Digitalisaatio osana apuvälinepalveluiden toimintaa

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitalisaatio on tuonut alalle uudenlaisia työvälineitä, kuten etävastaanotot, asiakastietojärjestelmät ja digitaaliset ohjauspalvelut, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta uudistaen sekä korvaten perinteisiä työtehtäviä. (Pennanen ym. 2023.) Apuvälinepalvelut eivät ole mitenkään poikkeus, sillä apuvälinepalveluita toteuttavat työntekijät hyödyntävät monia digitaalisia työvälineitä erilaisissa työtehtävissä, kuten asiakaskohtaamisissa, kirjaamisessa sekä huollossa. Digitalisaatio on vakiintunut osaksi apuvälineprosessia ja näkyy sekä apuvälineitä luovuttavien terapeuttien että huoltohenkilöstön työtehtävissä. Erilaiset sähköiset kirjausjärjestelmät, kuten potilas- ja laitetietokannat, mahdollistavat tehokkaan ja ajantasaisen tiedonhallinnan. Apuvälineiden ohjelmointiin tarkoitetut digitaaliset työvälineet mahdollistavat apuvälineiden muutostyöt ja kunnon arvioinnin. Nämä muodostavat keskeisen osan prosessin digitalisaatiosta. Lisäksi apuvälineiden myöntämiseen, huoltoon ja seurantaan liittyvä tieto tallennetaan sähköisiin järjestelmiin, joka helpottaa ammattilaisten työtä ja tukee asiakkaiden tarpeiden huomioimista. (Polycon. n.d.)

Työ sujuu, kun työvälineet toimivat ja osaaminen on kunnossa

Husin Ruskeasuon yksikössä tehtiin opinnäytetyönä selvitys millaisia digitaalisia työvälineitä apuvälineitä luovuttavilla sekä huoltavilla henkilökunnalla oli käytössään, miten ne tukivat työtä ja millaisia haasteita niiden käyttöön liittyi.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että digitaaliset työkalut, kuten tietokoneet, ohjelmistot ja tietojärjestelmät ovat keskeinen osa apuvälineyksikön työvälineitä. Esimerkiksi Tietojärjestelmien avulla kirjataan asiakkaan tiedot ja seurataan apuvälineiden elinkaarta. Huollossa ohjelmistojen avulla kyetään tekemään apuvälineisiin muutoksia sekä tarkkailemaan apuvälineiden kuntoa. Järjestelmien koettiin tukevan työtä, kunhan ne toimivat luotettavasti. Haastateltavat kertoivat, että digitaalisten työvälineiden toimimattomuus ja sekä niiden puute aiheutti ongelmia, joka lisäsi epävarmuutta, vei turhaa työaikaa ja aiheutti ylimääräistä stressiä. Wifin ja mobiiliverkon puute sekä kännykät, jotka eivät olleet älypuhelimia vaikeuttivat niin laitteita luovuttavien henkilöiden kuin huollonkin työtä. Samoin tiedon hajanaisuus koettiin ongelmaksi. Käyttöohjeiden, huoltomanuaalien sekä varaosahinnastojen hajanaisuus vei usein ylimääräistä työaikaa ja aiheutti epävarmuutta. Digiosaamisen taso myös vaihteli henkilökunnan kesken. Henkilökunta koki, että tarvittavia koulutuksia ei ollut tarpeeksi, tai ne eivät koskeneet Ruskeasuon yksikön toimintaa.

Digitaalisten työkalujen tuomat mahdollisuudet tarvitsevat selkeitä toimintamalleja, riittävää koulutusta ja toimivia ratkaisuja (Tuomivaara, Ala-Laurinaho & Perttula 2019). Digitaaliset työvälineet, kuten potilas- ja laitetietojärjestelmät, apuvälineiden ohjelmointiohjelmat, työpuhelimet sekä verkkoasemat ja kuvankäsittelyohjelmat osoittautuivat apuvälineitä luovuttavien ja huoltavien työntekijöiden työssä välttämättömiksi, sillä ne tukivat kirjaamista, tiedonhallintaa, viestintää sekä apuvälineiden ohjelmointia ja kunnon seurantaa. Työvälineiden puutteet, hajallaan oleva tieto sekä yksikön tarpeisiin nähden riittämätön koulutus rajoittivat kuitenkin digitaalisten työvälineiden tehokasta hyödyntämistä ja heikensivät työvälineiden kykyä tukea päivittäistä työtä.

Henkilöstön ideat tekevät työstä sujuvampaa

Henkilökunta esitti useita kehittämisideoita työn sujuvuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Ehdotuksina nousivat esiin keskitetty tietopankki, johon koottaisiin kaikki käyttöohjeet, huoltomanuaalit ja hinnastot yhteen paikkaan, josta ne olisivat helposti löydettävissä. Asiakkaille annettavat paperiset käyttöohjeet voitaisiin korvata QR-koodeilla, joiden kautta ohjeet avautuisivat suoraan digitaalisessa muodossa. Lisäksi asiakastilanteissa toivottiin mahdollisuutta hyödyntää mobiililaitteita kirjaamisen ja yhteydenpidon helpottamiseksi. Chat-palveluiden ja sähköisen viestinnän lisäämisen nähtiin puolestaan vähentävän puhelinliikennettä ja tehostavan yhteydenottoja asiakkaiden kanssa.

Työntekijälähtöinen kehittäminen ja henkilöstön osallistuminen vahvistavat yhteistyötä, osallisuuden tunnetta ja työn merkityksellisyyttä (Sommer, Lermer, Wahl & Lopera G. 2025). Kun henkilöstön kokemukset ja ideat huomioidaan kehittämistyössä, digitaalisista työvälineistä tulee aidosti hyödyllisiä ja työtä helpottavia ratkaisuja.

---

kirjoittajat:

Sami Heino, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juha Peteri, lehtori, Savonian ammattikorkeakoulu (YAMK) Master School

Aihekategoriat: digitalisaatio, sosiaali- ja terveysala, apuvälinepalvelut,

---

lähteet:

Tuomivaara, S, Ala-laurinaho, A. Perttula P. Digitalisoituvat työprosessit – kohti uutta toimintamallia ja osaamista. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618979.

Polycon. n.d. https://www.polycon.fi/ratkaisut/apuvalinepalvelut/.

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A., Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2.

Sommer, D. Lermer, E. Wahl, F. Lopera G, L. 2025. Assistive technologies in healthcare: utilization and healthcare workers perceptions in Germany. https://doi.org/10.1186/s12913-024-12162-x.