
Savonia-artikkeli: Työelämäjakso rikosseuraamusalan kentällä
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Syksyn 2024 ja kevään 2025 välisenä aikana me Savonian ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalaan suuntautuneen sosionomi (AMK) -koulutusohjelman vastuuopettajat osallistuimme työelämäjaksolle, jonka tavoitteena oli perehtyä rikosseuraamusalan käytäntöihin eri puolilla Suomea. Jakso sisälsi vierailuja vankiloihin, yhdyskuntaseuraamustoimistoihin sekä järjestöihin. Näiden myötä syvennyimme konkreettisesti vankien arkeen ja rikostaustaisten asiakkaiden tukemisen monimuotoisiin toimintamalleihin. Lisäksi saimme tietoa sosiaalialan ammattilaisten työskentelystä rikostaustaisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa.
Ensimmäinen vierailukohteemme oli Juuan avovankila, jossa tutustuimme vankien kuntoutukseen. Vankilassa käytetään kuntouttavina työmenetelminä esimerkiksi työtoimintaa sekä erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä, kuten Green Carea. Juuan vierailun jälkeen työelämäjaksomme jatkui Hämeenlinnan naisvankilaan, joka on Suomen ensimmäinen älyvankila. Hämeenlinnassa tutustuimme naiserityiseen työhön, jossa huomioidaan esimerkiksi sukupuolen merkitys, perhesuhteet ja traumataustat. Vierailu korosti sukupuolisensitiivisen työotteen ja perhetyön keskeistä merkitystä kuntoutuksessa.
Hämeenlinnan vierailun jälkeen matkamme jatkui Tampereelle, jossa osallistuimme Kriminologian päiville. Tapahtuma tarjosi ajankohtaista tutkimustietoa rikollisuudesta, sen syistä ja ennaltaehkäisystä, sekä mahdollisuuden verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa. Iloksemme saimme kriminologian päiville mukaan verkossa opiskelevia Savonian sosionomi (AMK) -opiskelijoita, joita pääsimme kohtaamaan kasvotusten.
Keväällä 2025 tutustuimme sekä Kuopion suljettuun vankilaan että avovankilaosastoon. Vierailimme myös Kuopion vankilan arviointiyksikössä ja yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Kuopion vankilaan sijoitetaan lähinnä tutkintavankeja. Naisille on erillinen, pieni osasto. Vankilassa pääsimme tutustumaan monipuolisiin toiminnallisiin ryhmiin, joissa on tavoitteena esimerkiksi arkielämätaitojen tukeminen.
Työelämäjaksomme jatkui Sonkajärvelle ja Sukevan vankilaan. Sukevan vankila on miesten suljettu vankila, jossa järjestetään vangeille monipuolista, kuntouttavaa ja muutostyöskentelyyn tähtäävää toimintaa. Sukevalla pääsimme tutustumaan vankien päihdekuntoutukseen. Keväällä vierailimme myös Mikkelin vankilassa, jossa meille esiteltiin erilaisia Rikosseuraamuslaitoksen kehittämiä kuntoutusohjelmia ja vankien mahdollisuuksia suorittaa opintoja seuraamuksen aikana.
Työelämäjakso huipentui vierailuun Suomenlinnan avovankilassa, jossa historiallisen ympäristön ja omaohjaajamallin nähtiin tukevan vangin vastuullisuutta ja muutoshalukkuutta. Helsingissä tutustuimme lisäksi RETS:in Redis -toimintaan. Redis toimii päihteettömänä kohtaamispaikkana ja tarjoaa vertaistukea sekä ammattilaisten ohjausta päihderiippuvuudesta ja vankilakierteestä toipuville asiakkaille. Vierailimme lisäksi useissa muissa järjestöissä, kuten Setlementtipuijolan Agredissa, Mahkussa sekä Sirkkulanpuiston toiminnanyhdistyksen Silmu-hankkeessa. Kolmannen sektorin palvelut täydentävät rikostaustaisten palveluita ja tarjoavat mahdollisuuden vertaistukeen ja mielekkääseen kuntoutumista edistävään toimintaan. Järjestöjen joustavuus ja asiakaslähtöisyys nousivat esiin tärkeinä rikoksettomaan elämään palaamisen tukena.
Työelämäjakso vahvisti ymmärrystämme rikosseuraamusalan kokonaisuudesta, vankien yksilöllisistä tarpeista ja kuntoutuksen moninaisista toteutustavoista. Henkilöstön vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen korostui vankien tukemisessa. Järjestöyhteistyö osoittautui puolestaan merkittäväksi osaksi rikoksettomaan elämään palaamisessa.
Kokonaisuudessaan työelämäjakso tarjosi meille opettajina arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää sosionomi (AMK) -koulutusohjelman kehittämisessä. Se vahvisti käsitystämme siitä, että sosiaalialan osaaminen on keskeistä rikosseuraamusalan työssä. Tiivis yhteistyö eri toimijoiden ja vangin läheisten välillä on ensiarvoisen tärkeää rikoksettoman elämän tukemisessa.
Kirjoittajat:
Ulla Nuutinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-AMK, ulla.nuutinen@savonia.fi
Johanna Ripatti, sosiaalialan lehtori, Savonia-AMK, johanna.ripatti@savonia.fi