Kaksi kätilöopiskelijaa simulaatiokeskuksessa.

Savonia-artikkeli: Vauhdilla osaajaksi – sairaanhoitajaksi 2,5-vuodessa

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Elokuussa 2024 aloitti opintonsa Savonian ensimmäinen lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -ryhmä, jonka opiskeluaikaa on lyhennetty vuodella ennakolta suunniteltujen ahot-käytäntöjen ja kesäajan hyödyntämisen avulla. Koulutuksessa on pilotoitu tehostettua viestinnän ja tiedonhaun opetusta.

Ryhmässä opiskelee 34 opiskelijaa, ja heiltä on kysytty lukukausittain palautetta koulutuksesta. Opiskelijat vastasivat syyslukukauden alussa sähköiseen kyselyyn, jossa kysyttiin palautetta edellisestä lukukaudesta. Kyselyssä oli Likert-asteikollisia väittämiä eri teemoista ja opiskelijoilla oli myös mahdollisuus antaa avointa palautetta. Kyselyn vastausprosentti oli 56.

Ryhmän kokemuksia ensimmäisen vuoden opinnoista

Kyselyn mukaan valtaosa opiskelijoista koki osaamisensa kehittyneen teoriaopintojen aikana, mikä on yhdenmukainen tulos ensimmäisen lukukauden tulosten kanssa (kuva 1). Ryhmällä oli kaksi työelämäjaksoa toisen lukukauden aikana. Noin 79 prosenttia opiskelijoista koki työelämäjaksojen tukeneen oppimista, mutta noin 16 prosenttia koki, että ne eivät tukeneet oppimista.

Suomenkielinen 3D-pylväsdiagrammi osoittaa vastaukset siihen, lisääntyivätkö taidot teoriakurssien aikana. Syksyn 24 ja kevään 25 pylväät on jaettu yksimielisyysasteiden mukaan siten, että suurin osa opiskelijoista on samaa mieltä tai osittain samaa mieltä.
Kuva 1. Osaamisen kehittyminen teoriaopintojaksoilla.

Ensimmäisen lukukauden jälkeen lähes kaikki opiskelijat kokivat, että opinnot ovat vastanneet heidän odotuksiaan ja opinnot ovat motivoivia. Toisen lukukauden jälkeen opiskelijat ovat edelleen melko motivoituneita, mutta opintojen ei enää koeta vastaavan odotuksiin yhtä hyvin kuin aiemmin. Yhdessä avoimessa vastauksessa toivottiin enemmän ilta- ja etäkoulua, muita toiveita ei esitetty. Puolen vuoden opintojen jälkeen valtaosa opiskelijoista koki suoriutuvansa opinnoista hyvin, mutta vuoden opintojen jälkeen hyvin koki suoriutuvansa noin puolet opiskelijoista ja pieni osa koki suoriutuvansa huonosti. (Kuva 2.)

Suomenkielinen pylväsdiagrammi osoittaa opiskelijoiden mielipiteitä odotuksista, motivaatiosta ja menestyksestä syys- ja kevätlukukaudella vuosilta -25 - -23. Pylväät on värikoodattu yksimielisyyden tason mukaan Täysin eri mieltä - Täysin samaa mieltä.
Kuva 2. Opintojen vastaaminen odotuksiin, motivaatio ja opinnoista suoriutuminen.

Suurin osa opiskelijoista tekee palkkatyötä opiskelun rinnalla. Ajankäyttö on osin haasteellista, mutta ensimmäisen lukukauden jälkeen kuitenkin puolet opiskelijoista koki ajankäytön olevan hallinnassa ja vain 10 % oli eri mieltä. Toisen lukukauden jälkeen noin puolet opiskelijoista koki hallitsevansa ajankäyttönsä, mutta eri mieltä olevien määrä oli noussut ollen nyt 42 %. Opiskelijoista yli 85 % on silti koko ajan kokenut, että opinnot etenevät suunnitellusti. Kesäaikaa opintojen tekemiseen hyödynsi noin neljännes opiskelijoista. (Kuva 3.)

Suomenkielinen pylväsdiagrammi, joka osoittaa opiskelijoiden mielipiteitä ajankäytöstä ja kesän hyödyntämisestä opiskeluun syksyllä -24, keväällä -25 ja kesällä. Värilliset segmentit edustavat viittä samaa mieltä olevaa tasoa täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä.
Kuva 3. Ajankäyttö, opintojen eteneminen ja kesäajan hyödyntäminen.

Ryhmän kokemuksia tehostetusta viestinnän opetuksesta

Savonia-ammattikorkeakoulussa viestinnän opetus toteutuu pääsääntöisesti niin, että viestinnän 1 – 2 opintopisteen välillä vaihteleva opintokokonaisuus on yhtenä osana ammattiaineen 5 opintopisteen opintojaksoa. Ensimmäisen lukukauden viestinnän opintoihin kuuluvat Oppijana korkeakoulussa -opintojakson opiskelussa tarvittaviin viestinnän taitoihin ja Savonian raportointipohjan käyttöön keskittyvä 2 opintopisteen viestinnän kokonaisuus. Lisäksi viestintää on 1 opintopisteen verran hoitotaidon harjoittelujakson vuorovaikutussimulaatioissa. Myöhemmin opinnoissa viestintää on vain virtuaalisesti, ja esimerkiksi opinnäytetyöprosessiin kuuluva tutkimusviestintä toteutuu verkko-opintoina ja mahdollinen kieliasun ohjaus järjestetään etänä.

Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -ryhmälle järjestettiin tehostettua viestinnän opetusta. Ensimmäisen lukukauden aikana opetukseen kuului esimerkiksi viestinnän sekä anatomian ja fysiologian raportin yhdistäminen, jonka osalta järjestettiin lisäohjausta. Lisäksi opiskelijat tekivät raportista välipalautuksen, jonka avulla he saivat palautetta tekstistään ja siitä, miten hyvin he hallitsevat lähdeviittausten merkintätavan. Toisen lukukauden alussa lisäohjausta järjestettiin sisätautien harjoittelujakson tehtävään.

Kyselyssä selvitettiin, onko tehostettu viestinnän opetus lisännyt opiskelijoiden ymmärrystä raporttipohjan tekstiosan rakenteesta. Opiskelijoista 47,4 % oli joko osittain tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Ryhmältä kysyttiin myös, lisäsikö tehostettu viestinnän ohjaus heidän ymmärrystään lähteiden käytöstä, niiden referoimisesta ja merkitsemisestä tekstiin, ja ryhmästä 36,9 % oli joko osittain tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Opiskelijoista 68,5 % suosittelisi tehostettua viestinnän opetusta. (Kuva 4.)

3D-pylväsdiagrammi, jossa esitetään kolmen ryhmän vastaukset tehostettuja opetusmenetelmiä koskevaan kyselyyn. Pylväät on jaettu väreillä, jotka kuvaavat samaa mieltä olevien vastausten tasoa, ja suurin osa vastauksista on violettia (täysin samaa mieltä) ja sinistä (osittain samaa mieltä).
Kuva 4. Tehostettu viestinnän opetus.

Ryhmän kokemuksia tehostetusta tiedonhaun opetuksesta

Tiedonhaun opetusta toteutetaan opintojen eri vaiheissa. Aluksi tutustutaan kirjaston tarjontaan yleisesti ja käydään läpi tiedonhaun perusteita lähiopetuksessa. Myöhemmin opiskelijat syventävät itsenäisesti tiedonhaun osaamistaan Kehittämis- ja tutkimustyön menetelmät -verkkokurssilla. Lisäksi opiskelijat voivat opinnäytetyövaiheessa osallistua avoimiin tiedonhaun pajoihin ja henkilö-/ryhmäkohtaisiin TietoTärppi-ohjauksiin.

Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi -koulutukseen sisällytettiin kaikille kuuluvien opintojen lisäksi informaatikon lisäopastusta tiedonhakuun opintojen alusta asti. Toteutustavaksi sovittiin kurssiaiheisiin sidotut lyhyet tuntivierailut. Lisäksi opinnäytetyövaiheessa oli tiedonhakuun keskittyvä kaksoistunti, joka toteutui vasta tässä artikkelissa käsitellyn kyselyn jälkeen.

Opiskelijakyselyssä kartoitettiin kokemuksia tiedonhaun osaamisesta yleisesti. Vastanneesta 63 % koki löytäneensä helposti luotettavaa lähdekirjallisuutta, lähes kolmannes oli näkemyksiltään neutraali. Osaan käyttää eri hoitotyön tietokantoja -väittämään vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia. (Kuva 5.)

Pylväsdiagrammi, jossa esitetään opiskelijoiden vastaukset kahden vuoden aikana väittämiin, jotka koskevat luotettavan kirjallisuuden löytämistä ja hoitotyön tietokantojen käyttöä. Vastaukset on värikoodattu väreillä täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Molempina vuosina vastaukset olivat enimmäkseen myönteisiä.
Kuva 5. Tiedonhaku.

Johtopäätökset

Kyselyn perusteella opiskelijoiden kokemukset ovat pääosin positiivisia. Kuitenkin esimerkiksi kokemus opintojen vastaamisesta odotuksiin on heikentynyt. Syytä tähän tulee jatkossa pohtia. Tehostettu viestinnän opetus on opiskelijoiden opintojen edistymisen kannalta hyödyllistä. Tiedonhakutaitoihin liittyvät vastaukset kertovat opiskelijoiden olevan suhteellisen tyytyväisiä taitoihinsa ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. On kuitenkin huomattava, että myöhempi opinnäytetyön teko asettaa tiedonhaulle aiempaa suuremmat vaatimukset.

Savonian malli tarjoaa lähihoitajille mahdollisuuden nopeuttaa urapolkuaan ja siirtyä sairaanhoitajaksi vain 2,5 vuodessa. Lyhennetty opiskeluaika, kesäopintojen hyödyntäminen sekä tehostettu viestinnän ja tiedonhaun opetus tukevat opiskelijoiden osaamista ja työelämävalmiuksia. Malli vastaa hoitoalan kasvavaan tarpeeseen ja vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa – vauhdilla osaajaksi, laadukkaasti ja tavoitteellisesti.


Kirjoittajat:

Anu Hirvonen, hoitotyön lehtori, Savonia-AMK, anu.hirvonen@savonia.fi

Tiina Hirvonen, hoitotyön lehtori, Savonia-AMK, tiina.hirvonen@savonia.fi

Anne Karuaho, kielten ja viestinnän lehtori, Savonia-AMK, anne.karuaho@savonia.fi

Tanja Savolainen, informaatikko, Savonia-AMK, tanja.savolainen@savonia.fi