Savonian jatkuva oppiminen toteutti yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa yhteensä kolme Valmentavan johtamisen -valmennusprosessia. Ensimmäinen valmennusryhmä aloitti helmikuussa 2024, toinen syyskuussa 2024 ja viimeinen helmikuussa 2025.

Koulutuksen sisältö

Koulutuksen osallistujat työskentelivät erilaisissa esihenkilö- ja päällikkötehtävissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella, eri palvelualueilla ja yksiköissä. Koulutusta valmisteltiin, toteutettiin ja arvioitiin vahvasti yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja valmennusprosessi kytkettiin osaksi hyvinvointialueen omaa valmentavan johtamisen viitekehystä.

Koulutus toteutettiin lähikoulutuksena ja itsenäisenä verkko-opiskeluna Edunian sähköisessä oppimis- ja valmennusympäristössä. Näin mahdollistettiin koulutukseen osallistuvalle eri alueilta tulevien muiden osallistujien kanssa verkostoituminen, yhteiskehittäminen ja valmentavan johtamisen viitekehyksen juurruttaminen osaksi päivittäistä arjen työtä. Itsenäisessä verkko-opiskelussa tuettiin valmennusprosessin kulkua. Koulutus sisälsi kehittämistehtävän omaan työyksikköön sekä henkilökohtaiset valmennuskeskustelut oman esihenkilön kanssa prosessin aikana. Kehittämistehtävällä varmistettiin valmentavan johtamisen oppien ja osallistavan kehittämisen prosessin ja menetelmien juurruttamista osaksi hyvinvointialueen toimintaa.

Valmentava johtaminen ohjaa ratkaisukeskeiseen toimintaan

Valmentava johtaminen edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista, voimaannuttaa ja kehittää henkilöstöä sekä edistää työhyvinvointia. Valmentava johtaminen lisää henkilöstön vastuunottamista ja itseohjautuvuutta. Esihenkilötyön osalta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilöstö jätettäisiin niin sanotusti oman onnensa varaan. Sen sijaan esihenkilön tuki, rohkaisu, kannustus sekä onnistumisten huomioiminen ja palaute ovat tärkeitä tekijöitä.

Keskeistä roolia valmentavassa johtamisessa näyttelee myös kysymysten esittäminen. Kysymykset oivalluttavat, auttavat selkeyttämään tavoitteita sekä keinoja tavoitteiden saavuttamiseen. Valmentavassa johtamisessa ei ole kyse kuitenkaan pelkkien kysymysten esittämistä, eikä myöskään siitä, että esihenkilö ei tekisi päätöksiä. Kyllä esihenkilö edelleen tekee päätöksiä. Keskeistä on kuitenkin henkilöstön osallistaminen. Esimerkiksi toiminnan kehittämisessä henkilöstöllä on usein erittäin hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen. Osallistaminen edistää myös henkilöstön sitoutumista asian eteenpäinviemiseen. Oleellisia seikkoja valmentavassa johtamisessa ovat myös läsnäolo, kuuntelu ja dialogi. Valmentavassa johtamisessa lähestymistapa on ratkaisukeskeinen.

Kehittämistehtävissä harjoiteltiin valmentavan johtamisen menetelmiä

Koulutuksen sisältämän kehittämistehtävän tavoitteena oli toteuttaa konkreettinen kehittämisprosessi omassa työyksikössä. Kehittämistehtävän aiheet nousivat osallistujien todellisesta tarpeesta. Koulutusten aikana kehitettiin esimerkiksi kokous- ja palaverikäytäntöjä, valmentavaa perehdytystä, työntekijöiden itseohjautuvuutta sekä erilaisia toiminnan prosesseja.

Kehittämistehtävissä hyödynnettiin Leanin A3-työkalua ja se ohjasi myös prosessin aikaista ryhmämuotoista sparrausta. Sparrauksissa valmentavalla otteella tuettiin osallistujien kehittämisen suunnittelua, toteuttamista ja implementointia. Sparraustapaamiset toteutuivat työpajoina, joissa osallistujat jakoivat kollegiaalisesti osaamistaan ja kokemuksiaan ja näin edistivät toinen toisensa kehittymistä ja kunkin työyhteisön osallistavan kehittämisen prosessia. Tapaamisissa tuettiin pienin harjoittein myös osallistujien voimavaroja. Henkilökohtaisena oppimisen välineenä oli myös oppimispäiväkirja, johon kannustettiin kirjaamaan prosessin aikaisia huomioita, ideoita ja oivalluksia.

Kehittämistehtävät esiteltiin jokaisen puolen vuoden mittaisen valmennusprosessin päätöstilaisuudessa, ja näin tuettiin hyvien käytäntöjen siirtymistä myös hyvinvointialueen yhteiseen kehittämiseen.

Osallistujien kokemat haasteet ja onnistumiset

Valmennuksen aikana tehdyt kehittämistehtävät olivat monipuolisia ja osallistujat antoivat palautetta, että tiivis prosessi tuki etenemistä teemoissa, joiden kehittäminen oli joka tapauksessa ajankohtaista ja tärkeää. Sparraustapaamisissa jaetut hyvät käytännöt ja vertaispalaute edistivät kehittämistä ja auttoivat löytämään uusia näkökulmia omaan työhön. Koska kehittämistyöt rajattiin selkeästi, oli edistyminen arvioitavissa ja tuloksia saavutettiin prosessin aikana. Työskentelyyn kuuluva työyhteisöä kaikissa vaiheissa osallistava menetelmä lisäsi motivaatiota ja vastuun jakautumista.

Organisaatiolle valtavasti tukea

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaisena johtamisen viitekehyksenä on ollut hyvinvointialueen käynnistymisestä asti valmentava johtaminen. Hyvinvointialue toteutti vuonna 2023 omaa esihenkilöiden perehdyttämistä ja koulutusta valmentavan johtamisen perusteisiin ja Savonian kanssa yhdessä suunniteltu valmennuskokonaisuus täydensi erinomaisesti viitoitettua suuntaa.

Yhteistyössä suunniteltu kokonaisuus, jossa oli nähtävissä vahva valmentavan johtamisen osaaminen Savonian valmentajien toimesta, täydensi erinomaisesti organisaation osaamisen tarvetta ja osallistujien osaamista. Arkeen sidotut kehittämistyöt, joilla valmentavaa johtamista ja sitä kautta valmentavaa työkulttuuria juurrutettiin toimintayksiköihin ja työyhteisöihin olivat erinomaisia. Kehittämistyön sparraaminen alueellisissa ryhmissä toi erilaista mallia myös esihenkilötyön toteuttamiseen. Yhdessä ja tiiminä oppiminen on tehokas keino, myös työyhteisöjen osaamisen lisäämiseksi.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella oli valmennusten aikaan suuria organisaatiouudistuksia, sekä taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut, jotka haastoivat osallistujien ajallisia ja voimavarallisia resursseja. Valmennuksellisissa päivissä esihenkilöillä oli mahdollisuus hakea valmentavan johtamisen- ja työkulttuurin kehittämisen rinnalla myös kollegiaalista tukea haastaviin tilanteisiin.

Yhteisesti toteutetut valmennukset tukivat Pohjois-Savon valmentavan johtamisen implementointia saumattomasti ja auttoivat omalta osaltaan organisaatiota kehittymään kohti valmentavaa työkulttuuria.

Kirjoittajat

Marjo Heikkinen, lehtori, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, marjo.heikkinen@savonia.fi

Annika Ojala, koulutussuunnittelija, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu, annika.ojala@savonia.fi

Hanna Ripaoja, työyhteisövalmentaja, sh (YAMK), Pohjois-Savon hyvinvointialue, hanna.ripaoja@pshyvinvointialue.fi

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu, paivi.tikkanen@savonia.fi

Ilkka Virolainen, lehtori, KTT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu, ilkka.virolainen@savonia.fi