Savonialaisia kielten ja viestinnän opettajia osallistui valtakunnalliseen ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päiviin Oulussa, 2.-3.10.2025. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Tällä kertaa emännöintivuoro oli Oulun ammattikorkeakoululla ja päivien teemana ’Ookko nääki Proo’. Tapahtuman aikana viestittiin monista oman työn kehittämiseen liittyvistä asioista ja jaettiin hyviä käytänteitä esim. työelämäyhteistyöhön ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyen. Osallistujat pääsivät vaikuttamaan myös tulevaisuuteen OKM:n visiotyöskentelyn kautta. Verkostoitumisen ja uuden oppimisen ääreen päästiin lukuisten asiantuntija- ja työelämäpuheenvuorojen, työpajojen ja verkostotapaamisten myötä.

Savonialaisten terveisiä

Savonialaiset kielten ja viestinnän opettajat ovat työarjessaan mukana monessa. Tällä kertaa Hanna Leskinen ja Sanna Savela jakoivat kuulumisia kielten ja viestinnän opetuksen näkökulmasta suomalaisten amkien välisestä JOS-yhteistyöstä, jossa tuotetaan yhteistyössä kolmen ammattikorkeakoulun (Jamk, Oamk, Savonia-amk) kesken tradenomitutkintokoulutus, verkkototeutuksena. Irene Hyrkstedt, Anu Mylläri ja Inka-Mari Suhonen esittelivät eurooppalaista korkeakouluallianssia, EU4Dualia, ja kertoivat sen menneistä ja tulevista kieltenopetuspiloteista niin yrityskoulutuskonseptiin, yhteisopetuskokeiluun ja Languages and Cultures in Tandem -ohjelmaan liittyen. Molemmat esitykset saivat kiinnostuneen vastaanoton ja aiheisiin palattiin vielä taukokeskusteluissakin päivien aikana.

Lea Ruhanen esitteli Arenen AMK-kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin puolesta valtakunnallisen kartoituksen tuloksia liittyen opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen kielten ja viestinnän opinnoissa ja mitä suuntaviivoja tulokset antavat tulevaisuuteen. Kyselyyn vastasi 22 ammattikorkeakoulua. Tukea ja ohjausta tavoiteajassa valmistumiseen ja yhdenvertaisen ja laadukkaan kielten ja viestinnän opetuksen toteutumiseen tarjotaan jo nytkin monin tavoin niin oppitunneilla kuin koejärjestelyissä, ja tukea ja ohjausta antavat kieltenopettajien lisäksi muutkin korkeakoulun tukitoimijat. Oppimisympäristöjen muutos, suuret opetusryhmät ja opiskelijoiden mahdollisesti puutteelliset lähtötaidot amk-kielten opintojaksojen alkaessa ovat kuitenkin lisänneet tuen tarvetta. Aiheeseen liittyvässä työpajassa kielten ja viestinnän opettajat jakoivat toisilleen omia käytännön vinkkejään, kuinka yksinkertaisinkin toimin he ovat tukeneet ja ohjanneet opiskelijoitaan. Keinoina mainittiin mm. selkeä kieli ja materiaalit, oppitunnin tavoitteet ja aiheet näkyvillä taululla ja niiden yhteinen läpikäynti tunnin alussa, opiskelijan ohjaaminen hyödyntämään tekoälyä esim. tehtävänannon selkeyttämiseen, opiskelijoiden kuunteleminen ja kannustaminen, opettajan kiertely luokassa/vierailu Zoomin BreakOut-huoneissa sekä oppitunnin tauotukset. Myös tukilinkit on hyvä jakaa myös omalla kurssialueella (esim. Opinaika-palvelu ja MOI-palvelu).

Visiotyöskentelyssä pintaan noussutta

Opetusneuvos Maija Innola (OKM) esitteli tapahtuman osallistujille tilannekuvan korkeakoulun tulevaisuudesta, johon parhaillaan työn alla oleva korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 tulee perustumaan. Visio Suomesta vuonna 2040 tiivistyy teemaan ‘Osaavat ihmiset rakentavat Suomen tulevaisuuden’. Ministeriön aiemmin tekemän verkkokyselyn perusteella tärkeimmiksi asioiksi ammattikorkeakoulujen kannalta tulevaisuudessa on arvioitu mm. valmistuvien osaamisen varmistaminen, osaamistason nostaminen lisäämällä opintoihin struktuuria, vaatimustasoa ja kannattelua, sekä perusrahoituksen turvaaminen ja valtion sitoutuminen rahoituksen pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen.

Laatupäällikkö Sari Ahvenlampi (Oamk) ohjasi visiotyöskentelyä, johon lähes 200 kielten ja viestinnän opettajaa osallistuivat niin henkilökohtaisesti kuin pienryhminäkin. Tärkeimpinä muutostekijöinä, joihin olisi kiinnitettävä huomiota, nähtiin maailman moninapaistuminen, väestörakenteen muuttuminen ja osaamistarpeiden kasvaminen sekä teknologian kehittymisen mullistava vaikutus niin koulutukseen, työhön kuin yhteiskunnan toimintaankin. Huolina esiin nousivat erityisesti oppimisen laatuun ja osaamistason laskuun liittyvät näkökulmat.

Verkostot ovat voimaa

Eri kieliaineiden omissa verkostotapaamisissa, kuten ruotsin Hoppetissa, englannin Sparksissa ja viestinnän ja suomen kielen Suvi-työryhmässä savonialaiset ovat mukana aktiivisesti eri rooleissa. Englannin verkostotapaamisessa kartoitettiin tällä kertaa ajankohtaisia aiheita, joiden työstämistä jatketaan verkoston tulevana toimikautena. Yksi näistä aiheista on arvioinnin haasteet ja sen uudet tarpeet tekoälyn jalkautumisen myötä. Ruotsin verkostotapaamisessa nousivat erityisesti esille myös arvioinnin haasteet sekä ruotsin kielitaitovaatimuksesta vapauttamisen käytännöt. Myös ruotsin tukikurssien ja -toimien tarpeellisuus puhutti ja niihin liittyviä hyviksi todettuja käytänteitä jaettiin, myös asiantuntijaesityksissä. Suomi toisena kielenä, kielitietoinen opetus ja toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus olivat vahvasti esillä Suvi-verkoston ja sen asiantuntijoiden esityksissä ja keskusteluissa.

Kyllä me ollaan Pro

Keskustelujen, kuullun ja benchmarkkauksen perusteella on helppoa todeta, että savonialainen kielten ja viestinnän opetus on linjakasta ja laadukasta, ja ajan hengessä mukana. Kehitämme opetusta ja ohjausta aktiivisesti ja etsimme rohkeasti ratkaisuja uusiin haasteisiin, joita jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö tuo mukanaan. Meillä on myös toimiviksi havaittuja ideoita ja toimintatapoja, joita jaamme avoimesti kollegoille ympäri Suomen.

Opimme mielellämme myös muilta. Näiltä kielten ja viestinnän opetuksen amk-päiviltä lähti mukaan monta hyvää ideaa muhimaan ja kehittymään osaksi omaa arkeamme. Esimerkiksi agenttien ja bottien hyödyntäminen kielten ja viestinnän opiskelun tukityökaluna, tai suorastaan virtuaalisena keskustelukumppanina, on varmasti asia, johon paneudumme jatkossa vielä syvemmin. Samoin selkokielen amk-toimijoiden yhteistyön tiivistämistä viedään aktiivisesti eteenpäin.

Oululaisten kysymykseen ’Ookko nää Proo?’ on helppo todeta ’Kyllä’. Savonialainen kielten ja viestinnän opetus on pro – nyt ja tulevaisuudessakin.

---

Kirjoittajat:

Irene Hyrkstedt, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lea Ruhanen, lehtori, tiimivastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu