Uudistavalle viljelylle ei vielä ole olemassa virallisia standardeja eikä sertifikaatteja. Jokainen toimija määrittelee termin itse. Yleensä puhutaan maan kasvukunnon parantamisesta, luonnon monimuotoisuudesta ja toimivasta vesitaloudesta. Konkreettiset tavoitteet ovat eri toimijoilla kuitenkin hyvin erilaiset.

Osalla organisaatioista uudistavan viljelyn kriteeristö on viiden kohdan mittainen lista, osalla yli kahdenkymmenen. Osassa kriteeristöjä on tarkat raja-arvot mitattaville asioille, osassa vain kehotuksia ”pyrkiä parempaan” tai ”vähentää”. Periaate ilman mittaria tai raja-arvoa voi jäädä pelkäksi kauniiksi ajatukseksi tai olla pahimmillaan viherpesua.

Konkreettinen esimerkki eroista tulee esimerkiksi kasvipeitteisyyden kriteereissä. Baltic Sea Action Group (BSAG) vaatii talviaikaista kasvipeitteisyyttä vähintään 90 prosentilla pinta-alasta (BSAG 2023). Nestlén kriteeristössä riittää 30–70 prosenttia (Nestlé 2022). Molemmat puhuvat uudistavasta viljelystä, mutta vaatimustaso on erilainen.

Kriteeristöjen vertailuun tarvittiin oma työkalu

Uudistavan viljelyn kriteerien vertaileminen on haastavaa. Osa toimijoista on avoimia ja kriteerit löytyvät verkosta parilla klikkauksella. Toisilla ne ovat salassa pidettäviä sopimustietoa, joita kumppanitkin saavat vain allekirjoituksen jälkeen. Opinnäytetyössä käsiteltiin vain julkisesti saatavilla olevat kriteeristöt, jotta tulokset voidaan julkaista avoimesti.

Työkalussa jokainen kriteeri jaotellaan yhtenäisellä tavalla: periaate (esimerkiksi kasvipeite), menetelmä (ympärivuotinen kasvipeite), mittari (prosentteina peittävyyttä) ja raja-arvo (vähintään 90 prosenttia). Kaikki kriteeristöt järjestettiin tähän samaan muotoon, ja niitä verrattiin matriisissa BSAG:n kriteereihin ja viljelytukien ehdollisuuden ehtoihin.

Pisteytyksessä jokainen kriteeri saa arvon asteikolla miinus kahden ja plus kahden välillä. Jos tarkasteltavan toimijan kriteeri on tiukempi tai tarkempi kuin vertailukohteen vastaava, se saa pluspisteitä; jos se on löysempi, miinuspisteitä. Kokonaistulos ilmoitetaan prosentteina: 100 prosenttia tarkoittaa samaa tasoa kuin vertailukohde, yli 100 vertailukohdetta tiukempaa ja alle 100 löyhempää.

Kun yhdeksän toimijan uudistavan viljelyn kriteeristöt pisteytettiin BSAG:n kriteereitä vasten, tulokset vaihtelivat 63 prosentista 231 prosenttiin.

Kärjessä sertifiointiin tähtäävät, hännillä mainospuheet

Vertailun kärkeen nousivat Regenagri ja Danone. Molemmilla on laaja kriteeristö: Danonella 24 kohtaa, Regenagrilla 20, ja lähes jokaiselle kriteerille on mittari ja kolmiportainen raja-arvo. Regenagri on suunniteltu sertifiointiin, ja se näkyy. Kriteerit on rakennettu auditoitaviksi alusta asti. BSAG:n oma kriteeristö sijoittui kolmanneksi ehdollisuutta vasten vertailtaessa.

Keskikastissa olivat Nestlé, McCain ja Unilever. Kiinnostava havainto oli Unileverin kriteeristön laajuus yhdistettynä mittareiden puuttumiseen: listassa on paljon periaatteita, mutta ei juurikaan mitattavia raja-arvoja. Pelkkä kriteeristön pituus ei siis takaa vaativuutta.

Häntäpäässä olivat Yara, Fazer ja Raisio, ja BSAG-vertailussa myös Valio. Näitä yhdisti lyhyt kriteeristö ja mittareiden ja raja-arvojen lähes täydellinen puuttuminen. Monessa kohdassa luki vain, että jotakin ”suositaan” tai ”pyritään vähentämään”. Tällaiset ilmaukset eivät vielä takaa mitään konkreettista muutosta viljelytoimiin.

Opinnäytetyössä pisteytettiin vain julkisesti saatavilla olevia kriteeristöjä. Monella yrityksellä voi olla sopimuskumppaneille huomattavasti tarkempia vaatimuksia, mutta ne eivät ole kenenkään ulkopuolisen arvioitavissa. Tämä herätti työn aikana kysymyksen, johon en löytänyt hyvää vastausta: Miksi piilottaa teot, jotka parantavat maailmaa ja yrityksen brändiä?

Viherpesun riski on aito

Syyskuussa 2026 EU-tasolla voimaan tuleva EU:n viherpesudirektiivi tiukentaa yritysten ympäristöväitteille asetettavia vaatimuksia (Direktiivi (EU) 2024/825). Suomessa on esitetty puolen vuoden jatkoaikaa ennen direktiivin käytännön soveltamista. Jatkossa väitteet pitää pystyä todistamaan. Uudistavan viljelyn kohdalla tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä termi on vielä vakiintumaton.

Pelkkä oikeanlaisen termin käyttäminen ei vielä kerro käytännön toimien laadusta. Jos kriteeristöstä puuttuvat mittarit ja raja-arvot, siihen voi sitoutua ilman, että mitään käytännössä muuttuu. Pahimmillaan uudistavan viljelyn termi on markkinointikeino ilman todellista ekosysteemien tilan parantumista. Kriteeristöjen eroja on siksi tärkeää tuoda näkyväksi.

Työkalu BSAG:n käyttöön ja jatkokehitykseen

Työkalu jää BSAG:n käyttöön, ja toimeksiantaja voi täydentää sitä omalla tarkemmalla tiedollaan kriteeristöistä. Koska BSAG:lla on pääsy myös salassa pidettäviin sopimustietoihin, heidän pisteytyksensä voi antaa vieläkin tarkemman kuvan todellisista eroista kuin oma julkisiin lähteisiin rajoittunut vertailuni.

Työkalu voi toimia myös jatkokehityksen pohjana. Exceliin kerätty tietopankki ja matriisivertailu antavat lähtökohdan esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen pisteytyksessä ja analyysissa. Työkalua voi muokata jatkossa esimerkiksi visuaalisemmaksi ja luoda pisteytykseen painotuksia.

Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?

Uudistavan viljelyn kasvava suosio on hyvä asia, jos se johtaa oikeisiin tekoihin. Hyvinvoiva maaperä tuo ruokaturvaa, vähentää tuotantopanosten tarvetta ja hillitsee ilmastonmuutosta toimivan hiilensidonnan kautta. Nyt tehtyjen ratkaisujen vaikutukset näkyvät vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja eteenpäin.

Vaarana on kuitenkin myös päätyä harhaan. Siksi kriteeristöjen eroja pitää voida arvioida. Opinnäytetyössä kehitetty työkalu ei ratkaise ongelmaa, mutta se tekee erot näkyviksi ja antaa mahdollisuuden arvioida, mitkä toimijat edistävät ekosysteemien tilaa. Mitä selkeämmin kriteeristöt ovat saatavilla, sitä helpompi ulkopuolisen on arvioida niiden todellista ohjausvaikutusta. Tämä lisää luottamusta toimijaa ja tavoitteita kohtaan.

Uudistava viljely voi parhaimmillaan muuttaa maatalouden suuntaa kokonaisvaltaisesti. Mutta vain, jos kauniiden sanojen takana on myös mittareita ja raja-arvoja. Kuinka tiedämme muutoksen tapahtuvan, jos emme mittaa sitä?

Erilaisten toimijoiden uudistavan viljelyn vaatimuksia vertailtiin Savonialla ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Työn toimeksiantajana toimi BSAG, joka on yksi uudistavan viljelyn edelläkävijöitä Suomessa. BSAG:lla oli aito tarve verrata erilaisia kriteeristöjä keskenään, mutta työkalua ei ollut olemassa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi Excel-pohjainen vertailutyökalu ja selvitys siitä, kuinka paljon uudistavan viljelyn kriteerit todellisuudessa eroavat toisistaan.

---

Kirjoittajat

Janne Niiranen, Agrologi AMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

BSAG 2023. Uudistavan viljelyn kriteerit. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2023/07/CA_kriteerit_FI.pdf. Viitattu 27.2.2026.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/825, annettu 28. helmikuuta 2024, direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32024L0825. Viitattu 22.6.2026.

Nestlé 2022. Nestlé Agriculture Framework Measures. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.nestle.com/sites/default/files/2022-12/nestle-agriculture-framework-measures.pdf. Viitattu 18.4.2026.

Raisio n.d.a. Kestävän viljelyn sopimus. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.raisio.com/viljelijat/sopimusvaihtoehdot/kestavan-viljelyn-sopimus/. Viitattu 17.2.2026.

Raisio n.d.b. Tietoa meistä. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.raisio.com/tietoa-meista/. Viitattu 17.2.2026.

Soil Capital 2026. Drought Resilience – Farming, Risk & Measurable Outcomes. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.soilcapital.com/news/drought-resilience—farming-risk-measurable-outcomes. Viitattu 22.6.2026.