Suomalainen terveydenhoitotyö on vaikuttavaa ja elämänmittaista. Terveydenhoitaja kulkee ihmisen rinnalla vauvasta vanhuuteen, tukien terveyttä ja hyvinvointia eri elämänvaiheissa. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio haastavat tulevina vuosina terveydenhuollon ammattilaisia aivan uudella tavalla. Terveydenhoitajan työhön ei sisälly vain yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin tukemista, vaan se on myös ympäristön, yhteiskunnan ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin edistämistä. Kestävä kehitys ei ole enää valinnainen lisä, vaan olennainen osa ammattitaitoa. Mutta miten tämä näkyy terveydenhoitokoulutuksessa?

Kestävä kehitys terveydenhoitotyössä

Kestävä kehitys rakentuu neljästä toisiinsa kietoutuvasta pilarista: ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä (Purvis, Mao & Robinson, 2019). Terveydenhoitajan työssä nämä ulottuvuudet eivät ole erillisiä, vaan ne näkyvät arjen työssä, päätöksenteossa sekä asiakastyössä limittäin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ, kuten rokotusten tarjoaminen tai terveellisten elintapojen ohjaus, on paitsi kustannustehokasta, myös sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti vastuullista, kun vältetään sairauksien tulevaisuudessa aiheuttamaa resurssien kuormitusta (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022). Toinen esimerkki löytyy ikääntyneiden palveluista: kun terveydenhoitaja tukee ikäihmisten kotona asumista toimintakyvyn ylläpitämisen keinoin, edistetään samalla ekologista kestävyyttä (vähemmän laitoshoitoa ja kuljetuksia), taloudellista kestävyyttä (alhaisemmat hoitokustannukset), sosiaalista kestävyyttä (itsenäisyys ja osallisuus) sekä kulttuurista kestävyyttä (mahdollisuus elää omien arvojen ja tottumusten mukaisesti).

Sosiaali- ja terveysalan hiilijalanjälki on yllättävän suuri, jopa 6,5 % Suomen kulutusperäisistä päästöistä (Valtioneuvoston kanslia, 2023). Tämä tekee sote-alasta yhden merkittävimmistä yksittäisistä toimijoista ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Silti alan ekologinen vastuu on jäänyt pitkälti taka-alalle. Jotta sosiaali- ja terveydenhuolto voi aidosti siirtyä kohti hiilineutraaliutta, tarvitaan selkeitä kansallisia tavoitteita ja ohjausmekanismeja, jotka tukevat alan ekologista vastuullisuutta ja ohjaavat toimintaa ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Planetaarisen terveyden näkökulmasta etenkin ekologinen kestävyys on kriittinen kysymys, koska ihmisten terveys on erottamattomassa yhteydessä maapallon ekosysteemien hyvinvointiin (THL, 2024). Jos maapallon kantokyky ylittyy, myös ihmisten terveys vaarantuu. Siksi ekologisesti kestävä terveydenhuolto ei ole vain ympäristöteko, vaan se on myös investointi tulevaisuuteen ja koko terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiin. Ilman ekologista kestävyyttä ei ole kestävää terveyttä. Ja ilman ekologista kestävyyttä eivät muut kestävyyden osa-alueet voi toteutua.

Koulutus ratkaisee

Vaikka ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on linjannut, että jokaisen valmistuvan opiskelijan tulee tuntea kestävän kehityksen periaatteet ja osata edistää niitä työelämässä (Arene, 2020), käytännön toteutus on vielä hajanaista. Savonian terveydenhoitotyön opinnoissa ei aiemmin ole ollut kestävän kehityksen opintosisältöjä. Tämä puute heijastuu terveydenhoitajien työelämään, sillä hoitajat kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia työssään edistää kestävää kehitystä (Asikainen & Kangastie, 2021). Monelle terveydenhoitajalle kestävän kehityksen näkökulma voi olla myös aivan uusi.

Tähän haasteeseen tarttui innostuneena Savonian YAMK-opiskelijoista koostunut kuusi henkinen, monialainen projektiryhmä, joka kehitti laajan ja pedagogisesti perustellun oppimateriaalikokonaisuuden kestävän kehityksen integroimiseksi terveydenhoitotyön opintoihin. Materiaali kattaa kaikki neljä kestävyyden pilaria (ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden) ja se on suunniteltu käytettäväksi eri asiakasryhmien opintojaksoilla, aina lasta odottavista perheistä ikääntyviin. Lisäksi materiaalissa korostuu planetaarisen terveyden näkökulma, joka yhdistää ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin. Tavoitteena on, että opiskelijat eivät ainoastaan opi kestävän kehityksen periaatteita, vaan myös sisäistävät ne osaksi omaa ammatti-identiteettiään ja tulevaa työelämää. Materiaali saa opiskelijat pohtimaan monipuolisesti hoitotyön vaikutuksia yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Tämän myötä projektilla tavoitellaan laajempaa vaikutusta oppimateriaalin jäädessä pysyväksi osaksi Savonian terveydenhoitotyön opintoja.

Käytännön esimerkkejä ja oivalluksia

Oppimateriaali ei jää vain teorian tasolle. Se tarjoaa konkreettisia työkaluja, kuten miten ohjata perheitä ekologisiin valintoihin, miten tunnistaa ilmastoahdistusta nuorilla tai miten arvioida ikäystävällisen palvelurakenteen kestävyyttä. Materiaali hyödyntää digitaalisia työkaluja, kuten H5P-tehtäviä, interaktiivisia karttoja ja visuaalisia esityksiä, jotka tukevat opiskelijan aktiivista roolia oppimisessa ja mahdollistavat yksilöllisen etenemisen (Arene, 2020). Materiaalissa korostuu opiskelijan oma vastuu ja rooli kestävän kehityksen edistäjänä. Opiskelija ei ole vain tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija, joka osaa soveltaa oppimaansa monipuolisesti eri asiakasryhmien kanssa.

Projektin aikana opiskelijat kokivat itsekin kasvavansa kestävän kehityksen asiantuntijoiksi.

Heidän kokemuksensa osoittavat, että muutos ei tapahdu vain opetussuunnitelmissa, se tapahtuu myös ihmisissä. Oppimateriaalin suunnittelu ja toteutus vahvisti opiskelijoiden ymmärrystä ja käsitystä siitä, miten laaja-alaisesti kestävä kehitys liittyy terveydenhoitotyöhön ja kuinka tärkeää on, että tulevat terveydenhoitotyön ammattilaiset osaavat toimia sekä paikallisina että globaaleina vaikuttajina. Opiskelijoiden kokemus osoittaa, että koulutus voi olla paitsi tiedon jakamista, myös identiteetin ja ammatillisen ajattelun muovaamista.

Mikä merkitys projektilla on työelämälle?

Kestävä kehitys ei ole tulevaisuudessa enää vain osa ympäristöpolitiikkaa, vaan se on olennainen osa terveydenhoitajan ammattitaitoa. Työelämä tarvitsee ammattilaisia, jotka ymmärtävät ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen, osaavat tehdä vastuullisia valintoja ja ohjata omia asiakkaitaan kohti kestävämpää arkea. Näin rakennetaan terveydenhuoltoa, jossa ei pelkästään hoideta oireita, vaan edistetään kokonaisvaltaisesti kestävää tulevaisuutta.

Agenda 2030 -toimintaohjelma korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vain, jos kaikki yhteiskunnan toimijat osallistuvat yhdessä kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tämä tarkoittaa myös terveydenhoitotyön ammattilaisia (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, n.d.). Savonialle valmistunut projekti osoittaa, että koulutus voi olla muutosvoima. Kun kestävän kehityksen periaatteet tuodaan osaksi jokaista opintojaksoa, ne eivät jää irrallisiksi tavoitteiksi, vaan sulautuvat osaksi opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Myös muiden koulutusohjelmien kannattaa ottaa mallia Savonian terveydenhoitotyön vastuullisista oppimateriaaleista!

Kirjoittajat:

Päivi Kröger, Salla Skyttén ja Niina Uramo, kestävän tulevaisuuden asiantuntija, YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arene. 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelma. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574. Viitattu 28.5.2025.

Asikainen, E. & Kangastie, H. 2021. Terveydenhoitaja kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistäjänä. Terveydenhoitaja 6, 12–14. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703844/Terveydenhoitaja_kestavan_kehityksen_ja_vastuullisuuden_edistajana.pdf?sequence=1. Viitattu 28.5.2025.

Purvis, B., Mao, Y. & Robinson, D. 2019. Three pillars of sustainability: in search of conceptual origins. Sustainability Science 14, 681–695. https://doi.org/10.1007/s11625-018-0627-5. Viitattu 28.5.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla: sopeutumisen suunnitelma 2021–2031. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:22. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163160. Viitattu 28.5.2025.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta. n.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 28.5.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2025). Planetaarinen terveys ja hyvinvointi. https://thl.fi/thl/tietoa-meista/vaikuttamistavoitteet/planetaarinen-terveys-ja-hyvinvointi. Viitattu 28.5.2025.

Valtioneuvoston kanslia. 2023. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto: Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:49. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165113/VNTEAS_2023_49.pdf. Viitattu 28.5.2025.