BioBoost-hankkeessa toteutettiin kolme erilaista vieraslajikasveihin liittyvää kyselyä alkuvuodesta 2025. Hankkeen sekä yhteistyöyritys Savon Kuljetuksen välisissä keskusteluissa oli noussut esille haaste, joka liittyi vastaanotettavien maa-ainesten sisältämiin vieraslajikasvien siemeniin ja lisääntymiskykyisiin kasvinosiin. Erityisesti haasteita aiheuttaa maa-ainespaikkojen maisemointi, jos alueelle tuotava maa-aines on soveltumatonta maisemointiin vieraslajikasvien takia.

Kyselyiden tarkoituksena oli kerätä tietoa vieraslajikasvien vaikutuksesta maarakentamisessa ja nykyisistä toimintavoista liittyen vieraslajikasveihin, sekä miten toimintatapoja voitaisiin kehittää. Hankkeessa toteutettiin valtakunnallinen kysely jätehuoltoyhtiöille sekä Pohjois-Savon alueella erillinen kysely kuntien maarakentamiskohteita valvoville viranomaisille ja maarakentamisessa toimiville urakoitsijoille. Alla poimintoja kyselyn tuloksista.

Jätehuoltoyhtiöiden vastaukset

Kysely lähetettiin Suomessa toimiville jätehuoltoyhtiöille, yhteensä 33 eri toimijalle, vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 12 eri toimijalta. Pääasiassa jätehuoltoyhtiöt ottavat vastaan vieraslajikasveja sisältävää maarakentamisessa syntyvää maata, kuitenkin joissain tapauksissa jätehuoltoyhtiöiden vastaanottopaikkojen ympäristöluvat eivät välttämättä mahdollista vieraslajeja sisältävien maamassojen vastaanottoa (kuva 1). Vastaanotettava määrä vuodessa vaihtelee runsaasti, 0 tonnista jopa 2000 tonniin (kuva 2). Vaihtelu on sidonnaista alueella käynnissä olevien maarakennusurakoiden määrään ja kokoon. Tyypillisesti vastaanotettava määrä vuodessa on vastausten perusteella 50–500 tonnia.

Tyypillisesti vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineksia ei käsitellä jätehuoltoyhtiöiden toimesta siten, että lisääntyvät kasvin osat saataisiin poistettua ja maa-ainekset jälleen uudelleenkäyttöön, vaan ne ohjataan sellaisenaan loppusijoitukseen, jätetäyttöön tai ne haudataan syvälle puhtaiden maiden alle. Vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineksia saadaan kuitenkin useimmissa jätehuoltoyhtiöissä hyödynnettyä, hyödyntämiskohteina mainitaan muun muassa käsittelykenttien rakenteet, loppusijoitusalueen kunnossapito, jätetäyttöjen peittomateriaali sekä kaatopaikan rakenteet.

Suurimpina käytännön haasteina jätehuoltoyhtiöt mainitsevat selkeän ja yleispätevän ohjeistuksen puuttumisen – jolloin eri toimijat ovat pakotettuja tekemään omia käytännön ratkaisujaan – sekä yleisesti tiedon puutteen. Yhtenä haasteena mainitaan myös vieraslajien leviämisen esto kuljetuksessa ja maa-ainesten käsittelyssä.

Kunnan viranomaisten vastaukset

Kunnan viranomaisten osalta kysely lähetettiin Pohjois-Savon alueen kuntien viranomaisille, yhteensä 35 eri vastaanottajalle. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 10 kunnan viranomaiselta, 40 % kunnan viranomaisista arvioi vieraslajikasvien olevan yleisyydeltään maarakentamiskohteissa yleisiä, 50 % melko yleisiä ja 10 % harvinaisia. Kun kysyttiin, ovatko kunnan viranomaset huomanneet muutosta vieraslajikasvien yleisyydessä, lajistossa, esiintymien laajuudessa yms. viimeisen 20 vuoden aikana, mainittiin muun muassa, että etenkin jättipalsamit ja lupiinit ovat yleistyneet sekä esiintymät ovat nykyään isompia. Kuitenkin esimerkiksi jättiputkiesiintymät on saatu pidettyä kurissa. Kunnan viranomaisilta tiedusteltiin, huomioidaanko vieraslajikasvit maarakentamisen urakkasopimuksissa/toimeksiannoissa, 22 % kunnan viranomaisista vastasi, ettei vieraslajikasveja huomioida urakkasopimuksissa/toimeksiannoissa, 44 % vastasi, että huomioidaan ja 33 % kertoi, ettei tiedä (kuva 3).

Kyselyn perusteella käytännön haasteina kunnan viranomaiset mainitsevat vieraslajikasvien tunnistettavuuden, esiintymien leviämisen sekä yleisesti sen, että tietämys aiheesta on riittämätöntä. Vastauksissa toivottiin selkeitä ohjeistuksia siitä, miten vieraslajikasveja sisältäviä maita tulisi käsitellä ja sijoittaa. Kunnan viranomaisista 89 % oli sitä mieltä, että maarakentamisen vieraslajikasveihin liittyvälle perehdytykselle tai koulutukselle olisi tarvetta nyt tai tulevaisuudessa ja 100 % koki, että maarakentamisessa valtakunnallisille yhteneväisille vieraslajikasvien torjuntaan ja leviämisen estämiseen liittyville toimenpideohjeille olisi tarve nyt tai tulevaisuudessa.

Maarakentamisessa toimivien urakoitsijoiden vastaukset

Urakoitsijoiden osalta kysely puolestaan lähetettiin Pohjois-Savossa maarakentamisessa toimiville yrityksille – yhteensä 137 eri vastaanottajalle. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 14 yrityksen edustajalta. Vieraslajikasvien tunnistamisessa 7 % koki osaamisensa hyväksi, 57 % melko hyväksi, 36 % melko huonoksi ja 0 % huonoksi (kuva 4). 29 % urakoitsijoista (n = 14) arvioi vieraslajikasvien olevan yleisyydeltään maarakentamiskohteissa yleisiä, 50 % melko yleisiä, 21 % harvinaisia.

Urakoitsijoilta tiedusteltiin muun muassa, kasataanko vieraslajikasveja ja niiden siemeniä sisältävät maat eri kasoihin, kuin ns. puhdas maa, kun kaivaminen aloitetaan kohteessa. 14 % urakoitsijoista vastasi, että aina, 7 % kertoi, että melko usein, 43 % kertoi, että joskus, 14 % sanoi, että ei koskaan ja 22 % ei osannut sanoa. Urakoitsijat kertoivat, ettei vieraslajikasveja sisältäviä maita yleensä käsitellä suoraan urakkakohteessa, jotta niistä saataisiin lisääntyvät kasvin osat pois. Jotkut mainitsivat, että vieraslajikasvit pyritään erottamaan koneella, tai että yksittäiset kasvit pakataan jätesäkkeihin juurineen ja toimitetaan asianmukaiseen hävitykseen. Lisäksi mainittiin, että esimerkiksi kurtturuusuja on pyritty ajamaan kohteissa omiin kasoihin.

Kun urakoitsijoilta kysyttiin, huomioidaanko vieraslajikasvit maarakentamisen urakkasopimuksissa tai toimeksiannoissa, 58 % urakoitsijoista vastasi, ettei vieraslajikasveja huomioida urakkasopimuksissa, 33 % vastasi, että huomioidaan ja 8 % kertoi, ettei tiedä (kuva 5).

Käytännön haasteina urakoitsijat nostavat esiin nimenomaan sen, että torjuntatoimet ei tällä hetkellä sisälly tai harvoin sisältyvät urakkasopimusasiakirjoihin, jolloin vieraslajikasvien torjunta ei ole urakoitsijoille riskivapaata. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että vieraslajien torjunta sisällytettäisiin urakkasopimuksiin tilaajan erilliskorvaamana riskinä, jolloin urakoitsijat saisivat asianmukaisen korvauksen tehdyistä torjuntatoimenpiteistä. Vastausten perusteella halua torjuntatoimiin olisi myös kentällä, mutta jos tehdyistä toimenpiteistä ei saa korvausta, vaikuttaa se torjuntatoimien toteuttamiseen käytännössä. Myös urakoitsijoista suurin osa (64 %), kuten kunnan viranomaisista oli sitä mieltä, että maarakentamisen vieraslajikasveihin liittyvälle perehdytykselle tai koulutukselle olisi tarvetta nyt tai tulevaisuudessa ja 77 % koki, että maarakentamisessa valtakunnallisille yhteneväisille vieraslajikasvien torjuntaan ja leviämisen estämiseen liittyville toimenpideohjeille olisi tarve nyt tai tulevaisuudessa.

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston toteuttama BioBoost-hanke on EU:n osarahoittama, jota on rahoitettu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon liitto.

* Vastauksissa useampaan kertaan esiin nousseeseen ohjeistuksen puuttumiseen tuli ainakin osittain muutos kyselyn toteuttamisen aikana, sillä Sitowisen laatima ja Kainuun ELY-keskuksen hyväksymä, suosituksena toimiva ”Haitallisia vieraslajikasveja sisältävä kasvi ja maa-ainesjäte – Ohje käsittelyyn ympäristöluvanvaraisilla vastaanottopaikoilla” -ohjeistus (linkki: https://www.sitowise.com/sites/default/files/2025-02/Vieraslajikasvij%C3%A4tteen vastaanotto-ohje liitteineen 31.1.2025.pdf) julkaistiin tammikuussa 2025.

---

Kirjoittajat:

Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu