Viime vuosina vastuullisuus on noussut yhä vahvemmin organisaatioiden toimintaa määritteleväksi ja arvoa lisääväksi tekijäksi. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on tunnistettu tarve vastuullisuuden nykytilan tunnistamiseen, tavoitteiden asettamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen. TATU ry:ssä vastuullisuustyö käynnistyi osana Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kestävän tulevaisuuden kehittämisprojektia.

Kestävä kehitys sosiaali- ja terveysalan järjestöissä

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 toimii viitekehyksenä vastuulliselle toiminnalle. Sen avulla pyritään tulevaisuuteen, jossa ihmisarvoinen elämä ja luonnon kantokyky turvataan kaikkialla maailmassa vuoteen 2030 mennessä. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.). Koska YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat yleismaailmallisia, niiden soveltaminen on pitkälti toimiala- ja organisaatiokohtaista. Keskeistä on kuitenkin kaikkien kestävyyden ulottuvuuksien – ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen – huomiointi.

Luonto on ihmisen elinehto, ja näkemys ekologisen kestävyyden ensisijaisuudesta on laajalti tunnustettu (Ekologinen kestävä kehitys n.d.). Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ekologinen kestävyys merkitsee ennen kaikkea ympäristötoimijuuden edistämistä. Oman toimintansa kehittämisen lisäksi järjestöt voivat olla yhteiskunnallisen kestävyysajattelun vahvistajia sekä edistää kestävien toimintatapojen juurtumista (Marttinen 2022).

Sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminta tukee kaikkein vahvimmin sosiaalista kestävyyttä: osallisuutta edistämällä järjestöt luovat kohderyhmilleen merkityksellisyyden kokemuksia sekä vahvistavat toivoa ja tulevaisuususkoa (Aaltonen 2022). Näin ne ovat mukana turvaamassa jokaisen mahdollisuudet hyvään elämään – tulevia sukupolvia unohtamatta.

Kulttuurisen kestävyyden merkitys on alkanut korostua Suomessa väestörakenteen muutoksen myötä. Vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrä on merkittävästi kasvanut 2000-luvun kuluessa (Tilastokeskus 2026), mikä näkyy myös järjestökentällä. Sosiaali- ja terveysalalla järjestöt voivat edistää kulttuurista kestävyyttä vahvistamalla toimintansa monikulttuurisuutta ja siten luoda rakentavaa dialogia eri väestönryhmien välille (Aalto-Kallio ym. 2023).

Taloudellisen kestävyyden lähtökohtana on organisaation toimintatavat eli hallinto, riskienhallinta ja vaikutusten arviointi. Koska sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia ja yleistä etua palvelevia toimijoita, niiden toiminnassa korostuu myös varojenkäytön läpinäkyvyys sekä avoin, sidosryhmälähtöinen toiminnan kehittäminen. (Hakanen 2025, luku 3.)

Vastuullisuus rakennetaan yhdessä – myös TATU ry:ssä

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat osa muuttuvaa maailmaa, ja planetaaristen rajojen ylittyminen, valtiontalouden kriisi sekä monet muut aikamme vitsaukset edellyttävät järjestöiltä resilienssiä ja toiminnan uudelleenajattelua (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen 2026). Valtion myöntämän rahoituksen pienentyessä ja julkisten sote-palveluiden heiketessä niiden kohderyhmien tarpeet ainoastaan kasvavat. Lisäresursseja vastuullisuustyöhön ei kuitenkaan ole odotettavissa. Vaikka toistaiseksi järjestöillä ei ole lakisääteisiä velvoitteita vastuullisuusraportointiin, on niiden sidosryhmillä omat odotuksensa kestävän kehityksen edistämisestä (Säätiöt ja rahastot ry n.d.).

Kehittämisprojektimme toimeksiantaja TATU ry on tapaturmaisesti, potilasvahingon tai äkillisen aivotapahtuman kautta vammautuneiden tai sairastuneiden lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä valtakunnallinen tukiyhdistys, jonka tavoitteena on edistää kohderyhmiensä yhteiskunnallista osallisuutta sekä tukea näiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. TATU ry:n arvojen mukaisesti kohderyhmä otettiin mukaan vastuullisuustyöhön heti alusta alkaen.

Opiskelijaprojektissa muotoiltiin TATU ry:lle Vastuullisuuden tiekartta, joka auttaa tekemään vastuullisuutta näkyväksi sekä antaa suunnan tulevalle vastuullisuustyölle. Osana tiekarttatyötä järjestettiin verkkotyöpajat henkilöstölle sekä toimintaan osallistuville nuorille. Nämä keskeisimmät sidosryhmät otettiin mukaan tunnistamaan vastuullisuuden tilaa järjestön arjessa ja ideoimaan tulevaa. Näin varmistettiin, että tiekartasta tulee TATU ry:n näköinen, jolloin myös tavoitteisiin on helpompi sitoutua.

Työpajatulosten, kestävän kehityksen nelipilarimallin sekä Agenda2030-tavoitteiden avulla opiskelijaryhmä laati TATU ry:lle nykytila-analyysin sekä tunnisti keskeisimmät kehitystarpeet vuoteen 2035 mennessä. TATU ry:n Vastuullisuuden työkartta on kokonaisuus, joka sisältää visuaalisen ”Jalat maassa, katse korkealla” -tiekartan (kuvassa), kehitystyön tueksi tarkoitetun kirjallisen selvityksen sekä käytännönläheisen tiivistelmän vastuullisuuden jalkauttamiseksi arkeen.

Jalat maassa, katse korkealla

Taloudellisten toimintaedellytysten haasteissa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kilpailu kiristyy. Ketteryys ja rohkeus muutoksiin ovat avainasemassa järjestöjen tulevaisuuden turvaamiseksi. TATU ry:n ensiaskeleet vastuullisuuden parissa voivatkin olla tekijöitä, joilla avataan uusia kumppanuuksia, haetaan rahoitusta ja ollaan näkyvästi omien asialla. Matka kohti vastuullisuutta on kuitenkin vasta alussa, ja tekemistä riittää. Jos TATU ry kuitenkin aktiivisesti sitoutuu edistämään oman toimintansa kestävyyttä, tarjoaa Vastuullisuuden tiekartta siihen hyvät edellytykset.

Opiskelijaryhmä koki kestävän tulevaisuuden kehittämisprojektin toteuttamisen pienelle sote-järjestölle mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Niukoista resursseista huolimatta TATU ry:llä oli vahva tahtotila toimia kestävästi, mikä motivoi ryhmää projektityössä. Toivottavaa onkin, että aloitettu vastuullisuustyö antaa edellytyksiä siihen, että TATU ry on jatkossakin rakentamassa kestävää tulevaisuutta sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

---

Kirjoittajat

Rosa Hyvärinen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Koivisto, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Emma Lappi, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Aalto Kallio, M., Mäkipää, E., Kittilä, R. & Inkinen, A. 2023. Katsaus sosiaali ja terveysjärjestöjen tulevaisuuksiin. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. https://www.soste.fi/ajankohtaista/sostenjulkaisut/katsaus-sosiaali-ja-terveysjarjestojen-tulevaisuuksiin/. Viitattu 18.5.2026.

Aaltonen, E. 2022. Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata? Alusta! 2.6.2022. https://blogs.tuni.fi/alustalehti/2022/06/02/mita-sosiaalinen-kestavyys-on-ja-miten-sita-voi-mitata/. Viitattu 18.5.2026.

Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/. Viitattu 31.5.2026.

Ekologinen kestävä kehitys n.d. Kestävän kehityksen edistäminen. https://keke.bc.fi/Kestavakehitys/suomi/ekologinen/. Viitattu 18.5.2026.

Hakanen, L. 2025. Kestävän liiketoiminnan muotoilu. Opas kannattavaan vastuullisuuteen. Verkkokirja. Helsinki: Kauppakamari. https://kauppakamaritieto.fi/ammattikirjasto/teos/kestavanliiketoiminnan-muotoilu-2025. Viitattu 31.5.2026.

Marttinen, K. 2022. Muutoksen edistäminen omassa yhteisössä. Artikkeli. 27.6.2022. https://www.soste.fi/muutoksen-edistaminen-omassa-yhteisossa/. Viitattu 18.5.2026.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Verkkosivu. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 18.5.2026.

Säätiöt ja rahastot ry n.d. Kestävyys ja ESGC. Verkkosivu. https://saatiotrahastot.fi/kestavyys-ja-esgc/. Viitattu 31.5.2026.