Vuonna 2023 Suomessa oli 579 364 mikro- ja pk-yritystä, joka on 99,9 % kaikista Suomen yrityksistä. Samana vuonna mikro- ja pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli yhteensä 295 miljardia. (Suomen virallinen tilasto 2024.) Sanomattakin on selvää, että näiden yritysten rooli kestävän kehityksen edistämisessä on merkittävä ja siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Tässä artikkelissa pohditaankin yritysvastuun nykytilaa pk-yritysten näkökulmasta ja esitellään Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hankkeen verkkosivuille vuoden 2025 aikana rakentuvaa vastuullisuuden palvelukarttaa sekä sen mahdollisuuksia tukea pk-yrityksiä matkalla kestävään liiketoimintaan. Aloitetaan kuitenkin kertaamalla mitä yritysvastuu on.

Yritysvastuu pähkinänkuoressa

Yritysvastuun kokonaisuuden voi kiteyttää talomalliin (kuva 1). Talomallin kivijalkana ovat yrityskulttuuri, arvot sekä päätöksenteko ja toimintatavat. Talon seinät muodostuvat taloudellisesta-, kulttuurisesta- sekä sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Tärkeänä osana yritysvastuun toteutumista on talon katto, joka muodostuu aktiivisesta eri sidosryhmät huomioivasta viestinnästä. Yritysvastuun toteutumisen kannalta ratkaisevaa on, että jokainen osa-alue huomioidaan tasavertaisesti kestävän rakenteen luomiseksi. (Liappis, Pentikäinen & Vanhala, 2019. 7–10.)

KUVA 1. Yritysvastuun talo (mukaillen Liappis ym. 2019, 7–10; Sakko 2008, 43–46)

Kokonaisuudessaan yritysvastuu toteutuu vasta, kun yrityksen toiminnassa otetaan huomioon niin sitova kuin ei-sitova sääntely. Sääntely on toiminnan ohjaamista linjauksin, jotka ovat joko oikeudellisesti sitovia, ei-sitovia suosituksia tai itsesääntelyä. Näin ollen yrityksiä sitoo niin kansainväliset sopimukset, kuin EU:n direktiivit ja asetukset sekä Suomen lainsäädäntö. (Liappis ym. 2019, 7, 42.) Yritysten itsesääntelyn osalta mainittakoon Code of Conduct, joka tarkoittaa yrityksen eettisiä periaatteita. (Liappis ym. 2019, 7, 42-44, 142) Ei-sitovan sääntelyn osalta YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals = SDG) toimivat yritysvastuun viitekehyksenä. Tavoitteet tulivat voimaan vuonna 2016 ja ne pyrkivät muuttamaan globaalia kehitystä niin, että ihmisoikeudet, ihmisten hyvinvointi, yhteiskuntien vakaus ja taloudellinen vauraus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on 17 ja alatavoitteita 169. Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät toisiinsa, ja tarkasteltaessa yhtä osa-aluetta, tulee toiminnan vaikutukset muihin osa-alueisiin arvioida. (Suomen YK-liitto n.d.)

Yritysvastuun juna hidastaa, nyt on pk-yritysten aika hypätä kyytiin

Euroopan edellisen komission poliittisena tavoitteena oli edistää kestävyyttä ja mahdollistaa yritysvastuu kilpailueduksi kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteen myötä EU:n yritysvastuuta ja raportointia ohjaava lainsäädäntö kasvoi voimakkaasti. Euroopan nykyinen komissio tähtää lainsäädännön selkeyttämiseen, hallinnollisten kustannusten pienentämiseen ja EU:n kilpailukyvyn parantamiseen. Komissio onkin keväällä 2025 antanut Omnibus-ehdotuksen yritysten kestävyyssäätelyn keventämisestä. Ehdotuksesta on jo hyväksytty suurten yritysten kestävyysraportoinnin ja huolellisuusvelvoitteen lykkääminen. Omnibus-ehdotus ei suoranaisesti vaikuta pk-yrityksiin, mutta se korostaa pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME) roolia. (Suomen Taloushallintoliitto ry 2025.)

Vaikka EU jarruttaa yritysvastuun velvoitteista, yritysten sidosryhmien odotukset vastuullisuudesta jatkavat kasvuaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi OP Ryhmän teettämästä suuryritystutkimuksesta 2025, jonka mukaan 86 % tutkimukseen osallistuneista 137 yrityksestä koki tarvetta kiristää vaatimuksia alihankkijoiden vastuullisuudesta. Lisäksi vastuuttomia alihankkijoita vaihdetaan herkästi. (OP Ryhmä & Nordic Institute of Business & Society NIBS n.d, 59–60, 38.) Tämän olisi syytä toimia pk-yrityksille signaalina kiriä kestävyystoimissa kiinni suuryrityksiä sekä vastata paremmin suuryritysten vaatimuksiin vastuullisuustoimista.

Vastuullisuuden palvelukartta kokoaa yritysvastuun helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi

Pk-yritysten tuen tarve vastuullisuusasioissa on ilmeinen. Esimerkiksi keväällä 2024 tehdystä Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometristä kävi ilmi, että vain hieman yli viidennes

5 052 vastanneesta yrityksestä oli kartoittanut liiketoimintansa ilmastovaikutuksia, vaikka lähes puolet koki ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeänä ja noin neljännes näki siinä mahdollisuuksia. (Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj & Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)

Vastuullisuuden palvelukartan tavoitteena on auttaa Pohjois-Savolaisia pk-yrityksiä kohti vastuullisempaa liiketoimintaa kooten yhteen materiaaleja, palveluntarjoajia ja muuta sisältöä yritysvastuun toteuttamisen tueksi. Sisällöissä korostuu pohjoissavolaisuus, mutta mukana on myös hyödyllisiä materiaaleja maakunnan ulkopuolelta. Konsepti vastuullisuuden palvelukartalle on koostettu Savonian Kestävän tulevaisuuden asiantuntija tutkintolinjan opiskelijoiden projektityönä. Projektin aikana toteutetusta sidosryhmäkartoituksesta kävi ilmi, että vastuullisuuden eri osa-alueiden ymmärtämisessä on eroja ja haastavimmaksi osa-alueeksi kartoituksessa koettiin sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu. Vastuullisuuden palvelukartan konseptissa on huomioitu kattavasti kaikki yritysvastuun osa-alueet, jotta palvelukartta tukisi kokonaisvaltaisesti pk-yrityksiä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

Projektin tilaaja, HIPOVA -hanke, toteuttaa palvelukartan verkkosivuilleen konseptiin perustuen loppuvuoden 2025 aikana. HIPOVA-hanke edistää paikallista ilmastotyötä esimerkiksi ylläpitämällä Ilmastotiekarttaa, jonka tavoitteena on luotsata Pohjois-Savoa kohti hiilineutraaliutta (Hiilineutraali Pohjois-Savo n.d). Vastuullisuuden palvelukartta tukee Ilmastotiekartan sanomaa tarjoamalla pk-yrityksille hiilineutraaliutta edistäviä sisältöjä osana yritysvastuun kokonaisuutta.

Kirjoittajat:

Pirita Kuikka, Satu Salmela, Heidi Suhonen, Katja Heinonen & Petra Bergman, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija, yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty Yritysvastuulla. Keuruu: Edita Publishing Oy.

OP Ryhmä & Nordic Institute of Business & Society NIBS n.d.. Suuryritystutkimus 2025. Rohkeaa uudistumista vai jalkoihin jäämistä?. OP. Verkkojulkaisu. https://www.op.fi/documents/10208/1661249/-OP-Suuryritystutkimus-2025-.pdf/c13c1ba8-ce2e-7fd3-6eac-a1e50d456624?t=1738569204082. Viitattu 20.5.2025

Sakko, A. 2008. Kulttuurivastuun maisemat – Yritysten yhteiskuntavastuun kulttuurisia ulottuvuuksia kartoittamassa. Pro-Gradu – tutkielma. Turun Kauppakorkeakoulu. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/114214/9762.pdf?sequence=1. Viitattu 21.5.2025

Suomen YK-liitto n.d, Kestävä kehitys. Verkkojulkaisu. https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys. Viitattu 26.5.2025.

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2024. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. Päivitetty 19.12.2024 Helsinki. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yrti/statfin_yrti_pxt_13w1.px/. Viitattu 27.5.2025.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj & Työ- ja elinkeinoministeriö 2024. Pk-yritysbarometri kevät 2024. Suomen Yrittäjät. Raportit ja selvitykset 13.2.2024. https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2024/02/sy_pk_barometri_kevat2024.pdf. Viitattu 27.5.2025.

Hiilineutraali Pohjois-Savo n.d. Ajankohtaista.Verkkojulkaisu. https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/. Viitattu 25.5.2025.

Suomen Taloushallintoliitto ry 2025. EU:n Omnibus – bussi kyljellään ojassa vai tasainen matka kohti vastuullisuutta? Uutinen 13.5.2025. https://taloushallintoliitto.fi/eun-omnibus-bussi-kyljellaan-ojassa-vai-tasainen-matka-kohti-vastuullisuutta/. Viitattu 20.5.2025.