Monilla yhteiskunnan toimijoilla on valmiit suunnitelmat kriisien ja hätätilanteiden varalle. Samalla tavoin myös työyhteisöjen ja organisaatioiden tulisi varautua henkisesti kuormittaviin tilanteisiin. Hyvin suunniteltu stressinhallintaohjelma auttaa ehkäisemään pitkäaikaisia haittoja ja tukee koko organisaation palautumista.

Kriisien jälkipurkuohjaus tukee jaksamista?

Organisaation kannalta on hyödyllistä järjestää työpaikalla koettuihin kriiseihin ohjattua jälkipurkua, koska kriisit vaikuttavat suoraan työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Jälkipurkuohjauksen tarkoituksena on tarjota traumaattisten kokemusten käsittelyyn tehokkaita tukimenetelmiä, lievittää stressiä ja tukea työntekijän jaksamista. Jälkipurkuohjaus, tunnetaan englanniksi defusing-nimellä, on kriisityön menetelmä, jossa työntekijät kokoontuvat mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen lyhyeksi ajaksi (noin 20-60min) kuormittavan työtehtävän jälkeen keskustelemaan kokemuksistaan. (Sabater 2025.)

Jälkipurkuohjaajina toimivat koulutetut henkilöt, jotka eivät itse ole osallistuneet kyseiseen tehtävään (Työturvallisuuskeskus 2025). Jälkipurkuohjauksen tarkoituksena on analysoida tapahtunutta, lievittää stressiä ja tukea työntekijän jaksamista. Ohjauksessa luodaan yhtenevä tilannekuva tapahtuneesta, normalisoidaan reaktioita, vahvistetaan vertaistukea ja työyhteisöä sekä tunnistetaan mahdollinen tarve jatkotuelle. Tavoitteena on estää stressin pitkittymistä, normalisoida reaktioita ja tukea työntekijöiden työkykyä ja palautumista. (Virtanen 2025.)

Jälkipurkuohjaajaksi

Hyvinvointialueellani haettiin syksyllä 2025 työntekijöitä kouluttautumaan jälkipurkuohjaajiksi esihenkilön suostumuksella. Haastattelussa kerroin, miten hakeutuminen sisäiseen koulutukseen oli nyt otollista. Omakohtaisen jälkipurkuohjauksen kautta oivalsin asian käsittelyn parhaimmillaan edesauttavan työntekijän henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen palautumista. Innokkuuteni koulutukseen huomioitiin ja tulin valituksi.

Jälkipurkuohjaajakoulutuksen ydinajatus on vahvistaa organisaation omaa kriisivalmiutta. Kun ohjaajia löytyy omasta organisaatiosta, tuki on saatavilla nopeasti ja luontevasti – ilman ulkopuolisten palveluiden viivettä. Koulutuksen käyneet osaavat ohjata purkukeskustelun rakenteellisesti ja turvallisesti ja pystyvät arvioimaan mahdollisen lisätuen tarpeen. Oman henkilöstön kouluttaminen on paitsi tehokasta ja taloudellista, myös merkki siitä, että organisaatio panostaa aidosti työntekijöidensä hyvinvointiin.

Purkukeskustelujen roolit kriisityössä

Jälkipurkuohjaus (defusing) ja jälkipuintiohjaus (debriefing) ovat molemmat kriisitilanteiden jälkeisiä keskustelumenetelmiä, mutta niillä on erilaiset tarkoitukset ja ajoitukset. Jälkipurkuohjaus on luonteeltaan nopea ja varhainen purkukeskustelu mahdollisimman pian kuormittavan tapahtuman jälkeen – usein jo saman työvuoron aikana. Sen keskeinen tavoite on lievittää akuutteja tunnereaktioita, vähentää stressiä ja estää tilanteesta aiheutuvan psyykkisen kuorman kasaantumista. Jälkipurkuohjaus tarjoaa osallistujille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja tuntemuksiaan turvallisessa ympäristössä, mikä voi helpottaa tapahtuman käsittelyä ja tukea työyhteisön palautumista. (Rudolph ym. 2006.) Esimerkkitilanne, jolloin voidaan pyytää jälkipurkuohjausta: sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän asiakas on tehnyt itsemurhan ja he tarvitsevat tilaisuuden käsitellä tunteitaan ja reaktioitaan ulkopuolisen kanssa heti työvuoron aikana.

Jälkipuintiohjaus puolestaan järjestetään hieman myöhemmin, yleensä 24–72 tunnin kuluessa tapahtumasta. Sen painopiste on tilanteen syvällisemmässä tarkastelussa ja siitä oppimisessa. Jälkipuintiohjauksessa käydään läpi tapahtumien kulkua, yksilöllisiä kokemuksia ja reaktioita sekä pohditaan, mitä tilanteesta voidaan ammatillisesti oppia tulevaisuutta varten. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä tapahtuneesta, vahvistaa ammatillista resilienssiä ja tukea työyhteisön toimintakykyä jatkossa. (Rudolph ym. 2006.) Esimerkkinä muutamien päivien sisällä suuronnettomuudesta palo- ja pelastushenkilökunta voi jälkipuintiohjauksen avulla käydä läpi tapahtuneen ja miten tilanteessa toimittiin. Samalla nostetaan esille kehityskohteet ja onnistumiset.

Jälkipurkuohjaajaksi kasvaminen – koulutuksen vaikutus ammatilliseen identiteettiin

Tiiviin ja antoisan kaksipäiväisen koulutuksen aikana käsittelimme kriisitilanteiden psykososiaalisia vaikutuksia, harjoittelimme defusing-istuntojen ohjaamista ja reflektoimme omaa jaksamista kuormittavissa työtilanteissa. Perehdyimme kriisin käsitteeseen ja siihen, miksi kriisistä selviytyminen voi olla yksilölle haastavaa. Kävimme läpi stressireaktioita ja niiden kehollisia ilmenemismuotoja. Mietimme myös ohjaajan omaa jaksamista sekä puhuimme ilmiöistä, jotka voivat kehittyä, kun kohtaa toistuvasti muiden traumaattisia kokemuksia.

Erityisen mielenkiintoiseksi koulutuspäivät muodostuivat siksi, että meistä jokainen oli saman organisaation työntekijöitä eri palvelualoilta. Moniammatilliset keskustelut avasivat uusia näkökulmia ja syvensivät ymmärrystä siitä, miten kriisitilanteet näyttäytyvät eri rooleissa ja toimintaympäristöissä. Koulutus vahvisti samalla ammatillista osaamistani kriisityön ja jälkipurun käytännöistä. Opin reflektoimaan omia reaktioitani kuormittavissa tilanteissa ja sain konkreettisia työkaluja niiden käsittelyyn. Varmuuteni toimia jälkipurkuohjaajana kasvoi, ja pääsin soveltamaan oppimaani heti koulutuksesta seuraavana päivänä. Kokemus vahvisti ymmärrystäni siitä, kuinka tärkeää on tarjota tukea nopeasti ja rakentaa työyhteisöön avoin, palautumista tukeva ilmapiiri.

Kun ammattilainenkin tarvitsee tukea – asian käsittely ei ole heikkoutta

Koulutuksen myötä huomasin oman ammatillisen kehittymiseni siinä, miten jonkin asian loppuunsaattaminen ei ole jälkipurussa oleellisin asia. Tarkoitus on luoda haastavassa työtilanteessa olleille työntekijöille turvallisuudentunnetta ja ehkäistä stressireaktioita. Itselleni tyypillinen ajatusmalli on asioiden loppuun saattaminen ja tehtävien saaminen valmiiksi. Jälkipurkuohjaus haastaakin ohjaajan hyväksymään sen, että eräällä tavalla keskeneräinen on jo valmis ja onnistunut. Valmista on silloin, kun tunnetasolla on saatu tyyntyminen aikaiseksi ja stressireaktioita purettua.

Ammattiauttajiin kohdistuu yhä asenteita, joiden mukaan tunteiden näyttäminen tai avun pyytäminen olisi heikkoutta. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaakin ratkaisevasti siihen, uskalletaanko järkyttävistä tapahtumista puhua avoimesti. Ilman esihenkilön tukea avun pyytäminen voi olla vaikeaa – varsinkin, jos pelkona on leimautuminen heikoksi. Jälkipurku on ammatillista itsestä huolehtimista, joka suojaa uupumiselta ja vahvistaa työkykyä. Kun työyhteisö sallii tunteet ja tukee toisiaan, se ei vain auta yksilöä – se rakentaa koko tiimin kestävyyttä. (Saari, 2008, s. 281–282.)

Lopuksi – Puhumisessa on voimaa

Kriisityössä ja kuormittavissa työtilanteissa puhuminen ei ole vain keino purkaa tunteita – se on myös tapa rakentaa yhteyttä, palauttaa hallinnan tunnetta ja vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta (SPPL, 2021). Kun keskustelulle annetaan tilaa heti tapahtuman jälkeen, se voi ehkäistä uupumusta ja tukea palautumista jo varhaisessa vaiheessa. Tärkein oivallus voisi olla tämä: joskus yksi keskustelu riittää avaamaan oven toipumiselle.

---

Kirjoittaja:

Veera Lindholm, mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti: Copilot microsoft 2025. Käytetty tekstin lyhentämiseen, lokakuu 2025. https://copilot.microsoft.com

Rudolph, J. W., Simon, R., Dufresne, R. L. & Raemer, D. B. 2006. The 3D Model of Debriefing: Defusing, Discovering and Deepening. Simulation in Healthcare, 1(1), 23-28. Viitattu 13.10.2025 https://journals.lww.com/simulationinhealthcare/fulltext/2006/00110/there_s_no_such_thing_as__nonjudgmental_.6.aspx

Saari, S. 2008. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 281–282.

Sabater, V. 2025. Stressinhallinta kriittisissä tilanteissa: CISM yrityksille. Viitattu 12.11.2025 https://mielenihmeet.fi/stressinhallinta-kriittisissa-tilanteissa-cism-yrityksille/

Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) suositus jälkipurkutoimien järjestämisestä, 2021 https://sppl.fi/content/uploads/2021/03/Suositus_jalkipurkutoimien_jarjestamiseksi_2021.pdf

Työturvallisuuskeskus, 2025. Henkinen työsuojelu ja psyykkinen suoristuskyky. Viitattu 13.10.2025 https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/pelastusala/henkinen-tyosuojelu-psyykkinen-suorituskyky/

Virtanen, S. 2025. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sisäinen koulutus: Jälkipurkuohjaajakoulutus 6-7.10.2025. Henkilökohtainen tiedoksianto 6.10.2025.