Kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, mieleen nousevat usein viranomaiset, puolustusvoimat ja pelastuslaitos. Kuitenkin yhteiskuntamme todellinen kriisinkestävyys rakentuu paljon laajemmalle pohjalle – arjen turvallisuutta ja ylläpitävät myös vapaaehtoiset ja järjestöt. Näiden toimijoiden rooli korostuu myös poikkeusoloissa.

Arjen turvaajat ja yhteisöllisyyden rakentajat

Arjessa vapaaehtoiset ja järjestöt tarjoavat monipuolista tukea, palveluita ja toimintaa, jotka täydentävät julkisia palveluita ja luovat yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, nuorisojärjestöt ja sosiaali- ja terveysalan järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia harrastaa, osallistua ja löytää oma paikka yhteiskunnassa. Vapaaehtoistoiminta lisää osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa luottamusta – sekä ihmisten välillä että suhteessa yhteiskuntaan.

Järjestöt ja vapaaehtoiset poikkeusoloissa

Poikkeusoloissa, kuten suuronnettomuuksissa, pandemioissa tai muissa kriiseissä, vapaaehtoisten ja järjestöjen merkitys korostuu entisestään. Ne pystyvät reagoimaan nopeasti, tavoittamaan haavoittuvassa asemassa olevia ja täydentämään viranomaisten toimintaa. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ry, Pelastusarmeija ja monet muut järjestöt ovat olleet avainasemassa auttamassa niin evakuoinneissa, henkisessä tuessa kuin ruoka-avussa.

Vapaaehtoiset tuovat mukanaan paikallistuntemusta, joustavuutta ja inhimillistä kohtaamista, jota ei voi korvata pelkällä viranomaisorganisaatiolla. Heidän panoksensa mahdollistaa yhteiskunnan nopeamman toipumisen kriiseistä ja vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta.

Kokonaisturvallisuuden näkökulma

Suomalainen kokonaisturvallisuusmalli perustuu siihen, että turvallisuus on yhteinen asia – sitä rakennetaan yhdessä viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten kesken. Vapaaehtoiset ja järjestöt ovat tässä mallissa keskeisiä toimijoita: he osallistuvat varautumiseen, viestintään, koulutukseen ja käytännön auttamiseen. Heidän kauttaan yhteiskunta saa käyttöönsä valtavan määrän osaamista, kokemusta ja auttamishalua. Vapaaehtoistoiminta osana henkistä kriisinkestävyyttä on kärkenä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen timantissa.

Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa, kun yhteiskunta kohtaa uusia uhkia, kuten kyberhyökkäyksiä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai väestön ikääntymistä. Järjestöjen ja vapaaehtoisten rooli on myös muuttumassa: digitaaliset alustat, uudet toimintatavat ja monikulttuurisuus tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Vapaaehtoistoimijat merkittävässä roolissa myös Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen rakentamisessa

Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion kaupunki ovat rakentamassa kansallista Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta. Valmisteluhankkeen yksi tärkeimmistä alkuvaiheen toiminnoista on ollut alueellisen ja kansallisen kokonaisturvallisuuden tilannekuvan luominen – mitä kaikkea meillä alueella ja Suomessa jo osataan, mitä hyviä käytänteitä meillä jo on, mitä voimme tehdä paremmin yhdessä ja mitä puuttuu.

Tutustuminen vapaaehtoistoimintaan ja keskustelut järjestöjen kanssa ovat olleet merkittävässä roolissa kansallisen tilannekuvan rakentumisessa. Esimerkiksi SPR, Veripalvelu, Kuopion Seudun Maanpuolustusnaiset, Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys, Martat sekä Pohjois-Savon Sotaorvot ovat toimijoita, jotka tekevät merkityksellistä työtä niin arjessa kuin myös poikkeusoloissa. Suomen Meripelastusseura ja Pohjois-Savon Järvipelastajat tekevät ihmishenkiä pelastavaa vapaaehtoistyötä osana suomalaista pelastuspalvelumekanismia. Myös urheiluseurat, kulttuuritoimijat ja monet muut vapaaehtoisjärjestöt ovat keskeisiä tukipilareita henkisen kriisinkestävyyden vahvistajina.

Näiden kaikkien toimijoiden merkitys on nostettu korkealle myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Olemme varmoja, että myös Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen avulla voimme tulevaisuudessa entisestään vahvistaa näiden toimijoiden asemaa ja merkitystä sekä edistää heidän verkostoitumistaan.

---

Kirjoittaja: Pia Viklund, hankejohtaja, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

---