Tekoäly on lyhyessä ajassa tullut osaksi Savonian TKI-työn arkea. Savonian TKI-henkilöstölle suunnatun tekoälyosaamisen kartoituksen tulokset osoittavat, että tekoälyä hyödynnetään jo laajasti erityisesti ideointiin, tiedon jäsentämiseen, taustatiedon kartoittamiseen, tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen, raportointiin, viestintään sekä työn suunnittelun tukena.

Samalla tulokset kertovat, että tekoälyosaaminen ei vielä jakaudu tasaisesti. Henkilöstö kaipaa lisää käytännönläheistä koulutusta, selkeitä yhteisiä toimintatapoja ja vahvistusta vastuulliseen käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Kartoitukseen vastasi 69 Savonian TKI-toimijaa eri tutkimusaloilta. Tulokset kuvaavat hyvin hanketyön ja kehittämistoiminnan arkea. Kysely toteutettiin anonyyminä 10.–17.2.2026.

Tekoäly on jo viikoittainen työkaveri

Tekoäly ei näyttäydy tuloksissa enää vain yksittäisten kokeilijoiden työkaluna. Vastaajista 55,1 prosenttia kertoo käyttävänsä tekoälyä viikoittain ja 20,3 prosenttia päivittäin. Toisin sanoen noin kolme neljästä vastaajasta hyödyntää tekoälyä TKI-työssään vähintään viikoittain.

Osaamisen tasossa on kuitenkin vaihtelua. Suurin osa vastaajista arvioi tekoälyosaamisensa perustasolle eli he käyttävät tekoälyä säännöllisesti tietyissä tehtävissä. Noin neljännes arvioi osaamisensa hyväksi ja 7,3 prosenttia edistyneeksi. Aloittelijoita on edelleen mukana.

Tulos kertoo, että tekoäly on jo osa monen TKI-toimijan työtä, mutta osaamisen kehittämisessä tarvitaan useita tasoja. Osa henkilöstöstä tarvitsee vielä rohkaisua ja perustaitoja, kun taas osa on valmis syventämään osaamistaan esimerkiksi analyysin, automaation tai työnkulkujen kehittämisen suuntaan.

Tekoäly toimii ennen kaikkea sparraajana

Kyselyn perusteella tekoäly nähdään erityisesti työn alkuvaiheen ja asiantuntija-ajattelun tukena. Ideointiin ja ilmiöiden jäsentämiseen tekoälyä käyttää 72,5 prosenttia vastaajista. Taustatiedon ja lähteiden kartoittamisessa sitä hyödyntää 62,3 prosenttia vastaajista.

Avoimissa vastauksissa tekoälyn rooli kuvautuu ennen kaikkea työparina, ei lopullisena ratkaisijana. Moni vastaaja korostaa tarkistavansa tekoälyn tuottaman sisällön ja suhtautuvansa sen vastauksiin kriittisesti. Tämä on TKI-työssä tärkeä lähtökohta: tekoäly voi nopeuttaa työtä ja auttaa jäsentämään ajatuksia, mutta asiantuntijan vastuulle jää edelleen sisällön oikeellisuus, eettisyys ja tarkoituksenmukaisuus.

Tuloksissa näkyy myös, että tekoälyä käytetään monipuolisesti eri työvaiheissa. Tämä kertoo sen soveltuvan hyvin TKI-työn vaihtelevaan ja asiantuntijavaltaiseen luonteeseen, jossa tarvitaan sekä tiedon käsittelyä, viestintää että uusien näkökulmien rakentamista.

Vastuullinen käyttö vaatii yhteisiä pelisääntöjä

Vaikka tekoälyä käytetään paljon, vastuulliseen käyttöön liittyy edelleen epävarmuutta. Vastaajien keskiarvo tekoälyn vastuullisen käytön osaamisessa oli 3,4 asteikolla 1–5. Savonian tekoälyyn liittyvien ohjeistusten ja linjausten tuntemus sai keskiarvoksi 3,0.

Tämä kertoo, että perustietoisuutta on jo olemassa, mutta yhteiset käytännöt eivät ole vielä riittävän vahvasti henkilöstön arjessa. TKI-työssä tietosuoja, luottamuksellisuus ja IPR-kysymykset ovat erityisen tärkeitä, koska työssä käsitellään hankkeisiin, yritysyhteistyöhön, tutkimusaineistoihin ja kumppanuuksiin liittyvää tietoa.

Tulosten perusteella vastuullisen tekoälyn käytön koulutusta tarvitaan edelleen. Ohjeiden olisi hyvä olla helposti löydettäviä, selkeitä ja käytännön tilanteisiin sidottuja: mitä voi syöttää tekoälylle, mitä ei, miten lähteitä tarkistetaan ja miten tekoälyn käyttö huomioidaan eri työvaiheissa.

Henkilöstö haluaa käytännönläheistä koulutusta

Koulutustarpeissa korostuu käytännönläheisyys. Eniten tukea kaivataan tekoälyn monipuoliseen hyödyntämiseen hanketyössä. Tämän valitsi 55,1 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi esiin nousivat aineistot ja data tekoälyn kanssa, eettisyys, tietosuoja ja IPR sekä promptaaminen. Näitä kaikkia piti tärkeinä 44,9 prosenttia vastaajista.

Myös automaatio ja työn sujuvoittaminen kiinnostavat: tämän valitsi 42 prosenttia vastaajista. Tämä kertoo siitä, että henkilöstö ei halua käyttää tekoälyä vain yksittäisiin tehtäviin, vaan näkee siinä mahdollisuuden kehittää TKI-työn prosesseja laajemmin.

Toivotuin koulutusmuoto on lyhyt käytännön työpaja, jota toivoo 75,4 prosenttia vastaajista. Konkreettisia esimerkkejä ja caseja kaipaa 69,6 prosenttia. Tallenteet ja itseopiskelumateriaalit kiinnostavat noin puolta vastaajista.

Tulokset antavat selkeän suunnan: koulutusten kannattaa olla tiiviitä, käytännönläheisiä ja TKI-työn tilanteisiin sidottuja. Yleisen tekoälypuheen sijaan henkilöstö kaipaa esimerkkejä, joita voi soveltaa suoraan omaan työhön.

Esteenä ovat osaaminen, epävarmuus ja aika

Tekoälyn hyödyntämistä hidastavat eniten osaamisen puute, jonka mainitsi 44,9 prosenttia vastaajista. Tietosuoja- ja IPR-epävarmuuden nosti esiin 40,6 prosenttia ja ajan puutteen 36,2 prosenttia vastaajista.

Tämä kertoo, että tekoälyn käytön edistäminen ei ratkea pelkästään työkalujen tarjoamisella. Henkilöstö tarvitsee aikaa, tukea ja turvallisia kokeilumahdollisuuksia. Jos tekoälyn käyttö jää yksittäisen työntekijän oman kiinnostuksen varaan, osaaminen kehittyy epätasaisesti.

Avoimissa vastauksissa näkyy myös vastuullinen ja kriittinen suhtautuminen. Osa vastaajista pohtii tekoälyn luotettavuutta, eettisyyttä, energiankulutusta ja sitä, millainen käyttö on sallittua. Tämä on hyvä lähtökohta TKI-organisaatiolle: tekoälyä halutaan käyttää, mutta ei kritiikittömästi.

Savonia tukee yhteistä tekoälyosaamista

Savonia on ottanut merkittävän askeleen tekoälyn hyödyntämisessä hankkimalla M365 Copilot -lisenssit koko henkilöstölleen. Ratkaisu tukee työn sujuvuutta, laatua ja tehokkuutta sekä vahvistaa Savonian asemaa tekoälyavusteisten työkalujen hyödyntäjänä korkeakoulusektorilla.

Laaja käyttöönotto luo hyvän pohjan yhteiselle oppimiselle. Kun henkilöstöllä on pääsy samoihin tekoälyavusteisiin työkaluihin, kokemuksia, oivalluksia ja hyviä käytäntöjä voidaan jakaa organisaation sisällä aiempaa systemaattisemmin. Käyttöönottoa tuetaan koulutuksella, perehdytyksellä ja yhteisillä linjauksilla, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti, vastuullisesti ja tietoturvallisesti.

Tekoäly vahvistaa TKI-työn vaikuttavuutta

Kartoituksen kokonaiskuva on myönteinen. Savonian TKI-henkilöstö käyttää tekoälyä jo aktiivisesti ja monipuolisesti. Tekoäly tukee asiantuntijatyötä, nopeuttaa valmistelua ja auttaa jäsentämään laajoja kokonaisuuksia. Samalla tulokset osoittavat, että osaamista, vastuullisen käytön varmuutta ja yhteisiä toimintamalleja on edelleen tarpeen vahvistaa.

Seuraava kehitysaskel ei ole vain se, että yhä useampi oppii käyttämään tekoälyä. Olennaisempaa on, miten tekoäly kytketään laadukkaasti ja vastuullisesti osaksi TKI-työn eri vaiheita.

Tekoäly ei korvaa TKI-asiantuntijan ajattelua, kokemusta tai vastuuta. Parhaimmillaan se vapauttaa aikaa rutiineista syvempään analyysiin, parantaa työn sujuvuutta ja tuo uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Savonian kartoituksen perusteella pohja tekoälyn hyödyntämiselle on jo vahva. Nyt on aika rakentaa sen päälle yhteistä osaamista, turvallisia käytäntöjä ja vaikuttavampaa TKI-työtä.

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Kirjoittaja

Mia Hakulinen, TKI-asiantuntija (TKI-henkilöstön tekoälytyöryhmän koolle kutsuja), mia.hakulinen@savonia.fi, Savonia -ammattikorkeakoulu