
Savonia-artikkeli: Vastakkainasettelusta rakentavaan keskusteluun ympäristödialogilla
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ympäristön saastuminen sekä luonnonvarojen ja energian liikakäyttö haastavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta ja kestävää elämäntapaa. Ilmastotyön ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen kytkemiseksi osaksi yhteiskunnan kehittämistä tarvitaan luovaa ajattelua sekä keskinäistä vuoropuhelua. Usein haasteena kuitenkin on se, kuinka puhua monia tunteita herättävästä aiheesta rakentavasti – samalla ymmärtäen ihmisten erilaisia näkökulmia. Ympäristödialogit tarjoavat kanavan rakentavaan ja vuorovaikutteiseen keskusteluun.
Savonia-ammattikorkeakoulun Kestävä yhteiskunta -tutkimusala aloitti tämän syksyn ympäristödialogi -koulutuksen rivakalla otteella. Kouluttajina toimivat oivalliset ilmastoasiantuntijat TKI-asiantuntija Raisa Leinonen sekä EU:n ilmastolähettiläs ja TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo. Ympäristödialogi -koulutuksessa, opitaan ohjaamaan keskustelua sekä keskustelemaan tunteita nostattavista aiheista rakentavasti ja vuorovaikutteisesti.

Tavoitteena kunnioittava ja luottamuksellinen ilmapiiri
Koulutuksen alkuun kuulimme videotervehdyksen Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahdelta. Koulutuksessa saimme vinkkejä ja opastusta, kuinka iänaikainen vastakkainasettelu ja väittely voidaan kääntää rakentavaksi keskusteluksi. Tässä metodissa näkemyseroista huolimatta, osapuolet kuulevat ja kuuntelevat toistensa mielipiteitä ja näkökantoja. Hyvin usein keskustelu ympäristöasioista – olipa kyse ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta tai vaikkapa sähköautojen ekologisuudesta – kehkeytyy lopulta väittelyyn ja tilanteeseen, jossa ”se, joka huutaa kovimpaan, on oikeassa”. Ympäristödialogi tuo tähän lempeän ratkaisun. Dialogi antaa keskustelijoille tilaa sekä rauhan pitää ja puolustaa omaa mielipidettä, toisten mielipiteitä väheksymättä.
Dialogissa ei yritetä ”käännyttää” muita ajattelemaan samalla tavalla kuin itse, eikä myöskään oleteta, että sinä muutat mieltäsi. Ympäristödialogissa kunnioitetaan keskustelukumppania ja rakennetaan vahvaa luottamuksen ilmapiiriä. Avoin dialogi on taito, jota meidän kaikkien tulisi vaalia jokapäiväisessä kanssakäymisessä toistemme kanssa.
Ympäristödialogin inhimilliset pelisäännöt
Rakentavassa ympäristödialogissa kutsutut ja osallistuvat osapuolet perehdytetään ennen tilaisuuden alkua metodin pelisääntöihin. Näitä sääntöjä ovat mm. älä keskeytä toisen puheenvuoroa puhumalla päälle tai muuten häiritsemällä ja ole läsnä ja kunnioita toisia. Mielestäni aika lailla normaalin ihmisen normaalia käytöstä kaikkialla muualla kuin väittelytilaisuuksissa. Keskustelu alkaa luonnollisesti aiheen esittelyllä ja lyhyellä avauspuheenvuorolla. Tilaisuuden vetäjällä on jo tässä vaiheessa suuri vastuu ja valta vaikuttaa, kuinka dialogi tulee etenemään. Avauspuheenvuoron tulisi olla sanomaltaan neutraali ja keskustelijoita provosoimaton faktoihin perustuva alustus. Keskusteluun osallistujia kehotetaan käyttämään puheenvuoroissaan ns. arkikieltä tiedeslangin sijaan ja kertomaan omaan kokemukseen perustuvista tilanteista ja tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet henkilökohtaisen mielipiteen muodostumiseen.
Dialogi haastaa keskustelijat porautumaan aiheeseen syvemmälle ja käsittelemään yhdessä, turvallisessa ympäristössä myös niitä ahdistavia ja jopa pelottavia asioita, jotka yleensä keskustelussa hautautuvat keskinäisen väittelyn ja nokittelun alle. Hyvin johdettu ja ohjattu vuorovaikutteinen dialogi antaa keskustelijoille uusia näkökantoja ja avarampaa katsomusta aiheeseen kotiin viemiseksi. Allekirjoittaneella vasta-alkajalla tähän on varmasti vielä matkaa, mutta tahtotila on ainakin kohdillaan. Kotiläksyksi saimme käyttää juuri oppimiamme taitoja ja johtaa seuraavassa tilaisuudessa ympäristödialogia itse valitsemastamme aiheesta. Vielä kun löytäisin aiheen, johon minulla ei ole vahvoja mielipiteitä tai mielikuvia. Voinko oppia hyväksi dialogin fasilitaattoriksi, vai taannunko kovaääniseksi takarivin agitaattoriksi?
Metodin kokeilua käytännössä
Olemme aloittaneet Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hankkeessa ympäristödialogi-metodiin pohjautuvan keskustelujen sarjan, johon olemme kutsuneet paikallisia toimijoita avoimeen keskusteluun uusiomateriaalien kierron kehittämisen suhteen. Kiinnostuitko? Seuraa hankkeen sivuja osoitteessa kiertotaloudella.fi. Julkaisemme aiheesta pian lisää.
Kirjoittaja: Taru Rahkonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu