Merkityksen ja tarkoituksen kokeminen on ihmisen perustarve ja nykymaailmassa työ on yksi avainalueista, joissa merkityksellisyyttä voidaan kokea (Martela, Gómez, Unanue, Araya, Bravo & Espejo 2021). Palkka ja työsuhde-edut eivät kuitenkaan enää riitä ainoaksi motiiviksi, vaan yhä useammat ihmiset toivovat työn tarjoavan myös merkityksellisyyden kokemusta (Vepsäläinen 2023). Mielekäs ja tekemisen arvoinen työ kuuluvat 2020-luvun työelämään (Aaltonen, Ahonen & Sahimaa 2020). Kilpailtaessa hyvistä työntekijöistä, merkityksellisyyden kokemus on yksi avainalueista. Organisaation määrittämä merkityksellinen tavoite tai tarkoitus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita merkityksellisyyden kokemusta henkilöstössä. Merkityksellisyys työstä tulee löytää ja tätä kokemusta vahvistaa. Se on mahdollista jokaisessa tehtävässä.

Merkityksellisyyden kokemusta tulee mitata ja vahvistaa

Se, kokeeko ihminen työssään merkityksellisyyttä, on aina subjektiivista, mutta yhtä lailla siihen vaikuttaa myös sosiaalinen ympäristö. Merkityksellisyyttä koetaan silloin kun työtä tehdään muita varten, ja yhdessä muiden kanssa, samalla vahvistaen työntekijän positiivisia kokemuksia omasta elämästä ja minäkuvasta (Martikainen & Oikarinen 2023). Ihmiset arvottavat asioita eri tavoilla ja motivoituvat eri asioista. Niinpä näistä kokemuksista tulee ottaa selvää. Mittaamalla vain numeerista arvoa oman työn merkityksellisyydestä, ei saada kattavaa tietoa kokemuksien taustalla. Selvittämällä työn merkityksellisyyden kokemusta tarkemmalla ja konkreettisemmalla tasolla, voidaan aiemmin kuulemattomia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia käyttää organisaation kehittämistoiminnan pohjana.

Merkityksellisyyden kokemuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen organisaatiossa

Anne-Mari Piiroinen (2025) on selvittänyt YAMK opinnäytetyössään kohdeyrityksen asiantuntijapalveluiden kokemuksia oman työn merkityksellisyydestä. Työssä selvitettiin, mitkä konkreettiset tekijät vaikuttivat kokemukseen työn merkityksellisyydestä.

Työn merkityksellisyyttä vahvistavia ja ylläpidettäviä keskeisimpiä elementtejä olivat kohderyhmässä mm. hyvin toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö oman tiimin ja esihenkilön kanssa, autonomia, laadukkaan työn tekemisen mahdollisuudet työssä, riittävät haasteet sekä positiiviset auttamisen kokemukset. Merkityksettömyyden kokemukset liittyivät liian yksinkertaisiin tehtäviin suhteessa omaan osaamiseen, potentiaalin hyödyntämättömyyteen, epäselviin tavoitteisiin sekä osittaiseen arvostuksen puutteeseen yksikön ulkopuolella.

Merkityksettömyyden kokemusta aloitettiin vahvistamaan tuunaamalla omaa työtä (Dik, Byrne & Steger 2013) kognitiivisella muotoilulla ja suhteiden muotoilulla eli pohtimalla oman työn vaikutuksia muille. Lisäksi pohdittiin yhteistyön toimivuutta organisaation muiden yksiköiden kanssa.

Käytännön kehittämistoimia olivat:

• Työn vaikutusten näkyväksi tekeminen itselle sekä toisille uudistamalla tilastointia ja raportointia, sekä ottamalla käyttöön säännölliset tiimin toiminnasta kertovat blogikirjoitukset jaettavaksi organisaatiossa.

• Palaverikäytäntöjen uudistaminen ottamalla käyttöön vierailut toisten tiimien asiantuntijoiden kanssa, lisäten uuden oppimista, tiedon jakamista, prosessien kehittämistä ja arvostusta.

• Tiimin olemassaolon ja tarkoituksen kirkastaminen laatimalla tiimille oma tunnuslause.

Lisäksi tulevaisuuden kehittämistoimiksi muodostuivat:

• Tavoitteiden uudelleen suunnittelu ja laatiminen merkityksellisyyttä tukeviksi

• sekä oman potentiaalin ja vahvuuksien hyödyntämisen suunnittelu

Merkityksellisyys ei ole ainoastaan vallitseva kokemus, vaan sitä voidaan rakentaa yhdessä johdon ja työntekijöiden kesken. Merkityksellisyyttä voidaan luoda, etsiä, löytää ja tuoda esiin kaikissa organisaation tehtävissä. Tällä kaikella on positiivinen vaikutus organisaation tuloksen, työnantajakuvan ja pitovoiman kannalta.

---

Kirjoittajat:

Anne-Mari Piiroinen, (YAMK) -opiskelija Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet:

Martela, F., Gómez, M., Unanue, W., Araya, S., Bravo, D & Espejo.2021. What makes work meaningful? Longitudinal evidence for the importance of autonomy and beneficence for meaningful work. Journal of Vocational Behavior 131(103631) 1–15. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2021.103631. Viitattu 17.12.2025

Aaltonen T., Ahonen P., Sahimaa J. 2020. Johda Merkitystä. Helsinki: Alma Talent Oy. E-kirja. Viitattu 17.12.2025

Dik B.J., Byrne Z.S & Steger M.F. 2013. Purpose and meaning in the workplace. Washington, D.C: American Psychological Association

Vepsäläinen E. 2023. Merkityksellisyyden taito. Helsinki: Basam Books.

Piiroinen A-M. 2025. Työn merkityksellisyyden kokemus Finnveran asiantuntijapalveluissa – työkaluja työn merkityksellisyyden vahvistamiseen ja ylläpitoon. Kuopio: Savonia ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö