Työhyvinvoinnin merkitys on korostunut erityisesti terveydenhuollossa viime vuosina. Laboratorioalalla taustalla vaikuttavat muun muassa työkuorma ja lisääntynyt työuupumus, jotka johtavat alanvaihtoon (Dignos ym. 2023, 8, 16). Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumusoireet ovat lisääntyneet erityisesti pandemian jälkeen ja terveydenhuollon työntekijöillä kuormitus on pysynyt korkealla tasolla (Suutala, Hakala & Kaltiainen 2025). Samaan aikaan laboratorioalan työvoimapula on kasvanut, mikä lisää painetta jäljellä olevan henkilöstön työssä jaksamiseen (Bioanalyytikot 2023b).

Bioanalyytikon työ on vastuullista asiantuntijatyötä, jossa työn tarkkuus, tehokkuus ja jatkuva keskittyminen on keskeistä. Työhön kuuluu näytteenottoa, analysointia, laadunvarmistusta sekä moniammatillista yhteistyötä. (Bioanalyytikot 2023a.) Työn kuormittavuus korostuu tilanteessa, jossa henkilöstöä on liian vähän suhteessa työn määrään. Vuonna 2022 Suomessa oli 5335 työikäistä bioanalyytikkoa, ja työvoimavaje oli tuolloin 773 työntekijää.

Vuoteen 2032 mennessä työvoimavajeen ennustetaan kasvavan edelleen. (Bioanalyytikot 2023b.)

Laboratorioalan veto- ja pitovoiman vahvistaminen edellyttää työhyvinvoinnin kehittämistä

Veijolan (2026) YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin ja analysoitiin bioanalyytikon työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työhyvinvoinnin merkityksestä bioanalyytikon työssä sekä tunnistaa keskeisiä kehittämiskohteita.

Työkuormituksen merkitys bioanalyytikoiden työhyvinvoinnille näkyy tutkimuksissa monin tavoin. Djukicin ja Meten (2021, 4) tutkimuksessa bioanalyytikot kokivat, ettei työtä ehditä tehdä riittävän hyvin, mikä heikensi työn hallinnan tunnetta ja lisäsi kuormitusta. Työkuorma, kiireinen työtahti, työn epävarmuus sekä työn ja vapaa-ajan välinen ristiriita lisäävät työuupumuksen riskiä (Nowrouzi-Kia, Dong, Gohar & Hoad 2022, 2187). Työuupumus ilmenee muun muassa psyykkisenä kuormittuneisuutena, kyynistymisenä ja keskittymisvaikeuksina (Suutala ym. 2025).

Työkuormituksen havaittiin olevan yhteydessä myös alanvaihtoaikeisiin (Dignos ym. 2023, 8). Lisäksi työkuormitus esti työntekijöitä hoitamasta henkilökohtaisia työvelvoitteitaan, ja työmäärän kasvu ilman henkilöstön lisäystä johti kokemukseen ylikuormituksesta (Alrawahi, Sellgren, Alwahaibi, Altouby & Brommels 2019, 769).

Lisääntynyt työkuorma ja riittämätön henkilöstömäärä heikensivät bioanalyytikoiden yleistä työtyytyväisyyttä (Dignos ym. 2023, 9, 13). Mikäli työkuormitukseen ei puututa, riskinä on työhyvinvoinnin edelleen heikkeneminen sekä henkilöstöpulan lisääntyminen tulevaisuudessa.

Työkuormitus ei ole vain yksittäinen stressitekijä, vaan laajempi rakenteellinen ongelma. Työkuormituksen taustalla vaikuttavat henkilöstövaje, puutteellinen resursointi sekä työn organisointiin liittyvät haasteet. Lisäksi pandemian aikana lisääntynyt kuormitus näyttää jääneen pysyväksi osaksi laboratorioiden arkea. Tämä näkyy edelleen korkeana työmääränä ja henkilöstön määrän riittämättömyytenä (Dignos ym. 2023, 9, 13).

Bioanalyytikoiden vahva ammatti-identiteetti tarjoaa organisaatioille lähtökohdan työhyvinvoinnin kehittämiselle

Vahvistamalla työn myönteisiä tekijöitä ja samanaikaisesti vähentämällä kuormitustekijöitä voidaan tukea henkilöstön jaksamista ja sitoutumista. Vaikka bioanalyytikot kokevat työssään kuormitusta ja työuupumusta, työn merkityksellisyys ja vahva ammatti-identiteetti tukevat työssä pysymistä (Guenther ym. 2025, 552–561; Djukic & Mete 2021, 4).

Bioanalyytikoiden työhyvinvoinnin tukeminen ei ole merkityksellistä ainoastaan yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Sillä on keskeinen vaikutus myös terveydenhuollon toimivuuteen, palveluiden laatuun ja henkilöstön riittävyyteen tulevaisuudessa. Työkuormituksen vähentäminen onkin yksi keskeisimmistä keinoista turvata bioanalyytikoiden työssä jaksaminen sekä alan veto- ja pitovoima tulevaisuudessa.

---

Kirjoittajat

Sirpa Veijola, Bioanalyytikko (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Alrawahi. S., Sellgren, SF., Alwahaibi. N., Altouby, S. & Brommels, M. 2019. Factors affecting job satisfaction among medical laboratory technologists in University Hospital Oman: An exploratory study. The International Journal of Health Planning and Management 34 (1), 763–775. https://doi.org/10.1002/hpm.2689.

Bioanalyytikot 2023a. Opiskele bioanalyytikoksi. https://www.bioanalyytikot.fi/keita-olemme/opiskele-bioanalyytikoksi.

Bioanalyytikot 2023b. Tilastotietoa bioanalyytikoista. https://www.bioanalyytikot.fi/keita-olemme/tilastotietoa-bioanalyytikoista/.

Dignos, P. N., Khan, A., Gardiner-Davis, M., Papadopoulos, A., Nowrouzi-Kia, B., Sivanthan, M., & Gohar, B. 2023. Hidden and Understaffed: Exploring Canadian Medical Laboratory Technologists’ Pandemic Stressors and Lessons Learned. Healthcare 11 (20), 2736. https://doi.org/10.3390/healthcare11202736.

Djukic, B. & Mete, R. 2021. Mental Health Status of Medical Laboratory Professionals. https://csmls.org/wp-content/uploads/2023/09/CSMLS-MH2021-Final-Report.pdf.

Guenther, GA., Shahrir, SF, Skillman, SM., Kundu. I., Garcia, E. & Frogner, BK. 2025. Career pathways into the medical laboratory workforce: Education, exposures, and motivations. American Journal of Clinical Pathology 163 (4), 545–580. https://doi.org/10.1093/ajcp/aqae151.

Nowrouzi-Kia, B., Dong, J., Gohar, B. & Hoad, M. 2022. Examining the Mental Health, Wellbeing, Work Participation and Engagement of Medical Laboratory Professionals in Ontario, Canada: An Exploratory Study. Frontiers in Public Health 10 (876883). https://doi.org/10.3389/fpubh.2022.876883.

Suutala, S., Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2025. Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2025 välillä. Miten Suomi voi? – tutkimus. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2025-09/miten-suomi.voi-tuloskooste-lokakuu-2025.pdf.

Veijola, S. 2026. Bioanalyytikon työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Systemoitu kirjallisuuskatsaus. YAMK Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.