Elämys- ja ohjelmapalveluiden kansainvälistyminen on harvoin sattumaa. Se edellyttää systemaattista tuotteistamista, asiakaspolun selkeyttämistä ja palvelun arviointia ulkopuolisesta näkökulmasta. Pohjois-Savossa tätä työtä tehdään osana Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa-hanketta, jossa yrityksiä tuetaan kohti Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerejä. Yksi hankkeessa mukana olevista yrityksistä on Tiimihenki, yrittäjä Jukka-Tapio Keräsen yritys, joka kehittää organisaatioiden kommunikaatiokulttuuria vahvistamalla vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Yrityksen uusi palvelutuotekortti testattiin kansainvälisellä ryhmällä Winter School 2026 -viikolla Savonia-ammattikorkeakoulussa.

Kansainvälistyminen alkaa palvelun rakenteesta

Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerit korostavat palvelun selkeyttä, saavutettavuutta, vastuullisuutta ja kohderyhmän määrittelyä (Visit Finland 2026). Kriteerien täyttäminen ei tarkoita pelkästään markkinointiviestinnän päivittämistä, vaan palvelun rakenteen ja asiakaspolun kriittistä tarkastelua.

Tiimihengen kehitystyö lähti liikkeelle keskeisestä kysymyksestä: ymmärtääkö kansainvälinen asiakas palvelun arvolupauksen ilman suomalaista kontekstia? Samalla tarkasteltiin, millaisia oletuksia palvelu tekee osallistujien taustasta ja kuinka selkeästi palvelun kulku ja tavoitteet avautuvat ensikertalaiselle. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittämishanke sekä Winter School tarjosivat tähän konkreettisen testialustan ja osallistujien kansainväliset näkökulmat toivat kehittämistyöhön aidosti ulkopuolisen arviointipinnan.

Testaus teki näkyväksi asiakaspolun

Palvelun testaus toteutettiin osana kansainvälistä intensiiviviikkoa, jossa opiskelijat työskentelivät yrityshaasteiden parissa ja osallistuivat palveluiden kokeiluun käytännössä.

Testaus vahvisti, että palvelun ydin, yhteisöllinen kokemus ja vuorovaikutuksellinen työskentely, toimii myös kansainvälisessä ympäristössä.

Samalla tunnistettiin vaiheita, joissa palvelun rakennetta ja ohjeistusta voitiin selkeyttää. Erityisesti aloitusvaiheen viestintä ja osallistujien roolien määrittely nousivat esiin kehittämiskohteina. Kansainvälinen testaus ei muuttanut palvelun ydintä, mutta se tarkensi sen rakennetta ja esitystapaa. Tämä on usein ratkaiseva vaihe palvelun kansainvälistymisessä.

Yhteisöllisyyden tuotteistaminen kansainvälisessä kontekstissa

Tiimihengen palveluiden keskiössä on ajatus connection to others – yhteyden rakentaminen ihmisten välille. Kansainvälisessä ympäristössä tämä tarkoittaa kulttuurierojen tunnistamista ja huomioimista vuorovaikutuksessa. Yhteisöllinen kokemus ei synny itsestään, vaan se edellyttää selkeää fasilitointia, tavoitteiden eksplisiittistä avaamista ja osallistujien roolien tarkkaa määrittelyä.

Kansainvälinen testaus osoitti, että erityisesti aloitusvaiheen viestintä ja ohjeistus ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun osallistujat tulevat erilaisista koulutus- ja työkulttuureista. Yhteisöllisyyden onnistuminen ei ole pelkästään sisältökysymys, vaan rakenteellinen kysymys. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittämishankkeen puitteissa Tiimihenki tarkasteli palveluaan nimenomaan tästä näkökulmasta. Palvelutuotekortti toimi työkaluna, jonka avulla yhteisöllinen kokemus jäsennettiin vaiheittain tarkasteltavaksi: mitä tapahtuu missäkin kohdassa asiakaspolkua, mitä osallistujalta edellytetään ja miten arvo syntyy.

Testauksen perusteella kehitystyö ei tarkoittanut palvelun ytimen muuttamista, vaan sen rakenteen tarkentamista. Näin palvelu siirtyy vähitellen kontekstisidonnaisesta kokemuksesta kohti kansainvälisesti ymmärrettävää ja toistettavaa palvelukokonaisuutta.

Kohti kansainvälistyvää elämys- ja ohjelmapalvelutarjontaa

Tiimihengen tapaus osoittaa, että kansainvälistyminen edellyttää palvelun tarkastelua osana laajempaa kehittämisrakennetta. Kun palvelutuotekorttia arvioidaan hankkeen tuella ja testataan kansainvälisessä ympäristössä, kehitystyö siirtyy mielipiteistä havaintoihin. Kansainvälinen testiryhmä tuo esiin kulttuuriset erot ja hiljaiset oletukset, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Näiden havaintojen pohjalta palvelu voidaan muotoilla tavalla, joka täyttää kansainväliset laatukriteerit ja tukee alueen elämys- ja ohjelmapalveluiden pitkäjänteistä kehittämistä.

Yrittäjän näkökulmia tuotekortin testauksesta

1. Merkittävin havainto kansainvälisessä testauksessa:

Se, että Tiimihengen selkeälle ja ratkaisukeskeiselle palvelukonseptille on kansainvälisesti kysyntää.

2. Tuleeko palvelutuotteeseen tai palveluihin muutoksia testauksen jälkeen? Jos tulee, miten?

Lähdemme viemään palvelukonseptia yhä enemmän ratkaisukeskeiseen malliin ja keskitymme vielä enemmän tuotteistamiseen.

3. Mitä kansainvälistyminen tarkoittaa teille käytännössä?

Kansainvälistyminen tarkoittaa meille sitä, että tulemme viemään Tiimihengen ilosanomaa Euroopan eri maihin ja rakentamaan sinne valmentaja- sekä myyntiverkostot.

4. Mitä neuvoja antaisitte muille elämys- ja ohjelmapalveluyrityksille, jotka kehittävät omia palvelujaan?

Kannattaa rohkeasti hypätä mukaan erilaisiin hankkeisiin ja pilotteihin. Sitä kautta opitaan yritysten tarpeita ja päästään yhdessä tekemään tuotekehitystä.

---

Kirjoittaja

Matti Laitinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Visit Finland. 2026. Kansainvälistymiskriteerit 2026. https://www.visitfinland.fi/globalassets/visitfinland.fi/vf-julkaisut/2026/visit-finland-kansainvalistymiskriteerit-2026.pdf

Tiimihenki. 2026. https://tiimihenki.fi/

Business Center Pohjois-Savo. Elämys- ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa. https://bcpohjois-savo.fi/elamys-ja-ohjelmapalveluiden-kehittaminen-pohjois-savossa/

Savonia University of Applied Sciences. EU4Dual Winter School 2026. https://www.savonia.fi/en/articles-pro/eu4dual-winter-school-2026-at-savonia-university-of-applied-sciences-an-international-learning-environment-at-the-intersection-of-service-development-and-regional-innovation/