia on kuitenkin lähes mahdotonta estää. Siksi tärkeintä olisi vaikuttaa huijaamisen motivaatioon, eli huijaamista aiheuttavan toiminnan juurisyyhyn. Opiskelijan tulisi kokea vastuuta toiminnastaan ja kokea sisäistä oppimismotivaatiota.

Motivaation kasvattamiseen Arvio esitti keinoiksi opiskelijan kohdatuksi tulemisen tunteen, tehtävien innostavuuden, arviointitavan sekä ohjauksen. Toisaalta Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonkan mukaan oppijan uteliaisuus on peruskoulupolulla kantava tekijä, joka on yhteydessä oppijan koulumyönteisyyteen ja haluun oppia. Voisimmeko siis ruokkia myös uteliaisuutta läpi opiskeluvuosien?

Yhteinen kokeilukulttuuri tukisi tekoälyn jalkauttamista opetustyöhön

Tekoäly on siis tullut osaksi oppimisprosessia ja tutkimustyön päivittäisiä käytäntöjä, halusimme tai emme. Tekoälyn sulauttaminen osaksi omaa työskentelyä on yhä tärkeämpi menestystekijä myös akateemisessa kontekstissa. Konferenssin antina kokosimme yhteen ajatuksiamme tekoälyosaamisen kehittämisestä koulutusyhteisöissä. Tekoälyn käyttöönottoa voidaan edistää luomalla organisaatiossa strateginen kokeilukulttuuri, jossa kokeilujen ja oppimisen avulla haetaan hyviä toimintamalleja tekoälyn hyödyntämiseen. Tätä varten yhteisön on syytä laatia selkeät pelisäännöt. Samoin opettajilla on vastuu toimia aktiivisesti ja kokeilla tekoälyn käyttöä omassa työssään. Konkreettinen tuki työkalujen käyttöönottamiseen luo pohjan tekoälyn käyttämiseen opetustyössä, mikä taas osaltaan edistää myös opiskelijoiden tekoälyosaamista. Tekoälyn tuominen arkeen säännöllisesti ja systemaattisesti esimerkiksi parhaiden käytänteiden jakamisena tiimissä takaa käytänteiden omaksumisen koko organisaatiossa. Näin tekoälystä voi tulla merkittävä voimavara oppimisen ja opetuksen edistämisessä.

Tässä artikkelissa tekoälyä muuten hyödynnettiin kirjoittajien tuottaman tekstin sujuvoittamisessa, virkkeiden muodostuksessa ja otsikoiden ideoinnissa sekä artikkelin otsikkokuvan luomisessa.

Kirjoittajat

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Korhonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Timo Ovaskainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Pekkarinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tiina Rissanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anuliina Savolainen, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sirpa Vauhkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Arene (2024). Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Saatavissa: https://arene.fi/julkaisut/raportit/arenen-suositukset-tekoalyn-hyodyntamisesta-ammattikorkeakouluille. Luettu 14.5.2025

Arvio, V. (24.4.2025). Kätyri vai apuri – Kuinka ohjata tekoälyn hyödyntämistä rehellisyyden riskistä opiskelun tukiälyksi? [konferenssiesitelmä]. ITK-konferenssi 2025, Tampere. https://itk-konferenssi.fi/event/itk2025-konferenssi-225/track/katyri-vai-apuri-kuinka-ohjata-tekoalyn-hyodyntamista-rehellisyyden-riskista-opiskelun-tukialyksi-141275

Järvelä, S. (24.4.2025). Hybridiäly oppimisessa – miten oppija ja tekoäly voivat työskennellä yhdessä? [konferenssiesitys]. ITK-konferenssi 2025, Tampere. https://itk-konferenssi.fi/event/itk2025-konferenssi-225/track/avajaiset-141325

Kivinen, K. (25.4.2025). Koulutuksen järjestäjien ja opettajien eettiset haasteet tekoälyn käytössä koulutuksessa [konferenssiesitelmä]. ITK-konferenssi 2025, Tampere. https://itk-konferenssi.fi/event/itk2025-konferenssi-225/track/koulutuksen-jarjestajien-ja-opettajien-eettiset-haasteet-tekoalyn-kaytossa-koulutuksessa-142798

Koivuniemi, M. (2021). Student interpretations of their self-regulated learning in individual and collaborative learning situations. (Acta Universitatis Ouluensis, E, Scientiae Rerum Socialium, 202) [väitöskirja, Oulun yliopisto]. OuluREPO Oulun yliopiston julkaisuarkisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526230719

Laakso, M. (24.4.2025). Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen. [konferenssiesitelmä]. ITK-konferenssi 2025, Tampere. https://itk-konferenssi.fi/event/itk2025-konferenssi-225/track/ryhman-aktivointi-tekoalya-hyodyntaen-141316

Lonka, K. (24.4.2025). Kasvava kuilu koulun ja muun maailman välillä [konferenssiesitys]. ITK-konferenssi 2025, Tampere. https://itk-konferenssi.fi/event/itk2025-konferenssi-225/track/avajaiset-141325

Malmberg, J., & Kontturi, H. (julkaisuaika tuntematon). Itsesäätöinen oppiminen. Opetushallitus. Haettu 25.5.2025 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/itsesaatoinen-oppiminen

Mannila, M. (25.5.2025). Tekoälypohjaiset työkalut opinnäytetyön ohjauksessa ohjaavan opettajan näkökulma. [konferenssiesitelmä]. ITK-konferenssi 2025, Tampere. https://itk-konferenssi.fi/event/itk2025-konferenssi-225/track/tekoalypohjaiset-tyokalut-opinnaytetyon-ohjauksessa-ohjaavan-opettajan-nakokulma-141145