
Savonia-artikkeli: Yhteinen kieli ja yhteiset raamit, siitä syntyy hyvä yhteistyö
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Vierailimme Ponssella Kestävää kasvua Pk-yrityksille hanketiimillä. Vierailumme tarjosi kattavan näkymän siihen, miten vastuullisuus ohjaa metsäkonevalmistajan toimintaa tänä päivänä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin ajatus yhteisestä kielestä ja yhteisistä kriteereistä, jotka ovat tarpeen alihankkijoiden ja päämiehen välisessä yhteistyössä. Vain niiden avulla voidaan rakentaa toimivaa, läpinäkyvää ja tavoitteellista yhteistyötä koko toimitusketjussa.

Ponssella vastuullisuus on viety tiiviisti osaksi yrityksen strategiaa, mikä heidän mukaansa vauhdittaa sen kehittymistä. Muutoksentarve on tunnistettu selkeästi: ilmastonmuutos ja luontokato luovat painetta uudistaa toimintamalleja ja parantaa tiedolla johtamista. Vastuullisuusraportointi toimii tässä keskeisenä ohjausvälineenä. Sen haasteena voi olla käytännön toteutus, onko oikeita mittareita olemassa ja seurataanko niitä systemaattisesti.
Kestävyysraportointi kulkee Ponssella talousraportoinnin rinnalla. Tärkeäksi työkaluksi toimittajaportaan raportoinnissa on nousemassa VSME-raportointistandardi, jonka tavoitteena on selkeyttää toimittajaportaan raportointivaatimuksia. Toistaiseksi alihankkijoiden tietoisuus standardista on kuitenkin vielä rajallista, mikä korostaa yhteisen ymmärryksen ja selkeän viestinnänrakentamisen tarvetta.
Toimittajavaatimusten suhteen Ponsse näkee itsensä keskitason toimijana. Uusien toimittajien ja alihankkijoiden valinnassa ESG-kriteerit ovat jo vahvasti mukana ja tavoitteena on luoda entistä systemaattisempi toimintatapa, joka määrittää selkeästi, miten toimittajaverkostoa arvioidaan ja kehitetään. Tämä edellyttää laadukasta dataa ja sitä kaivataan alihankkijoilta nykyistä tarkemmalla tasolla.
Yksi raportoinnin haasteista on alihankkijoilta saatavan raportointitiedon hajanaisuus. Monet toimijat keräävät tietojaan yhä Excel-taulukoiden avulla ja toimittavat tiedon sähköpostilla, mikä tekee tiedonhallinnasta työlästä ja voi heikentää sen luettavuutta. Ponsse korostaa tarvetta järjestelmien käyttöönotolle sekä jäljitettävyydelle, joka ulottuu komponenttitasolle saakka.
Omien päästöjensä seurannassa Ponsse ottaa käyttöön uuden käytännön, jatkossa päästölaskenta tehdään kaksi kertaa vuodessa. Näin saadaan ajantasaisempaa tietoa, joka tukee parempaa päätöksentekoa ja nopeampaa reagointia.
Vierailu osoitti, että vastuullisuuden kehittäminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä, avointa vuoropuhelua ja konkreettisia työkaluja. Ponsse on sitoutunut tähän työhön ja samalla se kutsuu koko toimittajaverkoston mukaan rakentamaan läpinäkyvämpää ja kestävämpää tulevaisuutta.
Pääsimmepä vierailun yhteydessä myös testaamaan simulaattorilla ajokoneenkuljettajan työtä. Helppoahan työ ei ollut ja puita saatiin kyytiin kovin vähäinen määrä, nekin olivat kuormatilassa sikin sokin. Tulimme tämän kokeilun myötä siihen tulokseen, että meidän on parasta keskittyä omaan työhömme.

Kirjoittaja: Katariina Moilanen, TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta -tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu
