Sormet läppärin näppäimillä termosmuki vieressä

Savonia-artikkeli: Vastuullinen yritys rakentaa tulevaisuutta

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Kansainvälisistä osaajista puhutaan jatkuvasti mediassa. Aihe on ajankohtainen, sillä työelämästä pois siirtyvän väestön määrä on suurempi kuin uusien työmarkkinoille tulevien tekijöiden määrä (Elinkeinoelämän keskusliitto n.d.). Työskentelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) Tourism Management tutkinto-ohjelman parissa, ja näen lähietäisyydeltä, kuinka kansainväliset opiskelijat pyrkivät integroitumaan suomalaiseen työelämään. Elinkeinoelämän keskusliitto (n.d.) näkeekin ulkomaalaiset opiskelijat tärkeänä kohderyhmänä, joiden kiinnittymistä Suomeen on edistettävä. Tällä on myös yritysten sekä yhteiskunnan kannalta merkittävä linkitys kestävyyteen ja vastuullisuuteen.

Yritysvastuu näkyy myös sosiaalisena kädenjälkenä

Yritysten arvot Suomessa tukevat usein kestävyyttä, minkä lisäksi vastuullisuus nähdään kilpailuetuna. Vastuullisuuden edelläkävijöille ei enää riitä jalanjäljen pienentäminen, eli oman toiminnan negatiivisten vaikutusten minimointi. Vastuullisen yrityksen mainetta tavoittelevien tuleekin kiinnittää huomiota myös kädenjälkeensä, eli siihen, mitä positiivista ympärille luodaan. (Hellström & Parkkonen 2022.)

Kädenjäljestä puhuttaessa ajatukset kohdistuvat usein ekologiseen kestävyyteen, mutta sen lisäksi yrityksillä on mahdollisuus erottua sosiaaliseen kädenjälkeensä avulla. Sosiaalinen vastuullisuus viittaa yrityksen suhteeseen ihmisiin ja yhteiskuntaan (Mitä tarkoittaa sosiaalinen vastuullisuus? 2023). Yhteiskunnan kehittäminen on osa sosiaalista vastuuta (Suomen YK-liitto n.d.), ja näin ollen kädenjäljen kasvattaminen onkin merkityksellistä.

Työharjoittelija – riski vai mahdollisuus?

Vastuullinen yritys ennakoi vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia (Hellström & Parkkonen 2022). Väestön ikääntyminen ja kansainvälisten osaajien tarve on jatkuvasti esillä. Matkailu- ja ravitsemisalalla työvoimapulasta on puhuttu paljon koronan jälkimainingeissa, ja sen on nähty myös hidastavan alan kasvua (Työvoiman saatavuus matkailu- ja ravintola-alan kohtalonkysymys – ”saatavuusharkinnasta tulisi luopua kokonaan” 2023). Erityisesti matkailu- ja ravitsemisalalla on syytä ryhtyä toimiin, sillä kyse ei ole pelkästään kestävästä tulevaisuudesta, vaan liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta ja toimialan elinvoimasta.

Työssäni tuen restonomiopiskelijoita työharjoitteluun liittyvissä asioissa, ja pyrin luomaan myös kansainvälisille opiskelijoille edellytyksiä löytää palkaton työharjoittelupaikka. Keskusteluissa alan ammattilaisten kanssa nousee usein esiin, kuinka perehdytys- ja muut työprosessit olisivat hankalia toteuttaa englanniksi, tai että asiakkaat edellyttävät suomenkielistä palvelua.

Ymmärrän toki haasteet, ja on varmasti tilanteita, joissa sujuva suomen kieli on välttämätöntä. Ennen matkailua mieleeni tulee kuitenkin esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat, joiden kielitaidon puutteella voi olla vakavia seurauksia.

Ymmärrän myös, että palvelualan yritys haluaa pitää laadustaan kiinni, ja kotimainen kieli on osa sitä. Voisi kuitenkin olla syytä pohtia, kuinka paljon asiakkaan kokema laatu todellisuudessa kärsii, jos ravintolan arjessa on mukana opiskelija, joka harjoittelee ammattiosaamisen ohella suomen kieltä. Opiskelijaa ei siis jätetä yksin pyörittämään yritystä, vaan kielitaidosta riippumatta opiskelija on oppimassa. Näin ollen tilanne, jossa asiakkaalle ei ole tarjolla suomenkielistä palvelua, ei ole riippuvainen opiskelijan läsnäolosta.

Oppiminen tapahtuu usein käytännön kautta

Korkeakouluopiskelijalle työharjoittelu on pakollinen osa tutkintoa, ja sen aikana hän kehittää ammattitaitoaan, ja joskus myös kielitaitoaan. Kukaan ei opi asiakaspalvelua, hotellijärjestelmiä, tapahtuman järjestämistä tai tarjoilua pelkästään kirjasta lukemalla. Sama pätee kielen opiskeluun. Opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuden oppia käytännön kautta, ja suomalainen yhteiskunta tarvitsee opiskelijoita, jotta meillä on ammattitaitoista työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Ohjaamani opiskelijat opiskelevat suomea tutkintoonsa kuuluvilla pakollisilla opintojaksoilla, jonka lisäksi moni jatkaa kielen opiskelua osana vapaasti valittavina opintoina. Opintojaksot antavat askeleita kohti kielitaitoa, mutta olen saanut seurata myös harppauksia kielitaidossa, kun opiskelijat ovat päässeet suomalaisiin työympäristöihin harjoittelemaan.

Elinvoimainen huominen vaatii investointeja

On totta, että kansainvälisen opiskelijan harjoittelun ohjaaminen voi vaatia enemmän kuin suomenkielisen. Prosessien kääntäminen muulle kuin suomen kielelle vaatii panostuksia, perehdytyksen pitäminen englanniksi ei tule samalta lonkalta kuin suomeksi. Tänä päivänä teknologiaa voi kuitenkin hyödyntää tässäkin lukuisin eri tavoin.

Nyt on pakko ottaa vastuu huomisesta. Jos yrityksen tavoitteena on palvella asiakkaitaan myös tulevaisuudessa ammattitaitoisesti suomen kielellä, on välttämätöntä mahdollistaa opiskelijoiden harjoitella sekä ammattitaitoaan että kielitaitoaan.

Monimuotoisten työyhteisöjen hyötyihin syventymättä, myös tästä ”investoinnista” voi olla konkreettista etua liiketoiminnan näkökulmasta. Opiskelijan kansainvälinen tausta voi auttaa sinua ymmärtämään paremmin kansainvälisiä asiakkaita, tai hänen aiempi työkokemuksensa toiselta puolelta maapalloa voi synnyttää uusia ideoita yrityksesi toimintaan keskellä kauneinta Järvi-Suomea. Ja kun toimialalla tuskaillaan osaavan sesonkityövoiman saatavuuden kanssa, on sinulla harjoittelun aikana perehdytetty tekijä valmiina.

Vastuullisuus ei siis ole vain arvo, se on tekoja, joiden avulla rakennetaan myös tulevaisuuden työelämää.


Kirjoittaja: Riitta Koivisto, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto


Lähteet:

Mitä tarkoittaa sosiaalinen vastuullisuus? 2023. Elinkeinoelämän keskusliitto 15.12.2023, Uutinen. https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/mita-tarkoittaa-sosiaalinen-vastuullisuus/. Viitattu 25.10.2025.

Elinkeinoelämän keskusliitto n.d. Työtä ja tekijöitä Suomeen. Verkkojulkaisu. https://ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/tyoperainen-maahanmuutto/. Viitattu 25.10.2025.

Työvoiman saatavuus matkailu- ja ravintola-alan kohtalonkysymys – ”saatavuusharkinnasta tulisi luopua kokonaan” 2023. Matkailu ja ravintolapalvelut MaRa ry 13.02.2023, Uutinen. https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/2023/tyovoiman-saatavuus-matkailu-ja-ravintola-alan-kohtalonkysymys-saatavuusharkinnasta-tulisi-luopua-kokonaan.html?p252=8. Viitattu 26.10.2025.

Hellström, E. & Parkkonen, P. 2022. Vastuullisuuden tulevaisuus: Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden? Sitra. Sitran selvityksiä 214. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/sitra_vastuullisuuden_tulevaisuus_fin_0822.pdf. Viitattu 26.10.2025.

Suomen YK-liitto n.d. Yritysvastuun sanasto. Verkkojulkaisu. https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/yritysvastuun_sanakirja_0.pdf. Viitattu 25.10.2025.