Savonia-artikkeli: Yhteisöohjautuvuudella vetovoimaa vanhustyöhön

27.09.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysala

Työntekijäpula vanhustyössä on jo tällä hetkellä totisinta totta. Terveyskeskuksen osastoja ja hoitoyksiköitä joudutaan sulkemaan, kun tekijöitä ei riitä turvaamaan asiakkaiden turvallisuutta hoitajamitoituksen edellyttämällä tavalla. Suurin työvoimapula vanhustyössä on kuitenkin vasta tulossa, kun kymmenen vuoden kuluttua tarvitsemme 45000 hoitajaa lisää. (Flinkman 2019).

Mediassa keskustellaan kiivaasti, kuinka vanhustyössä voidaan huonosti, uuvutaan ja halutaan vaihtaa työhön, jossa on paremmat työolosuhteet ja parempi palkka. Vanhustyön johtamista pitää kehittää kiireellisesti, jotta nuoret saataisiin hakeutumaan alalle ja työssä olevat pysymään työssä. Yhteisöohjautuvuutta on pidetty yhtenä mahdollisuutena parantaa vanhustyön laatua, alan vetovoimaisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. (STM 2020.)

Johanna Ahonen on käsitellyt opinnäytetyössään yhteisöohjattavuutta vanhusyksikössä. Hän tutki, millaisia näkemyksiä vanhusten asumispalveluyksiköiden johdolla on yhteisöohjautuvuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yhteisöohjautuvuutta hyödynnetään yksiköissä tällä hetkellä, sekä mitä hyötyjä ja haasteita yhteisöohjautuvuudessa nähdään johdon näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kolmen vanhusten asumisyksikön johtoa ja heidän näkemyksiään yhteisöohjautuvuudesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vetovoimainen vanhustyö -hanke. (Ahonen 2021.)

Johtamisen trendit – onko uutta auringon alla?

Erilaisten johtamisen lähestymistapojen nouseminen esiin aika ajoin uusina päivitettyinä versioina on tyypillistä johtamisteoreettiselle keskustelulle. Johtamisen paradigmat ovat jatkuvassa muutoksessa työelämän muuttuessa. Tänä päivänä keskustellaan jaettua johtajuutta korostavista johtamisopeista. Näkemysten mukaan johtaminen on ennen kaikkea yhteistoimintaa, sekä johtajan ja johdettavien välistä vuorovaikutusta. Lähemmin tarkasteltuna näistä lähestymistavoista löytyy tuttuja elementtejä edeltävistä johtamisopeista, kuten valmentavasta johtamisesta, jossa valtaa ja vastuuta annetaan yksilöille ja ryhmille. Johtajien keskeiseksi tehtäväksi on noussut itseohjautuvan työskentelyn mahdollistaminen.

Nämä johtamisen mallit ulottuvat peräti 1800-luvun lopulle ns. ihmissuhdekoulukunnan oppiin tavasta organisoida työtä yhteistoiminnassa siten, että työ voi olla samalla tuloksellista, että mielekästä. (Viitala & Jylhä 2019.) Uusimpana tuulena perustaa työelämä ja työnteko organisaatioiden itseohjautuvuuteen, on Teal-johtamisen malli. Se haastaa työelämässä edelleen esiintyvän hierarkiaan perustuvan ihmiskäsityksen ja johtamistavat. (Laloux, 2016.)

Mitä yhteisöohjautuvuus tuo mukanaan vanhustyön johtamiseen?

Yhteisöohjautuvassa työyhteisössä jokainen työntekijä nähdään samanarvoisena. Ryhmä tekee päätöksiä itsenäisesti, eikä ulkopuolelta tai ylhäältä tulevaa ohjausta tarvita samalla tavalla kuin perinteisesti organisoituneessa työyksikössä. Yhteisöohjautuva tiimi ei tarvitse johtajaa, vaan ryhmällä on ikään kuin valmentaja, joka auttaa tiimiä ratkaisemaan ongelmat yhteistyössä. (Martela 2021). Jos työryhmän jäsenet kykenevät kantavat tiimissä yhteisesti vastuuta ja jakavat osaamistaan, parhaimmillaan työn laatu ja tehokkuus paranevat (Viitala & Jylhä 2019).

Perinteistä autoritääristä johtamista ei pidetä enää nykyaikaisena tapana johtaa, koska siten ei saada aikaan parhaita tuloksia. Erityisesti nuoret työntekijät haluavat, että heidän mielipiteensä huomioidaan, ja että heitä kohdellaan samanarvoisina ammattinimikkeestä riippumatta. Tästä syystä myös Ahosen (2021) tutkimuksessa mukana olevissa vanhusyksiköissä on haluttu lisätä valmentavaa johtamista ja kehittää toimintaa kohti yhteisöohjautuvuutta lisäämällä työntekijöiden oikeutta päätöksentekoon.

Ajatellaan, että yhteisöohjautuvuuden avulla voitaisiin parantaa työntekijöiden työhyvinvointia sekä lisätä heidän osaamistaan ja ammatillista itsetuntoa. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden hyvinvointia työssä paransi yhteisöohjautuvuuden myötä lisääntyvä työmotivaation, työn imun, työn merkityksellisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien kasvaminen ja esihenkilön tuki ja läsnäolo. Samalla työntekijöiden rohkeus ottaa vastuuta ja kyky tehdä päätöksiä lisääntyy, millä on vaikutusta työntekijöiden ammatillista itsetunnon kohenemiseen. (Ahonen 2021.)

Työyhteisön näkökulmasta haastateltavat toivat esille, että toimintamalli parantaa yhteistyötä, työyhteisön toimivuutta ja työilmapiiriä, sekä nopeuttaa yksikön reagointikykyä. Asioista yhdessä sopiminen vaatii yhteistyötä, yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Muuttuvissa tilanteissä kyetään reagoimaan nopeammin, kun päätökset tapahtuvat tiimissä, eikä siihen tarvita esihenkilöä. Kun osa päätöksenteosta siirtyy tiimille tai työyhteisölle, vapauttaa se esihenkilön työaikaa muulle työlle ja mahdollistaa olemaan enemmän läsnä ja tukena työntekijöille. (Ahonen 2021.)

Vaikutusmahdollisuuksien lisääntyessä päätöksentekoon osallistuminen vahvistaa työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista työnantajaa kohtaan. Tämä on positiivista työnantajan imagon kannalta. Erityisen tärkeää se on tässä ajassa, jossa työntekijöillä on pitkälti mahdollisuus valita työnsä ja työnantajansa. Työnantaja hyötyy myös yhteisöohjautuvuuden mukanaan tuomista taloudellisista säästöistä, joita syntyy mm. sairauspoissaolojen ja perehdytystarpeen vähenemisestä. Hyvinvoivat ja työssään viihtyvät työntekijät haluavat sitoutua työnantajaansa. Palveluiden laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat, kun päätökset tehdään siellä missä tunnetaan asukkaiden ja heidän omaistensa todelliset tarpeet. (Ahonen 2021.)

Miten johtaa yhteisöohjautuvuutta?

Johtaminen sisältää toiminnan organisointia ja kehittämistä, tarvittavien resurssien varmistamista, ilmapiirin ja yhteistyön vaalimista sekä alaisten motivaation, osaamisen ja hyvinvoinnin edistämistä. Onnistumiseen vaikuttaa monet tekijät ja ominaisuudet. Yhteisöohjautuvan työyhteisön toiminta edellyttää valmentavaa johtamistyyliä, huomion kiinnittämistä tulosten ohella ihmisten työntekijöiden tarpeisiin ja toimintavapauden antamiseen. Hyvin toimiakseen tämä vaatii hyvää ilmapiiriä ja yhteistyötaitoja sekä johtajalta että johdettavilta. (Viitala & Jylhä 2019.)

Yhteisöohjautuvuus vaatii lisäksi jokaiselta työntekijältä itseohjautuvuutta; vahvaa sitoutumista ja yhteisten pelisääntöjen ymmärtämistä ja noudattamista yksin ja ryhmässä. Yhteisöohjautuvuus ei pääse toteutumaan, mikäli johtaja ei ole sisäistänyt valmentavaa johtamistyyliä, ei luota työntekijöihin, eikä aseta työyhteisölle selkeitä tavoitteita. Tällainen johtaja ei anna tiimeille itsenäisyyttä niin paljon kuin se tarvitsisi tai jättää tiimin ilman tarvittavaa tukea luottaessaan liikaa ryhmän itsenäiseen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukykyyn.

Vanhustyön johtamisessa vallitseva kulttuuri voi olla haaste yhteisöohjautuvuudelle. Hoitoalalla koulutuksen mukainen tehtäväjako määrittelee paljon vastuuseen liittyviä asioita. Vanhemman sukupolven työntekijöiden voi olla vaikea toimia yhteisöohjautuvasti, kun on aiemmin totuttu siihen, että johtaja tekee päätökset. Vanhustyössä on myös monia toimintaa sääteleviä lakeja ja säädöksiä, jotka haastavat yhteisöohjautuvuutta. Jotta yhteisöohjautuvuutta voitaisiin kehittää vanhusyksiköissä, tulisi selvittää miten yhteisöohjautuvuus kussakin yksikössä ymmärretään, ja miten sitä olisi mahdollista toteuttaa käytännössä. Yksiköissä tulisi lisäksi keskustella ja sopia siitä, mistä asioista työntekijät voivat päättää ja mitkä asiat ovat johtajan vastuulla.

Yhteisöohjautuvuus ja sen johtaminen voitaisiin nähdä vahvemmin kehittämisen kysymyksenä, johon vastaamalla valmistaudutaan tulevaisuuden vanhustyön osaamistarpeisiin koulutusorganisaatioiden, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyönä erilaisissa kehittämisverkostoissa.

Kirjoittajat:
Johanna Ahonen, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu Master School
johanna.ahonen82@gmail.com

Katri Savolainen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu Master School
katri.savolainen@savonia.fi

Lähteet:
Ahonen, Johanna 2021. Yhteisöohjautuva vanhusyksikkö. Johdon näkemyksiä yhteisöohjautuvasta vanhusten asumisyksiköstä. Ylempi AMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu. http://www.theseus.fi/handle/10024/505151
Flinkman, Mervi 2019. Miten edistetään vanhustyön vetovoimaa? Terveyspoliittinen seminaari. Tehy ry. 26.10.2019.
Laloux, Frédéric 2016. Reinventing organizations: an illustrated invitation to join the conversation on next-stage organisations. Brussels: Nelson Parker.
Martela, Frank 2021. Itseohjautuvuus on yhteisöohjautuvuutta – ja sen lupaus on suuri. Teoksessa Gamrasni Mirjam (toim.) 2021. Matkaopas yhteisöohjautuvuuteen. Haaga-Helia julkaisut 3/2021. Raisio: Newprint Oy.
STM 2020. Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/iakkaiden-palvelut/henkilostomitoitus. Viitattu 5.12.2020
Viitala, Riitta & Jylhä, Eila 2019. Johtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.