Johdanto

Perhekeskustoimintaa on Suomessa kehitetty pitkäjänteisesti osana lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän uudistamista. Merkittävässä roolissa oli Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 2016–2018. Ohjelman tavoitteena oli uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja entistä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi sekä vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintakulttuuria. Kehittämistyön myötä perhekeskustoiminta vahvistui ja laajeni. LAPE-ohjelmaa seurasi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma 2019–2023, joka jatkoi perhekeskustoiminnan kehittämistä. Työssä painotettiin sekä toimintamallin edistämistä että palvelujen kehittämistä, erityisesti perheiden varhaisen tuen vahvistamiseksi. (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma n.d.) Kehittämistyön myötä perhekeskustoiminta on vakiintunut keskeiseksi rakenteeksi, joka kokoaa yhteen perheiden palveluja ja toimijoita.

Perhekeskustoimintamalli perustuu lapsen oikeuksien ja edun ensisijaisuuteen sekä siihen, että perheiden tilanteet huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Perhekeskustoiminnassa yhdistyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus, koulut sekä järjestötoimijat yhteisen tavoitteen eli perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. (THL 2024a.) Perhekeskustoimintaa on kehitetty myös muissa maissa, ja toiminnan merkityksellisyys on näkynyt vahvasti perheiden hyvinvoinnin vahvistamisessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perhekeskukseen osallistuvat vanhemmat kokivat toiminnan myönteisenä: se lisäsi sosiaalista vuorovaikutusta, tarjosi turvallisen ympäristön ja mahdollisti oppimisen ammattilaisilta sekä muilta vanhemmilta. Perhekeskus toimi tärkeänä sosiaalisen tuen lähteenä, vähensi yksinäisyyttä ja vahvisti perhesuhteita. (Alm, Bremer, Idholt, Gustafsson & Bergström 2021, 104.) Englannissa tehty tutkimus puolestaan osoittaa, että osallistuminen perhekeskuksen toimintaan vahvisti vanhempien kokemusta sosiaalisesta osallisuudesta ja tarjosi merkittävää sosiaalista tukea erityisesti heikommassa asemassa olevissa kaupunkiyhteisöissä (Mercer, Darbyshire & Finlayson 2020, 681). Näiden tutkimusten perusteella perhekeskus tukee paitsi yksilön ja perheen hyvinvointia, myös laajempaa yhteisöllistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tarjoaa luontevan ympäristön terveyttä edistävälle toiminnalle.

Perheiden hyvinvointi muodostuu useiden toisiinsa vaikuttavien tekijöiden kokonaisuudesta. Perheiden tuentarpeet ovat muuttuneet aiempaa monisyisemmiksi, eikä yksittäinen palvelu usein riitä vastaamaan niihin. Palvelujärjestelmän hajanaisuus voi johtaa siihen, että perheet joutuvat hakeutumaan useiden eri toimijoiden luo ennen kuin saavat tarvitsemansa avun. Tämän vuoksi palveluiden parempi yhteensovittaminen sekä varhaisen ja vaikuttavan tuen vahvistaminen on keskeistä. (Hastrup, Pelkonen & Varonen, 2021, 2.)

Perhepalveluiden ja perhekeskustoiminnan pitkäjänteisen kehittämistyön tueksi on noussut yhteisövaikuttavuustyö. Yhteisövaikuttavuuden merkittävin asiatuntijataho Suomessa on itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA. Itlan yhteisövaikuttavuustyön kehittäminen perustuu Kania ja Kramerin (2011) collective impact -viitekehykseen, systeemiteoriaan sekä lasten ja nuorten resilienssin vahvistamiseen. Yhteisövaikuttavuus on noussut kansainvälisesti, ja myös Suomessa, yhdeksi lähestymistavaksi monimutkaisten hyvinvointihaasteiden ratkaisemisessa. (Kania & Kramer 2011.)

Perhekeskustoiminta tarjoaa luontevan rakenteen yhteisövaikuttavuuden toteuttamiselle, mutta sen rinnalle tarvitaan myös toimivia käytännön ratkaisuja palveluihin ohjautumiseen ja palvelukokonaisuuksien hallintaan. Yksi keskeinen ratkaisu on keskitetty asiakas- ja palveluohjauksen väylä, jonka tavoitteena on helpottaa perheiden pääsyä tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Toimintamalli perustuu yhden kontaktin periaatteeseen, jossa perheen ei tarvitse tietää, mitä palvelua se tarvitsee. Yhdellä yhteydenotolla käynnistyy tarvittava tuki ja tarpeen vaatiessa moniammatillinen yhteistyö. Tämänkaltaisella rakenteella yhteisövaikuttavuus toteutuu palvelujärjestelmän arjessa. (Itla n.d.a.)

Tässä artikkelissa yhteisövaikuttavuutta tarkastellaan erityisesti perhekeskustoiminnan kontekstissa sekä osana asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistä, jotka yhdessä mahdollistavat mallin käytännön toteutumisen perhepalveluissa. Artikkelissa tarkastelemme myös oman työmme kautta esiin nousseita kokemuksia ja näkemyksiä perhekeskustoimintamallista sekä keskitetystä asiakas- ja palveluohjauksesta.

Yhteisövaikuttavuus käsitteenä ja toimintamallina

Yhteisövaikuttavuus on toimintamalli, joka on kehitetty vastaamaan monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, joissa yksittäisten toimijoiden toimenpiteet eivät yksin riitä aikaansaamaan kestävää muutosta. Malli perustuu ajatukseen siitä, että laaja-alainen ja pitkäjänteinen yhteistyö eri toimijoiden välillä voi tuottaa vaikuttavampia tuloksia kuin erilliset, toisistaan irralliset kehittämistoimet. (Kania & Kramer, 2011.)

Kania ja Kramer (2011) määrittelevät yhteisövaikuttavuuden viiden keskeisen osatekijän kautta: yhteisesti määritelty tavoite, jaettu mittaristo, toisiaan tukevat toimenpiteet, jatkuva viestintä sekä koordinoiva rakenne. Yhteinen tavoite luo perustan toimijoiden väliselle yhteistyölle ja auttaa suuntaamaan eri organisaatioiden toimintaa kohti samaa päämäärää. Jaettu mittaristo mahdollistaa edistymisen seuraamisen ja yhteisen ymmärryksen muodostumisen siitä, millaisia muutoksia tavoitellaan ja miten niitä arvioidaan. Toisiaan tukevat toimenpiteet korostavat eri toimijoiden roolien täydentävyyttä, jatkuva viestintä vahvistaa luottamusta ja yhteistyön sujuvuutta, ja koordinoiva rakenne tukee kokonaisuuden hallintaa. Tämä malli tarjoaa kehyksen tilanteisiin, joissa useat toimijat vaikuttavat samaan ilmiöön ja vaikuttavuus syntyy koordinoidun ja pitkäjänteisen yhteistyön kautta (Kania & Kramer, 2011.)

Perhekeskus ja keskitetty asiakas- ja palveluohjaus – rakenne yhteisövaikuttavuuden toteuttamiseen Keski-Suomessa

Perhekeskustoiminta kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelut monialaiseksi kokonaisuudeksi, jossa keskeisiä periaatteita ovat perhelähtöisyys, varhainen tuki ja palvelujen yhteensovittaminen (Hastrup, ym. 2021, 8). Perhekeskustoimijat toimivat yhteisen tavoitteen ja rakenteen puitteissa. Perhekeskus mahdollistaa monialaisen yhteistyön, tiedolla johtamisen ja perheiden tarpeiden ja ilmiöiden huomioimisen. (THL 2024a.)

Perhekeskustoimintaa voidaan tarkastella yhteisövaikuttavuuden toimintaympäristönä. Se tarjoaa rakenteen, jossa eri toimijat työskentelevät koordinoidusti ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneina. Mielestämme yhteisövaikuttavuuden viisi keskeistä osatekijää konkretisoituu perhekeskustoiminnassa seuraavasti: Perhekeskustoimintaa ohjaa yhteisesti määritelty tavoite, joka on perheiden oikea-aikainen ja tarpeenmukainen tukeminen. Pyrkimyksenä on, että perheet saavat apua silloin, kun sitä tarvitaan ja palvelut vastaavat arjen tarpeisiin. Päämääränä on, että tulevaisuudessa tavoitteiden toteutumista voitaisiin seurata eri toimijoiden kanssa jaetun mittariston avulla, joka tuottaa tietoa esimerkiksi palvelujen saavutettavuudesta, tuen oikea-aikaisuudesta sekä perheiden kokemasta hyvinvoinnista.

Perhekeskustoiminnassa toisiaan tukevat toimenpiteet näkyvät siinä, että eri toimijat eivät työskentele erillään, vaan sovittavat toimintansa yhteen. Esimerkiksi neuvola voi tunnistaa perheessä tuen tarpeen, sosiaalipalvelut tarjota perhetyötä, varhaiskasvatus tukea lapsen arkea ja järjestöt tarjota vertaistukea. Näin muodostuu kokonaisuus, jossa eri toimijoiden panos vahvistaa yhteistä päämäärää. Toimivan yhteistyön edellytys on jatkuva viestintä eri toimijoiden välillä. Perhekeskusverkosto tarjoaa rakenteen, jossa toimijat voivat jakaa tietoa, havaintoja ja ilmiöitä keskenään.

Toiminnan kokonaisuutta tukee koordinoiva rakenne. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella perhekeskuskoordinaattorit vastaavat perhekeskusverkostojen koordinoinnista ja kehittämisestä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Koordinoinnin avulla varmistetaan, että toiminta on tavoitteellista ja että eri toimijat toimivat yhteisen suunnan mukaisesti. Koordinointi mahdollistaa myös kehittämistyön jatkuvuuden, ilmiöiden puheeksi ottamisen ja yhteisten käytäntöjen juurtumisen.

Keski-Suomen malli perhepalveluiden kehittämisessä

Asiakas- ja palveluohjauksessa yhteisövaikuttavuuden periaatteet konkretisoituvat. Myös Keski-Suomen hyvinvointialueella on kehitetty keskitetty asiakas- ja palveluohjauksen väylä, joka toimii perheiden- ja nuorten palveluiden ensisijaisena sisääntulokanavana ja perustuu yhden kontaktin periaatteeseen. Perheen yksi yhteydenotto riittää käynnistämään tarvittavan tuen. Asiakas voi hakeutua palveluun ilman tietoa oikeasta palvelusta, jolloin vastuu palvelukokonaisuuden hahmottamisesta siirtyy ammattilaisille. Perheen tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa käynnistetään moniammatillinen työskentely. (Itla n.d.a.)

Toimintamallissa keskeistä on palveluiden yhteensovittaminen. Asiakkaan tuen jatkuvuus turvataan ja palvelujärjestelmästä putoaminen ehkäistään saattaen vaihtamalla asiakas palvelusta toiseen. Samalla varmistetaan, että ammattilaisilla on ajantasainen tieto perheen tilanteesta ja käynnissä olevista palveluista. Näin ehkäistään päällekkäisen työn syntymistä ja vahvistetaan toiminnan vaikuttavuutta. (Itla n.d.b.)

Kokemuksemme mukaan asiakas- ja palveluohjauksen väylä toimii perhekeskustoiminnan tavoin yhteisövaikuttavuuden koordinoivana mekanismina. Se kokoaa toimijat yhteen, tukee tiedonkulkua ja mahdollistaa toisiaan täydentävien toimenpiteiden toteutumisen. Yhdessä perhekeskusverkosto ja keskitetty asiakas- ja palveluohjaus muodostavat laajemman palvelukokonaisuuden ja toimintaympäristön, jossa yhteisövaikuttavuus toteutuu käytännössä.

Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi Itlan yhteisövaikuttavuustyöhön keväällä 2025 vastauksena raskaaksi koettuun palvelurakenteeseen. Lastensuojelun asiakkuuksia ja sijaishuoltoon sijoituksia on alueella keskimääräistä enemmän verrattuna muuhun maahan. Tavoitteena on vahvistaa varhaista tukea ja tarjota apua oikea-aikaisemmin. Keski-Suomessa perhekeskustoimintaa on kehitetty pitkään ja sen on todettu tarjoavan yhteisövaikuttavuustyöhön hyvän pohjarakenteen. (Itla 2025.)

Keski-Suomen hyvinvointialueella yhteisövaikuttavuustyötä kehitetään tavoitteena parantaa lapsiperheiden palveluiden koordinaatiota ja vaikuttavuutta (Itla 2025). Työn taustalla on tunnistettu perhepalveluiden pirstaleisuus, monitoimijaisuuden haasteet sekä tarve ennaltaehkäisevään ja asiakaslähtöiseen toimintamalliin. Keskeistä kehittämistyössä on perhekeskusverkostojen uudistaminen ja yhteisen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen väylän rakentaminen. Keskitetyssä asiakas- ja palveluohjauksessa edistetään yhden kontaktin periaatetta, jonka mukaisesti yksi yhteydenotto käynnistää tarvittavan moniammatillisen tuen tai tarvittavat toimenpiteet (Itla n.d.c.)

Keski-Suomen kehittämistyö osoittaa, että perhekeskustoiminta ja keskitetty asiakas- ja palveluohjaus muodostavat yhdessä rakenteen, jossa yhteisövaikuttavuus voi toteutua käytännössä. Malli tekee näkyväksi sen, miten yhteinen tavoite, koordinoitu toiminta ja jatkuva tiedonkulku voivat konkretisoitua perheiden arkea tukeviksi palveluiksi.

Perhepalveluiden vaikuttavuus rakennetaan yhdessä

Keski-Suomen esimerkki osoittaa, että perhekeskustoiminta ja asiakas- ja palveluohjaus muodostavat yhdessä rakenteen, jossa yhteisövaikuttavuuden keskeiset elementit – yhteinen tavoite, koordinoitu toiminta, jatkuva viestintä ja jaettu tieto – voivat toteutua käytännössä. Kehittämistyö korostaa erityisesti koordinaation merkitystä sekä tarvetta sitoutua yhteisiin toimintatapoihin yli organisaatiorajojen.

Myös meidän ammattilaisten tulee omaksua uusia tapoja tehdä työtä ja ylittää yhteistyössä organisaatiorajoja. Se tukee palvelujen yhteensovittamista ja varmistaa, että perhe saa tilanteeseensa sopivaa oikea-aikaista tukea. Kokemuksemme mukaan työkentällä havahdutaan toisinaan siihen, että kaikki toimijat eivät tunnista vielä toistensa olemassaoloa eivätkä tiedä mitä toiset toimijat tekevät ja mitä palveluita on tarjolla. Perhekeskuskoordinaatio mahdollistaa eri toimijoiden kohtaamisen sekä keskustelun ja tuo näin näkyväksi eri toimijoiden palvelut.

Keski-Suomessa keskitetty asiakas- ja palveluohjaus aloitti toimintansa 1.4.2026 ja jo lyhyen toiminta-ajan jälkeen voidaan todeta, että perhekeskustoiminnan merkityksellisyys syvenee, kun sen rinnalle kehitetään selkeitä palveluihin ohjautumisen ja palvelujen yhteensovittamisen rakenteita. Asiakas- ja palveluohjauksen väylä toimii tällaisena rakenteena, joka tekee palvelujärjestelmästä perheille ymmärrettävämmän ja saavutettavamman sekä tukee ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Koemme että, perhekeskustoiminnan sekä keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen, mukaan lukien yhteisövaikuttavuuden vahvistaminen, on pitkäjänteinen prosessi, jonka tulokset tulevat näkyviksi vasta viiveellä. Varhaisen tuen vaikuttavuuden arviointi on haastavaa, sillä parhaimmillaan oikea-aikainen apu ehkäisee palvelutarpeen syntymistä kokonaan, eikä perheestä muodostu asiakkuutta tai tilastoitavaa palvelujen käyttöä. Sen sijaan korjaavista palveluista, kuten lastensuojelusta, kertyy helposti mitattavaa tietoa, mikä tekee niiden vaikuttavuuden seurannasta suoraviivaisempaa. Tämän vuoksi olisikin tärkeää kehittää varhaisen tuen toimijoille yhteiset mittarit, jotka tuottavat tietoa esimerkiksi palvelujen saavutettavuudesta, tuen oikea-aikaisuudesta sekä perheiden kokemasta hyvinvoinnista.

Johtopäätöksenä voimme todeta, että yhteisövaikuttavuus tarjoaa käyttökelpoisen viitekehyksen perhepalvelujen kehittämiseen, mutta sen toteutuminen edellyttää sekä toimivia rakenteita että käytännön toimintamalleja. Ammattilaisille tulee myös antaa tilaa ja aikaa arvioida ja uudistaa työskentelytapojaan. Perhekeskustoiminta ja keskitetty asiakas- ja palveluohjaus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla voidaan edistää sekä perheiden yksilöllistä hyvinvointia että laajempaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta.

Tämä artikkeli on laadittu osana Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi (YAMK) -tutkinnon Varhaisen tuen johtaminen ja kehittäminen – opintojaksoa.

---

Kirjoittajat

Taija Kaltiainen, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Miia Vottonen, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu.

---

Lähteet

Alm A, Falk LL, Bremer TW, Idholt G, Gustafsson M, Bergström EK. Parents’ experiences of participating in health-promoting activities at a family centre for preschool children in Sweden. Community Dent Health. 2021 May 28;38(2):100-104. doi: 10.1922/CDH_00150Alm05. PMID: 33507650. Viitattu 24.3.2026.

Hastrup, Arja, Pelkonen, Marjaana & Varonen, Päivi. THL – Työpaperi 9/2021 Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan. https://www.julkari.fi/bitstreams/9e539183-f2ac-4d0d-8a96-6fd674d74618/download. Viitattu 17.2.2026

Itla. 2025, Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille. Itlan blogi 15.8.2025. https://itla.fi/blogi/keski-suomi-liittyi-yhteisovaikuttavuustyohon-tavoitteena-hyva-arki-kaikille/. Viitattu 10.2.2026

Itla. n.d.a. Millaisia ovat käytännön työn keskeiset tavoitteet ja ratkaisut? Millaisia ovat käytännön työn keskeiset tavoitteet ja ratkaisut? – Itla viitattu 18.4.2026

Itla. n.d.b. Tulipalojen sammuttamisen sijaan pitkäjänteistä hyvän kasvun tukea lapsen arjessa. Tulipalojen sammuttamisen sijaan pitkäjänteistä hyvän kasvun tukea lapsen arjessa. Viitattu 18.4.2026

Itla. n.d.c. Miksi ja miten lapsiperheiden palvelujärjestelmää pitää uudistaa? Miksi ja miten lapsiperheiden palvelujärjestelmää pitää uudistaa? – Itla. Viitattu 25.4.2026

Kania, J., & Kramer, M., 2011. Collective Impact. Stanford Social Innovation Review, 9(1), 36–41. https://doi.org/10.48558/5900-KN19. Viitattu 10.2.2026

Mercer, F., Darbyshire, C., Finlayson, J., Kettle, M. & Dickson, A. 2020. The role of family centres in reducing social isolation in deprived communities. Child & family social work, 25(3), pp. 674-682. Doi:10.1111/cfs.12742. Viitattu 24.3.2026

THL n.d. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2015-2023. THL Sote-uudistus vuosikertomus 2021. Viitattu 13.4.2026

THL 2023. Perhekeskustoimintamalli. Päivitetty 7.12.2023. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perhekeskus/perhekeskustoimintamalli. Viitattu 10.2.2026

THL 2024a. Perhekeskus. Päivitetty 1.11.2024. Perhekeskus – THL . Viitattu 18.4.2026

THL 2024b. Perhekeskuksen tehtävät. Päivitetty 2.12.2024. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perhekeskus/perhekeskuksen-tehtavat. Viitattu 18.4.2026